Elektroniikka ja soitinrakennus ›

oksatboys: No niin kai se pitää. Manuaalissa kun ei tosiaan mitään biasoinnista mainita niin kyselen. Ei tuohon löydy kytkistäkään, eikä ole mitään mittaus pisteitä tiedossa. No sen verran vahvareista ymärrän että eiköhän se mittaus onnistu kunhan jotkut yleisohjeet on, ja niitähän on.
 
Niinhän niitä on. Tuolla on juttua myös siitä katodibiasoinnista (vissiin ennestään tuttu?)
 
http://www.uraltone.com/bias.html
 
Mitenhän thomanin takuun kanssa käy, jos itse avaan vahvarin ja biasoin....
 
E:
Suhtautuvat penseästi kannen aukaisuun ja komponenttien vaihtamiseen. Säädettävän komponentin ruuvaamisesta tuskin saavat tietää...
 
Tuo uralin juttu kannattaa tosiaan lukea. Jos ja kun tuo pääte on katodibiasoitu, niin sen säätäminen edellyttää isolla todennäköisyydellä katodivastuksen vaihtamista. Se nimittäin ei varmaankaan ole säätövastus jota ruuvaamalla saa biasin kohdalleen. Sopivan resistanssin saaminen edellyttää (edelleen melkoisella todennäköisyydellä) sen katodilla olevan tehovastuksen kanssa sarjaan ja/ tai rinnalle kytkemällä sopivan vastuskombinaation laskemista/kokeilua/värkkäämistä.
 
Ihan samaa mieltä olen siitä Akin (ja Mikon) kanssa, että jos halutaan, että se vahvistin pelaa viimeisen päälle speksien mukaan, niin bias pitäisi säätää. Mutta kannataa muistaa, että just tuo päätetyyppi sietää aika paljon, ja varsinkin jos putken tyyppiä ei muuteta.
 
päänahka: Tällaista: http://koti.mbnet.fi/jero/sirisiri.mp3
 
Onko mahdollista syöttää sitä vahvistinta funktiogeniksellä ja seurata signaalia skoopilla? Pystyisi haarukoimaan, onko se särö luonteeltaan TIM:iä tai amplitudin leikkaantumista tai jotain muuta.

Kysynpä itsekin. Kaipaan pienen karvan lisägainia/laulavuutta Kustom Defenderiin. Aion toteuttaa vaihdon kytkimellä. V2:sen seutuville luulisin muutoksen päätyvän. Suurennanko R42:ä ja R11:tä, pienennänkö R20:a, R33 ja R113 -comboa, vai R39:ä?
 
Skema:
 
http://teuvvo.wippiespace.com/p/Kus … ev%20G_Schematic-PCB%20FullPage.pdf
 
Pari pientä modia tehty kytkiksestä poikkeamaan:
- V2:sen katodivastukset laskettu 1K:oon
- Inputin maadoituskonkkaa C21 pienennetty 100p:ksi
_
 
Lisäksi olisi kiva tietää, miksi sisääntulon maadoitusvastus R43:n suurentaminen 220K -> 1M teki soundista tukkoisemman ja elottomamman, eikä toisinpäin.

Zeeboo: Onko mahdollista syöttää sitä vahvistinta funktiogeniksellä ja seurata signaalia skoopilla? Pystyisi haarukoimaan, onko se särö luonteeltaan TIM:iä tai amplitudin leikkaantumista tai jotain muuta.
 
Koululla olisi. Ja sinne toi pitää joka tapauksessa roudata jossain vaiheessa. Mutta TIM muodostuisi siis pääteasteen feedback-loopissa, eikö? Äkkiähän tuon selvittäisi katkaisemalla ko. yhteyden.

Zeeboo: Tuo uralin juttu kannattaa tosiaan lukea. Jos ja kun tuo pääte on katodibiasoitu, niin
 
se on todennäköisesti säädetty tehtaalla niin kylmäksi, että voit huoletta vaihtaa ne putket. En meinaan millään jaksa uskoa, että ne tehtaalla mittaavat biakset joka ainoasta yksilöstä ja käsin valitsevat siihen sopivan katodivastuksen. Kannattaa tosin katsella pari minuuttia, ettei anodit ala loimottaa punaisena :-)
 
Saako sitten tuolla tavalla parasta soundia ? Vaikea sanoa. Omissa viritelmissäni olen huomannut, että kun jättää putket reilusti kylmemmäksi kuin 'gurut' suosittelevat, on soundi parempi, ei niin tukkoinen. Mutta tunnetusti olen muutenkin outo :-)
 
Ja tarkennuksena nyt vielä, että jos 'gurut' suosittelevat 70% anodihäviötehoa ainoana oikeana, niin se paras soundi on ollut vähäisen kokemuksen mukaan siellä 50% paikkeilla.
 
