Demostudio ›

Jjoo. Tuotannollisesti paljon heikompi esitys kuin edellinen. Soitto ei oo niin tiukkaa, kuten eivät oo saunditkaan, eikä biisikään toimi niin hyvin. Tulkaa meidän studiolle tekemään seuraava ;)
 
No, positiivisiin asioihin. Oon lomalla ni jaksan jauhaa vähän pidemmin. Koittakaa kestää. Ekaks, diggaan ihan vitusti siitä, että joku tekee tämmöstä Hatebreeder-ajan Bodomista (ja lisäks joistain muista lähteistä mitä meikä ei ihan suoriltaan tunnista. In Flames, Ozzy ja Symphony X taitaa maistua?) selkeesti ammentavaa heviä nykypäivänä, JEA. Se ja seuraajansa ovat ihan vitun kovia levyjä. Synaa jään vaan vitusti kaipaamaan, se on oikeestaan se, mikä Bodomista teki persoonallista tässä genressä - onko välttämättä oo syytä palata ajassa siitä taaksepäin? Tai, oikeammin, en välttämättä kaipaa synaa, mutta kaipaan jotain soitinta, joka soittaa sointuja ja sitä kautta selkeyttää ja monipuolistaa harmoniaa. Kvinttisoinnuissa ei oo terssejä, ja jos soittaa musaa joka selkeesti pohjautuu tonaalisiin funktioihin ja kolmi- ja nelisointuihin, ne terssit on aika tarpeellisia. Siinäpä pohdittavaa.
 
Laulajalla on parempi ote kuin edellisellä ja suht persoonallinen saundikin. Tuntuis että se miehekäs, matala murina lähtis vielä paremminkin ku uskaltais yrittää. Ääntämys ja näkemys vois olla vieläkin parempaa, rohkeampaa tekemistä vaan. Eikä niiden voksujen tarvi olla koko ajan samanlaista, ihmisääni on varsin joustava instrumentti. Lyriikoihin en jaksa kiinnittää huomiota, koska tässä musassa ne on kerma kakun päällä, asia joka luetaan bookletistä kun tarpeeksi kiinnostaa muun musiikin toimiessa:)
Soitto on edelleen ihan asiallista, joskin odotin paljon tiukempaa settiä aiemmin kuulemani perusteella. Omat stemmat on joka jäbällä hallussa, mikä on mahtava juttu. Pikkuyksityiskohtiin kannattaa kiinnittää huomiota AINA, esmes basistin ylävireinen sävel kliinin riffin päällä on aika paskan kuuloinen, ei oo mitään syytä päästää tommosia läpi vaikka kysymys oiskin esmes treeninauhotuksesta.
 
Yhteissoitto on se, mikä ei ihan oo tässä kipaleessa niin timanttista. Koko bändi vois hakea soittonsa vielä tiukemmin samaan iskuun timellisesti - isku siihen mihin rumpali on sen basarin tai virppansa lyönyt ja zilleesti, ja erityisesti kitaristit vois kompeissa hioa fraseeraustaan ja timeään vielä yhdenmukaisemmaksi. Leadejä soittaessa voi vedellä miten lystää, mutta kimppasoitossa sen soiton pitää olla just, eikä melkein samanlaista, ellei sitten puhuta harkitusta tehokeinosta soittaa eri tavalla asioita. Soolo oli vidun jeesisti soitettu ja muutenkin asiallinen, ja ylipäänsä leadit tiukasti soitettu. Rummut oli aika löysät, erityisesti häiritsi beatin jäsentelemättömyys. Tommosessa tempossa ainakin mä kaipaan 1- ja 3-iskujen olevan vitusti painokkaampia kuin 2- ja 4-iskujen, kautta linjan. Anssi Nykästä kehiin:D
 
Tulkinnalliset seikat pois luettaessa biisin suurin vika on tasapaksuus. Kaikki osat on harmonialtaan aika yks yhteen - lähdetään ykkösteholta, sit käydään niitä perustehoja, Em-D-C-G läpi vähän eri variaatioilla. Kuultu jo suht monesti. Kertsi ei esmes nyt nouse millään tavalla esiin muista osista, eikä se siks ees oikeen mielly kertsiksi, vaan joksikin ihan kivaksi osaksi siellä muiden joukossa. Lisäks kaikki soittaa liki koko ajan ja vielä hyvin samantyyppistä kamaa, mikä edelleen lisää sitä kappaleen osien välistä homogeenisyyttä - tästä poiketen kliini välike on hyvä idea, sitä vois ihan hyvin viljellä jossain muuallakin. Bridge, jossa lead-kitara vetelee arpeggioita, on itse asiassa biisin selkeesti erottuvin osa, mikä on kappaleen hierarkiaa ajatellen hiukan perverssiä, vai kuinka? Senhän ei ole tarkoitus olla mikään kertosäe eikä biisin pääriffi/melodia.
 
Lisäks mua mietityttää vähän, mikä teidän orkesterin sanoma/konsepti/ajatus on? Ihan kivoja biisejä on maailma täynnä, ja hyviä soittajiakin. Lopulta kuitenkin täytyisi löytää joku ajatus, johon samastua, joku idea, jolla yhdistää selvemmin musiikki, lyriikat, imago ynnä se kaikki muu mikä yhtyeeseen ja sen musiikkiin liittyy, ja WW:n kohdalla se ei mun mielestä tällä hetkellä ole kauhean selkeä. No, kaljoissanihan mä tätä kirjoitan, mutta who cares, näin se menee:D Hyvin te vedätte, kaikki vaan vois olla vielä vitusti timanttisempaa.
 
P.S. Kuuntelin noi demon kaks muutakin biisiä, ja Catharsiksessa on aika hyviä juttuja. All Hailissa oli kanssa hetkensä. Näissä biiseissä on vitusti ainesta. Noita sooloja kuuntelis ihan vitusti enemmänkin, pilitä rohkeesti siihen asti kun asiaa vielä riittää, saatana!