| Aihe: Ibanez AR50 tai vastaava? | |
|---|
|
Moro. Kohtuullisen mieletön gasitus kyseistä kepukkaa kohtaan. Ei taida hirveesti noita alkuperäsiä markkinoilla olla joten kysynkin että onko mikään valmistaja tehny samannäköstä kopsua? Kyseessä siis tämä keihäs: http://www.ibanezcollectors.com/discus/messages/14/5614.jpg
Ja jos joltain löytyy ehta iba jostain komeronnurkasta ni annappa ku meikä ostaa sen pois!
roots, rock, reggae |  Krice
15.10.2009 18:48:41 (muokattu 15.10.2009 18:52:04) | |
|
Ibanez tekee edelleen AR-malleja. Esimerkiksi tuollainen näyttäisi olevan melko lähellä:
http://www.thomann.de/fi/ibanez_ar250bk.htm | |
Krice: Ibanez tekee edelleen AR-malleja. Esimerkiksi tuollainen näyttäisi olevan melko lähellä:
http://www.thomann.de/fi/ibanez_ar200fmhs.htm
No muttaku ei oo Super-70-mikkejä eikä mustaa väriä eikä vintaatsia!
roots, rock, reggae | |
TeroPee: No muttaku ei oo Super-70-mikkejä eikä mustaa väriä eikä vintaatsia!
Vaihdoin linkkiä, siinä on musta versio. Sitten vaan ostat jostakin super70-mikit siihen. | |
No ny vaihtu jo inlayt ja hardware ja potikannupit.. Sori, oon perfektionisti! :D
roots, rock, reggae | |
TeroPee: No ny vaihtu jo inlayt ja hardware ja potikannupit.. Sori, oon perfektionisti! :D
Jos haluat alkuperäisen niin sitten on etsittävä sellainen. Itse en näe mitään arvoa vintagella, samanlaisia keppejä silloinkin tehtiin. Ehkä laatu oli parempi, mutta kyllä sitä laatua saa nykyisinkin kun iskee rahaa tiskille tarpeeksi. | |
TeroPee: kysynkin että onko mikään valmistaja tehny samannäköstä kopsua?
No ainakin ehkä hieman samannäköistä jos kelpaa. Washburn Eagle / Falcon ?
http://www.gbase.com/gear/washburn-eagle-falcon-1982-rosewood | |
TeroPee: Moro. Kohtuullisen mieletön gasitus kyseistä kepukkaa kohtaan. Ei taida hirveesti noita alkuperäsiä markkinoilla olla joten kysynkin että onko mikään valmistaja tehny samannäköstä kopsua? Kyseessä siis tämä keihäs: http://www.ibanezcollectors.com/discus/messages/14/5614.jpg
Ja jos joltain löytyy ehta iba jostain komeronnurkasta ni annappa ku meikä ostaa sen pois!
Tuoltapa tillailet parempaan talteen 1981 mustan originellin (450 taalaa) http://www.jcguitars.com/nonfloyd.htm | |
Confidentum: Tuoltapa tillailet parempaan talteen 1981 mustan originellin (450 taalaa) http://www.jcguitars.com/nonfloyd.htm
Tuosta AR50:stä ehkä arvostetumpi on se reunalistallinen versio. Sellainen käsitys on syntynyt että ne reunalistalliset ovat, paitsi paljon paremman näköisiä, myös jonkun verran parempia. Sellainen oletus ainakin on olemassa, että tuossa reunalistallisessa on vaahterakansi ja tuossa toisessa koivua. | |
Krice: Ibanez tekee edelleen AR-malleja. Esimerkiksi tuollainen näyttäisi olevan melko lähellä:
http://www.thomann.de/fi/ibanez_ar250bk.htm
Minulla on tuollainen Ibanez Artist AR-50 vuodelta 1981. Kokeilin efektilaitteita yhdessä liikkeessä ja minulle annettiin tuo mainitsemasi kitara käteen.
Se ei minusta ollut ollenkaan samantasoinen kitara kuin tuo originaali. | |
TeroPee: Moro. Kohtuullisen mieletön gasitus kyseistä kepukkaa kohtaan. Ei taida hirveesti noita alkuperäsiä markkinoilla olla joten kysynkin että onko mikään valmistaja tehny samannäköstä kopsua? Kyseessä siis tämä keihäs: http://www.ibanezcollectors.com/discus/messages/14/5614.jpg
Ja jos joltain löytyy ehta iba jostain komeronnurkasta ni annappa ku meikä ostaa sen pois!