Ja on mulla teoriakin siitä, miksi näin: Nimittäin kovin suurella lepovirralla virtalähteen jännite laskee (todettu ihan mittaamalla), mistä seuraa se, että kun tuulimyllyn lapa iskee kieliin, ei virtalähteellä olekaan tarjota mitään pääteasteelle, vaan se ryytyy heti. Pienemmillä lepovirroilla taas pääteaste saa hetken enemmän tehoja ennenkuin virtalähde notkahtaa, mistä seuraa tätä paljonpuhuttua pääteasteen luonnollista kompressiota jne. Saa ampua teorian alas, jos siltä tuntuu...

päänahka: ...Mutta TIM muodostuisi siis pääteasteen feedback-loopissa, eikö? Äkkiähän tuon selvittäisi katkaisemalla ko. yhteyden.
 
Näin mun mielestä. Yksi mahdollisuus olisi rakentaa siihen feedback-loopiin suodin joka nilkkisi näitä transienttipiikkejä. TIMhän syntyy kun lähdöstä takaisinkytkeytyvä transientti lantraantuu tulevaan signaaliin. Jos tuota lähtee jäljittämään generaattorilla ja skoopilla, niin siniaalto ei ihan piisaa. Jos vaan mahdollista, niin kantti + sini signaalilla pääsee jäljille, kun se kantti imitoi niitä transientteja.
 
Tosin, tuohon vaivaan saattaa löytyä hyvinkin simppeli ratkaisu. Annat varmaan väliaikatietoja?

Zeeboo: Näin mun mielestä. Yksi mahdollisuus olisi rakentaa siihen feedback-loopiin suodin joka nilkkisi näitä transienttipiikkejä. TIMhän syntyy kun lähdöstä takaisinkytkeytyvä transientti lantraantuu tulevaan signaaliin. Jos tuota lähtee jäljittämään generaattorilla ja skoopilla, niin siniaalto ei ihan piisaa. Jos vaan mahdollista, niin kantti + sini signaalilla pääsee jäljille, kun se kantti imitoi niitä transientteja.
 
Ei taida koululla olla eri aaltomuotoja yhdistäviä geniksiä. Kai se toimii että lyö vaan kaksi genistä inputtiin kiinni, toisesta kantti ja toisesta sini.
 
Tosin, tuohon vaivaan saattaa löytyä hyvinkin simppeli ratkaisu. Annat varmaan väliaikatietoja?
 
Joo, pidän teidät kärryillä. Noi mittaukset tullee kuitenkin vastaan tämän kanssa ilman vian etsintääkin.

s151669: Ja on mulla teoriakin siitä, miksi näin: Nimittäin kovin suurella lepovirralla virtalähteen jännite laskee (todettu ihan mittaamalla), mistä seuraa se, että kun tuulimyllyn lapa iskee kieliin, ei virtalähteellä olekaan tarjota mitään pääteasteelle, vaan se ryytyy heti. Pienemmillä lepovirroilla taas pääteaste saa hetken enemmän tehoja ennenkuin virtalähde notkahtaa, mistä seuraa tätä paljonpuhuttua pääteasteen luonnollista kompressiota jne. Saa ampua teorian alas, jos siltä tuntuu...
 
Kyllähän toi pitää paikkansa, eikä kylmemmällä biasilla virtalähde notkahda edes sen hetken kuluttua niin paljon, samoilla tehoilla. Eli ehkä se on niin päin, että sun kylmemmällä biasilla sitä luonnollista kompressiota ei synny (ainakaan niin paljon), ja dynamikka säilyy terävämpänä.

päänahka: Ei taida koululla olla eri aaltomuotoja yhdistäviä geniksiä. Kai se toimii että lyö vaan kaksi genistä inputtiin kiinni, toisesta kantti ja toisesta sini.
 
