Aihe: Taiteenlajien klassillinen vertailu 1 2 | |
---|---|
![]() 16.10.2009 01:08:34 | |
Tätä samaa, hieman eri kantilta on tullut pohdittua paljonkin. Haluaisin kyllä samoilla lämpimillä tietää, mistä todellisuudessa johtuu se, että vain musiikissa pystytään vetämään korkeat ja läpäisemättömät raja-aidat "oikean" taiteen ja kaiken muun väliin? Kuvataiteissa mainitut Liechtensteinit ja Warholit ovat voineet tehdä kuvallisia iskelmiään täysin pidäkkeettä ja herroja pidetään taiteilijoina. Vastaavaan ei musiikin puolella kykene kukaan pop-taiteilija, vaikka olisi aikaansaanut mitä. Pop- kuvataiteista vain sarjakuvataide ei ole saavuttanut samanlaista arvostusta taiteena, vaikka ansiot siihen luovuuden, sanoman ja teknisen osaamisen osalta riittävätkin. Videonikkaritkin ovat korkeammalla. Tämän voi todeta Kiasmassa. Se taiteellisin videoteos on ylimmässä kerroksessa (=pakollinen mauton pila) Tällä hetkellä (alati muokkautuva) käsitykseni on, että olennaista suuren yleisön suosion ja tunnettuuden kannalta on päästä kosketuksiin ihmisen tunnetasolle. Tämä onnistuu jostain syystä paljon laajemmin pop-viihdelaulussa kuin ns. taidemusiikissa. "Oikean" musiikkitaiteen (sic!) puolella ongelmana lienee käyttöliittymän vaikeus. Perustaidot, joilla voi nauttia hyvästä musiikista, ovat kohtalaisen suuren ponnistelun takana. Ja auta armias, kun aloitteleva harrastelija joutuu kosketuksiin musiikin besserwissereiden kanssa. Saa kuulla karmeita totuuksia siitä, mikä on oikeaa taidemusiikkia ja miten kaikki muu pelkkää cräppiä vaan. Oikeastaan olen sitä mieltä, että on mahdotonta vertailla eri taiteenlajeja keskenään. Kirjallisuuden osalta pidän käyttöliittymää helppona (lukutaitoisille) ja edelleenhän siellä tehdään kirjaimista sanoja, sanoista lauseita ja niistä tarinoita. Selvääkin selvempää yleisön kosiskelua? Siltikin on helpottavaa, että ainakin besserwisser tietää mikä on totuus musiikista taiteena. Samainen hemmo ei toimi taiteiden parissa johdonmukaisesti, vaan aivan ilmeisesti lukee Juha Vuorista taskulampun valossa ja katsoo Salkkareita. Eikä se punkkukaan ole laadukkainta mahdollista? Jaa, nythän mä sen hokasin: Oikeaa taidetta on vain punkun teko. | |
![]() 16.10.2009 05:25:37 | |
Punaviini vaikuttaa makuhermoon ja pääasialliseen elinkeinoomme. Suun kautta nautittavaa taide-elämystä on vaikea välttää. Besserwisseriys on yleensä niiden, jotka ovat jumiutuneet käsitteellisten rajojen vetämiseen, hupia. Huononkin musiikin väkipakolla tyrkyttäminen surettaa vielä enemmän kuin hyvän musiikin perusteeton haukkuminen. Authorization by nothing. | |
![]() 16.10.2009 17:10:54 | |
Bad: Tätä samaa, hieman eri kantilta on tullut pohdittua paljonkin. Haluaisin kyllä samoilla lämpimillä tietää, mistä todellisuudessa johtuu se, että vain musiikissa pystytään vetämään korkeat ja läpäisemättömät raja-aidat "oikean" taiteen ja kaiken muun väliin? Kuvataiteissa mainitut Liechtensteinit ja Warholit ovat voineet tehdä kuvallisia iskelmiään täysin pidäkkeettä ja herroja pidetään taiteilijoina. Vastaavaan ei musiikin puolella kykene kukaan pop-taiteilija, vaikka olisi aikaansaanut mitä. Tuossa voi olla aavistus näköharhaa. Kuvataiteissa on kriitikkoja jotka eivät, omasta näkökulmastaan perustellusti, arvosta Warholia, ja samoin kirjallisuudessa löytyy Wanhan koulun edustajia, myös perustellusti. Mun oma take tähän on se, että ei kannata vaivata päätään moisella, suuri osa siitä mitä pidämme tänään esimerkillisenä Taiteena on aikanaan ollut yleisölle tarkoitettua viihdettä. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)