Mulla on tuollainen, mutta en kyllä haluaisi näillä nykyisillä hinnoilla myydä sitä. Lisäksi siinä on hintaa alentavia vaurioita, jotka eivät kylläkään vaikuta soittimen käyttöarvoon.
Se oli minun ainoa sähkökitara melkein 20 vuoden ajan, mutta en ole viime aikoina itse siitä kovin innostunut. Olen soittanut sitä aika paljon, eikä sille ole koskaan tehty mitään korjauksia saati suurempia säätöjä, intonaation tarkisusta lukuunottamatta. Eli ilmeisesti ihan kestävä se on.
Siinä on periaatteessa Les Paul-tyyppinen kaula, mutta kapeampi, melko jyrkkä c-malli-profiili ja kupera otelauta. Minusta sitä on hieman raskas soittaa. Kaula on koivua, mikä ei ole ihan perinteinen laatukitaroiden materiaali, mutta vaikea sanoa aiheutuuko siitä jotain ongelmaa.
Mikrofonit ovat Alnico VIII ja ne sopivat ehkä raskaaseempaan musiikkiin, kuin mitä itse soitaan. Niissä on hyvin voimakas magneettisuus.
Kitara on todella painava, luultavasti lähemmäs 5 kiloa, en ole punninnut tai selvittänyt, mutta painava se on.
Siinä on erittäin hyvä sointi, puhtaana se sopii ehkä jazz-vaikutteiseen musiikkiin, keskisäröillä sillä soittaa bluesia, ja kovilla säröillä tulee mieleen Josh Hommen kitarasaundi. Avokielillä kitara soi täyteläisemmin kuin mikään muu sähkökitara, millä olen soittanut.
Kyllä noita netissä luultavasti on tarjolla, suosittelen tähtäämään tuohon reunalistalliseen. | |
Tuohon "vastaava"-kysymykseen vielä. Mites olisi Tokai Love Rock II. On aika samannäköinen ja voi olla parempikin kitara kuin tuo AR-50. |  varo
16.10.2009 11:07:16 | |
|
Krice: Ibanez tekee edelleen AR-malleja. Esimerkiksi tuollainen näyttäisi olevan melko lähellä:
http://www.thomann.de/fi/ibanez_ar250bk.htm
Runko tuossa näyttäs olevan mohokaania. :D höhöö aamuväsymys :) | |
varo: Runko tuossa näyttäs olevan mohokaania. :D höhöö aamuväsymys :)
Luultavasti viimeinen mohokaani. Maailmassa alkaa olla mohokaani loppumassa. |  fox
16.10.2009 13:08:30 | |
|
Björn E. Borg:
Siinä on periaatteessa Les Paul-tyyppinen kaula, mutta kapeampi, melko jyrkkä c-malli-profiili ja kupera otelauta. Minusta sitä on hieman raskas soittaa. Kaula on koivua, mikä ei ole ihan perinteinen laatukitaroiden materiaali, mutta vaikea sanoa aiheutuuko siitä jotain ongelmaa.
Käytännössä kaikissa Artisteissa on hyvinkin pitkälti "Gibsonin 60-luvun ES-335:n kaula", se oli suunnittelijan tavoitteena. Eikä tuosta AR 50:sten 3-palaisesta koivukaulasta oo vuosikymmeniin mitään ongelmaa suuremmin raportoitu. Muissa AR-malleissa (siis niissä wanhoissa) on sitten 3-palavaahterakaula.
Kyllä noita netissä luultavasti on tarjolla, suosittelen tähtäämään tuohon reunalistalliseen.