Varmaankin. Jos geniksessä on moduloivalle signaalille tulo, niin siniaallolla kanttia moduloimalla onnistuu ainakin.

Zeeboo: Varmaankin. Jos geniksessä on moduloivalle signaalille tulo, niin siniaallolla kanttia moduloimalla onnistuu ainakin.
 
Joo. Ei muuten auttanut tuo fb-lenkin katkaisu.

http://koti.mbnet.fi/plommi/Tomi/img/800x600/muffkaavio.jpg
 
Mitenkä tuo kytkentä muuttuu jos DC-jakki jätetään kokonaan laittamatta? En osaa hahmottaa miten johtojen pitäisi patterilta lähteä.

dfer: http://koti.mbnet.fi/plommi/Tomi/img/800x600/muffkaavio.jpg
 
Mitenkä tuo kytkentä muuttuu jos DC-jakki jätetään kokonaan laittamatta? En osaa hahmottaa miten johtojen pitäisi patterilta lähteä.
 
Tuossa DC-jakissa on ideana, että kun plugi ei ole sisällä, nuo punaiset johdot yhdistyvät. Eli pariston punainen johto levyn +9V-pisteeseen. Sen viereen, samalle kuparinauhalle, siirrät tuon johdon, jossa lukee "9 volts". Muuten normaalisti.

Aki: Kysynpä itsekin. Kaipaan pienen karvan lisägainia/laulavuutta Kustom Defenderiin. Aion toteuttaa vaihdon kytkimellä. V2:sen seutuville luulisin muutoksen päätyvän. Suurennanko R42:ä ja R11:tä, pienennänkö R20:a, R33 ja R113 -comboa, vai R39:ä?
 
Mietin noita sarjavastusten muuttamista. Onko näillä isoa merkitystä gainin kannalta? Ainakin grid-stopperin suuruuden olen käsittänyt enemmänkin vaikuttavan ylärajataajuuteen: iso resistanssi => pienempi ylärajataajuus. Tuossa kytkyssä R39 on ohitettu 33p konkalla. Tällä vissiin on hissattu tuota rajataajuutta ylöspäin? Kuinka R39:n muuttaminen vaikuttaa?
 
Taajuuskaistan muokkaamisessa R24/ R11:n JA C4:n labraaminen voisi olla kokeilun arvoinen paikka näin äkkikatsomalta.
 
Kuis anodivastuksen koon muuttaminen vs gainin lisääminen?
 
Pari pientä modia tehty kytkiksestä poikkeamaan:
- V2:sen katodivastukset laskettu 1K:oon
- Inputin maadoituskonkkaa C21 pienennetty 100p:ksi
_
 
Lisäksi olisi kiva tietää, miksi sisääntulon maadoitusvastus R43:n suurentaminen 220K -> 1M teki soundista tukkoisemman ja elottomamman, eikä toisinpäin.
 
Tuo on vähän outo. Voiko tuo vaikutus tulla tuloimpedanssin muuttumisen kautta? Ei kyllä tuohon suuntaan pitäisi.

Zeeboo: Mietin noita sarjavastusten muuttamista. Onko näillä isoa merkitystä gainin kannalta? Ainakin grid-stopperin suuruuden olen käsittänyt enemmänkin vaikuttavan ylärajataajuuteen: iso resistanssi => pienempi ylärajataajuus. Tuossa kytkyssä R39 on ohitettu 33p konkalla. Tällä vissiin on hissattu tuota rajataajuutta ylöspäin? Kuinka R39:n muuttaminen vaikuttaa?
 
Tossa tapauksessahan R33 on paitsi grid stopper, myös jännitteenjaon osa, joten sen pienentäminen vaikuttaa gainiin.
 
Kuis anodivastuksen koon muuttaminen vs gainin lisääminen?
 
Tämä kuulostaisi helpoimmalta. R10 isommaksi.

Pitäis tilata SPelektroniikalta tavaraa, niin tekeekö noilla niiden push/pull potikoilla mitään. Tarkoitus olis saada toiseen humppariin puolitus, oon antanu kertoa itelleni että nuo tykkää pyöriä itsekseen pienemmälle.
 
http://www.spelektroniikka.fi/kuvat/gp13.pdf
 
Ja jos nuo ei oo käypäset niin mistä mahtais löytää paremmat?