Tosiaan, AR 50:stä on kahta versiota, sellainen jossa on reunalistat JA Artist sarjan lapaupotus, liljankukka. Netistä suhteellisen "kivuttomasti" vielä löytyy niin AR 50:ta kuin AR 100:stakin, joita molempia Suomeenkin tuotiin huomattavasti enemmän, kuin esim. seuraavaa "fiinimpää" mallia, AR 300:sta. Tosin huomionarvoinen seikka on se, että noitten valmistussarjat eivät todellakaan olleet mitään suuria, ja niitten kysyntä on vintagemarkkinoilla tuolta 2000-luvun alusta noussut valtaisasti, joten - hinnatkin rupee olemaan ihan kohtuullisen kovia. Valmistusajankohtanaankaan ne ei todellakaan mitään "halpamalleja" olleet. Lähinnä kalliimmat Artistit olivat hyvin lähellä halvimpia LP-malleja, ja kalliimmat jopa LP Deluxea kalliimpia. | |
Björn E. Borg: Mulla on tuollainen, mutta en kyllä haluaisi näillä nykyisillä hinnoilla myydä sitä. Lisäksi siinä on hintaa alentavia vaurioita, jotka eivät kylläkään vaikuta soittimen käyttöarvoon.
Se oli minun ainoa sähkökitara melkein 20 vuoden ajan, mutta en ole viime aikoina itse siitä kovin innostunut. Olen soittanut sitä aika paljon, eikä sille ole koskaan tehty mitään korjauksia saati suurempia säätöjä, intonaation tarkisusta lukuunottamatta. Eli ilmeisesti ihan kestävä se on.
Siinä on periaatteessa Les Paul-tyyppinen kaula, mutta kapeampi, melko jyrkkä c-malli-profiili ja kupera otelauta. Minusta sitä on hieman raskas soittaa. Kaula on koivua, mikä ei ole ihan perinteinen laatukitaroiden materiaali, mutta vaikea sanoa aiheutuuko siitä jotain ongelmaa.
Mikrofonit ovat Alnico VIII ja ne sopivat ehkä raskaaseempaan musiikkiin, kuin mitä itse soitaan. Niissä on hyvin voimakas magneettisuus.
Kitara on todella painava, luultavasti lähemmäs 5 kiloa, en ole punninnut tai selvittänyt, mutta painava se on.
Siinä on erittäin hyvä sointi, puhtaana se sopii ehkä jazz-vaikutteiseen musiikkiin, keskisäröillä sillä soittaa bluesia, ja kovilla säröillä tulee mieleen Josh Hommen kitarasaundi. Avokielillä kitara soi täyteläisemmin kuin mikään muu sähkökitara, millä olen soittanut.
Kyllä noita netissä luultavasti on tarjolla, suosittelen tähtäämään tuohon reunalistalliseen.
Aijjaijjai, kaasutus senku kasvaa. Ja tosiaan reunalistat pitää kyllä olla, ihan jo ulkonäönki puolesta.
Siis sulla on siinä Alnivo VIII:t eikä Super70? onkohan ne sit vaihdettu joskus vai onko tota tehty kans noilla mikeillä?
Kiinnostais nähdä ihan jopa kuvia jos viitsit tosta sun yksilöstä ottaa? Ties vaikka yrittäisin ostaa sen sulta pois, ja hintahan ei GAS-tapauksissa oo kun hidaste korkeintaan :)
roots, rock, reggae | |
TeroPee: Aijjaijjai, kaasutus senku kasvaa. Ja tosiaan reunalistat pitää kyllä olla, ihan jo ulkonäönki puolesta.
Siis sulla on siinä Alnivo VIII:t eikä Super70? onkohan ne sit vaihdettu joskus vai onko tota tehty kans noilla mikeillä?
Kiinnostais nähdä ihan jopa kuvia jos viitsit tosta sun yksilöstä ottaa? Ties vaikka yrittäisin ostaa sen sulta pois, ja hintahan ei GAS-tapauksissa oo kun hidaste korkeintaan :)
Siis minulla on alkuperäiset Super70:t. Niiden magneetti on AlNiCo 8.
Voin mä kuvia ottaa siitä, mutta ei se minusta niin kauhean ihmeellinen kitara ole, jos se yhtään rauhoittaa mieltä. | |
Björn E. Borg: Siis minulla on alkuperäiset Super70:t. Niiden magneetti on AlNiCo 8.
Voin mä kuvia ottaa siitä, mutta ei se minusta niin kauhean ihmeellinen kitara ole, jos se yhtään rauhoittaa mieltä.
Ok, selvis.
Ja joo ota ihmeessä! tero_piira@hotmail.com on meikän osote. Eikä mieli kyllä yhtään rauhottunu kuitenkaan, ihmeen innoissaan sitä osaakin kitaroista olla!
roots, rock, reggae | |
Mites tuossa AR-50:ssa on oikein nuo mikrofonit?
Onkohan asia niin, että vuonna 1981 ja sitä ennen niissä olisi Super70:t ja sitten sen jälkeen V1/V2 ? Vai onko tilanne jotenkin villimpi?
Jotenkin kuvastaa minusta tuota 80-luvun alun murrosta, eli että periaatteessa oltiin kehittelemässä uudenlaista kitaratyyppiä, mutta sitten heavy-kitarat alkoivat vallata alaa, ja tämä kehityssuunta jäi silleen. | fox
19.10.2009 13:21:50 (muokattu 20.10.2009 11:18:31) | |
|
Björn E. Borg: Mites tuossa AR-50:ssa on oikein nuo mikrofonit?
Onkohan asia niin, että vuonna 1981 ja sitä ennen niissä olisi Super70:t ja sitten sen jälkeen V1/V2 ? Vai onko tilanne jotenkin villimpi?
Jotenkin kuvastaa minusta tuota 80-luvun alun murrosta, eli että periaatteessa oltiin kehittelemässä uudenlaista kitaratyyppiä, mutta sitten heavy-kitarat alkoivat vallata alaa, ja tämä kehityssuunta jäi silleen.
80-luvun loppupuolella tuo "murros" iski pahasti japsikitaroihin, jopa niin, että Hoshino päätti siirtää tuotantoa "soveltuvin osin"Korean puolelle.. Eli ei ihan alkupuolella. Noita "post-lawsuit"- ja sitten aina tuohon 1984-85 kitaroitahan pidetään "kultakauden kitaroina", kaikki Hoshino/Ibanez Artistit, Musicianit etc. ja Matsumokun Vantaget, Westonet, Aria Pro II PE:t jne.. ;)
Tuota mikkivaihtoo ei ole AR 50:ssa, niissä kyllä on ihan kaikissa nuo kuorettomat Super70-mikit, mutta tosiaan siinä "pykälää paremmassa" eli AR 100:ssa nuo vaihteli Super 58:sta avokela V2:siin, jotka itse asiassa on DiMarzio/IBZ "Super Distortionit", niinkuin V5:t on "X2N"-Martsiot.. Että ei ollenkaan villimpi, AR 50 ainoa "variaatio" on tuo reunalistattomat-reunalistalliset, lapa-inlayn puute - se Artist-lapakuvio.. Totta kai noissa virikoneissa oli myös vaihtelua, siellä on eri moisia VelveTuneja, tosin kaikki rautahan noissa oli kromattua.
Tosiaan tuossa 1986 kieppeissä tuo kitararakennuskriisi iski Japaniin, osittain siksi, että kitaroitten kysyntä oli laskussa, ja samaan aikaan dollarin heikentyminen sekä jenin vahvistuminen iski kipeesti japsien soitinrakennuspuolelle. Muutamakin tehdas lopetti tai siirtyi muihin artikkeleihin, jne. Totta kai tuo kysynnän siirtyminen noihin "heevi-keppeihin" jotain vaikutti, muttei paljoa, aika samahan se tehtaalle on että tekeekö ne jotain Artist-runkoa vaiko EX- tai RG-runkoja. (Tosin EX:t tuli jo Koreasta...)
Mallistoa karsivat tosin "kovalla kädellä", joko poistui kokonaan joku sarja, tai vähintään mallimäärää karsittiin. Artisteistahan ei kovin "pitkäikäisiä" olleet AR 30, AR 120, AR 200 - AR 250 eikä AR 400... ja huippumallien 3000-5000 valmistushan ei ollut edes merkittävää, joten nekin poistettiin, AR 4000 ehti olla ainoastaan "erikoistilauskitara" ja AR 3005:ttä tehtiin kokonaista 6 kipaletta. Yks oli juuri vastikään fleaBayssa myynnissä...
Edith Piaf: Tsekkasin faktaa: AR 100 oli vuoteen 1982 asti noilla V2-mikeillä, sen jälkeen Super58:lla.
Ja AR 50 joka tuli mallistoon 1979, ensin alkuun niitä tehtiin "ylimenokaudella" vanhoilla "ylijäämävaraston" 2818 Artist kauloilla, joten on olemassa sellaisia AR 50-kitaroita joissa on 24-nauhainen kaula ja mikit sen vuoksi lähempänä toisiaan... | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