Sammy Spikez: Pitäis tilata SPelektroniikalta tavaraa, niin tekeekö noilla niiden push/pull potikoilla mitään. Tarkoitus olis saada toiseen humppariin puolitus, oon antanu kertoa itelleni että nuo tykkää pyöriä itsekseen pienemmälle.
 
http://www.spelektroniikka.fi/kuvat/gp13.pdf
 
Ja jos nuo ei oo käypäset niin mistä mahtais löytää paremmat?
 
Noi on aika löysät kyllä. Ja kerran on tehnyt tempun ja pätkäisi äänet, sopivasti keikalla vielä.

^Heh, no pitää sit miettii vielä tuota, onneks ei oo keppi siinä vaiheessa että hätä tulis noiden kanssa, kiitos tiedosta.

päänahka: Tämä kuulostaisi helpoimmalta. R10 isommaksi.
 
Kokeilen siis tuota ensimmäisenä. Mitä suuruusluokkaa muutos, 120k:sta 150k:oon? Vai peräti -> 220k? Mites putken toinen puolisko, R60 varmaan kans? En tosin ole varma miten iso osa säröstä muodostuu enää tuolla toisessa puoliskossa. Toisaalta, jos ei juuri muodostu, voisi laittaa muodostumaan.
 
Sammy Spikez: Ja jos nuo ei oo käypäset niin mistä mahtais löytää paremmat?
 
Ainakin Musamaailmasta saatavat ESP:n push-push-potikat ovat kovin passeleita. En tiedä onko myymälässä hyllytavarana, mutta tukusta toimittanevat pyynnöstä. Mä tykkään kitaroissa enemmän push-push-tyyppisistä.

Aki: Kokeilen siis tuota ensimmäisenä. Mitä suuruusluokkaa muutos, 120k:sta 150k:oon? Vai peräti -> 220k?
 
Tota anodivastusta voi haarukoida:
 
Av = (100*Ra)/(Ra+ra), jossa 100 on 12AX7:lle tyypillinen vahvistuskerroin, Ra anodivastuksen suuruus ja ra on putken sisäinen vastus, 12AX7:lla tämä on noin 63k
 
120k anodivastuksella vahvistus on 36,4dB, 220k:lla jostain 38dB paikkeilla.
 
Jos tuota R10:iä kasvattaa, niin tuossa kaavassa tarttee ottaa huomioon, että anodivastuksen rinnalle tulee seuraavan asteen tuloimpedanssi. Siihen vaikuttaa R39/ R42.
 
Mites putken toinen puolisko, R60 varmaan kans? En tosin ole varma miten iso osa säröstä muodostuu enää tuolla toisessa puoliskossa. Toisaalta, jos ei juuri muodostu, voisi laittaa muodostumaan.
 
Entä tämä ajatus: jos sen toisen puolen vahvistuksen jättää pienemmäksi, niin eka yliohjaa sen.

Kiitos Zeeboo ja päänahka jeesistä! Jatketaas vielä...
 
Zeeboo: Tota anodivastusta voi haarukoida:... Av = (100*Ra)/(Ra+ra)
 
Mä saan tolla kaavalla arvon 65,57, en osaa ottaa seuraavan asteen tuloimpedanssia huomioon.
 
120k anodivastuksella vahvistus on 36,4dB, 220k:lla jostain 38dB paikkeilla.
 
Ts. sen vois nostaa jopa 330K:oon.
 
Entä tämä ajatus: jos sen toisen puolen vahvistuksen jättää pienemmäksi, niin eka yliohjaa sen.
 
Sekö yliohjautuu enemmän jos vahvistusaste on pienempi? Jos näin on, niin yksi keino olisi siis nostaa ensimmäisen puolen anodivastusta, ja/tai pienentää toisen, vaikka 120K -> 82K? Miten alas tossa on järkevää mennä?
 
Huomasin muuten että vaiheenkääntäjän jälkeinen mastervolume tekee kaiun soundista huonon. Oletan että orkkismasterin ollessa yli klo 13:n kaiku saa liikaa hönkää. Olisiko R56:n suurentaminen oikea tapa, vai pitäisikö sen sijaan/lisäksi ohjata tuon vastuksen IC1A:n puoleinen napa maihin esim 220K:n kautta? Ja jos kaikua tulee tällöin liian vähän, suurentaa kaiun paluun takaisinkytkentävastusta R27 47K -> 68K?