Musiikin teoria ja säveltäminen ›

baron: Mulla on ollut sellainen kummallinen käsitys että dissonanssit etsitään asteikon ulkopuolelta eikä asteikosta.
 
Kylläpä kyllä, enkä tuossa ala vänkäämään vastaan.
 
Toisaalta, Xmaj7:aa vastaava asteikko olisi X-duuri. X-duurin 1 ja 4 eivät ole siitä konsonasseimmasta päästä?
 
X7:lle käypäisiä asteikoita on melkoinen liuta. Kitaran vingutajat ( =) ) tuuttaavat estottomasti sen päälle X-mollipentatonista, vaikka b3 (tai #9) ei sointua ilmennäkään. Blues-asteikon b5 (tai #11 ihan miten vaan) kuuluu samaan kastiin muiden sointuäänen kanssa p2-suhteessa olevien äänien kanssa.
 
IIm7 - V7:lle kuulee aina joskus soitettavan II:n jazz mollia ja V:lle vaikka alt:ia, vaikka itse soinnuissa ei laajennuksilla ja muunneäänillä olisi hurjasteltukaan.
 
Soinnulle läheisin asteikko funktionaalisen harmonian pelisääntöjen mukaan ei ole ainoa vaihtoehto impron pohjaksi.

Zeeboo: Kylläpä kyllä, enkä tuossa ala vänkäämään vastaan.
 
Soinnulle läheisin asteikko funktionaalisen harmonian pelisääntöjen mukaan ei ole ainoa vaihtoehto impron pohjaksi.
 
Tää on mun mielestä jonkin verran makuasia, käyttääkö soinnulle kaukaista asteikkoa vai maustaako läheistä asteikkoa kromaattisilla hajasävelillä.

levesinet: Tai lyydinen.
 
Nimenomaan. Tuon X-duurin otin siksi, että jos ja kun ajatellaan sävellajin mukaan soinnulle läheisin asteikko, niin I asteen maj7:lle taitaa langeta just tuo X-duuri kvartteineen päivineen. Mutta pointtihan oli siinä, että niistä soinnuille läheisistä asteikoista löytyy myös dissonoivia intervalleja.
 
Siks just lyydinen maj7:n kanssa.
 
Iliman muuta. Vaikka jäähän se perusääni vs s7 väijymään. Juttuhan lähti siitä, että dissonanssi ei-vahvalla iskulla on OK. Tultiin vaan vähän etemmäksi siitä...
 
On.
Monta on tietä. Joitain pitkin pääsee perille. Mutta samaa mieltä, makuasioita ovat

Zeeboo: IIm7 - V7:lle kuulee aina joskus soitettavan II:n jazz mollia ja V:lle vaikka alt:ia, vaikka itse soinnuissa ei laajennuksilla ja muunneäänillä olisi hurjasteltukaan.
 
Soinnulle läheisin asteikko funktionaalisen harmonian pelisääntöjen mukaan ei ole ainoa vaihtoehto impron pohjaksi.
 
Joo ei, mut IIm7 ja melodinen molli? Annapa soivia esimerkkejä tästä. Kyllä se II asteen sointu lähes aina on subdominanttitehoinen eikä toonikatehoinen.

JanneI: Joo ei, mut IIm7 ja melodinen molli? Annapa soivia esimerkkejä tästä. Kyllä se II asteen sointu lähes aina on subdominanttitehoinen eikä toonikatehoinen.
 
Niinhän se.
Tämähän lähti liikkeelle tuosta Moning:in ekasta soinnuta ja sillä toimivasta melodisesta mollista. Ja tietty siitä, että vaikka soinnule on olemassa läheisimmät asteikot, niin ne eivät kuitenkaa ole ainoita/ rajoittavia. Lähestymistapoja on varmaan vaikka kuinka, ja kuinka kukakin asiat omakseen tuntee on niitä makuasioita. Tuossa Moaning:ssä jazz-molli (ekalla asteella) tietty toimii niinkuin se junan vessa. Ei mun mielestä mikään estä käyttämästä jazz-mollia myös II-asteella. Oikeastaan lainavalolla yritän tässä loistaa. Mun muinoinen kitaramaikka aukoi lukkoja nupistani sillä, että kehotti kokeilemaan jazz-mollia II-V kulkuihin. Ja samantien kuuntelemaan Sterniä.
 
Tuossa on yksi luritus jonka äkkisiltään loihdin IIm7-V7-Imaj7-VI7 pohjille. Ei mitään nerouden vuodatusta, kunhan on ääniä peräkkäin. Kahteen ekaan tahtiin istutettu fraasi lähtee kuitenkin liikkeelle jazzmollilla. Sittenhän siellä on V:lla overtonea ja joitain muunneääniä. I:llä sitten hapuillaan lyydisen suuntaan. Paljon viisaampiakin fraaseja noista tarpeista saa varmasti aikaan. Fraseerausta noista ei saa, enkä itse pysty vähään aikaan soittamaan. Mutta kahellaan jahka näpit taas pelaa.
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/64425.jpg

Zeeboo: Niinhän se...
http://muusikoiden.net/dyn/users/64425.jpg
 
a) Tarkkoina termien kanssa, duuri/molli -sävellajissa II asteen sointu on usein subdominanttitehoinen m7 / m7b5 -sointu, mutta pelkästään se että sointu on m7 / m7b5 ei tee siitä (nelisointuna) automaattisesti subdominanttitehoista sointua. Kaikki riippuu tilanteesta.
 
b) missä kohtaa tuossa esimerkissäsi painotettiin melodista mollia vahvalla tahdinosalla?
 
Teepä uus esimerkki :)

Edelliseen keskusteluun vähän off-topicia mutta tuo Moanin' on siitä jännä piisi että joku vuosi sitten keskusteltiin siitä, onko sävellaji F-molli vai F-duuri.
Mulla on olemassa siihen nuotit kummassakin.
 
Ainaskin kirjoittamalla se F-molliin selviää harvemmilla tilapäisetumerkeillä jos se mitään todistaa mutta useimmat laput on F-duurissa.

baron: Edelliseen keskusteluun vähän off-topicia mutta tuo Moanin' on siitä jännä piisi että joku vuosi sitten keskusteltiin siitä, onko sävellaji F-molli vai F-duuri.
Mulla on olemassa siihen nuotit kummassakin.
 
Ainaskin kirjoittamalla se F-molliin selviää harvemmilla tilapäisetumerkeillä jos se mitään todistaa mutta useimmat laput on F-duurissa.
 
Se on blues-biisi, miksi se ees pitäis pystyy pakottaa duuriksi tai molliksi?

JanneI: Se on blues-biisi, miksi se ees pitäis pystyy pakottaa duuriksi tai molliksi?
 
Nuottien kirjoitusta varten:-)

baron: Nuottien kirjoitusta varten:-)
 
Kuurot käyttää nuotteja :-)

JanneI: Kuurot käyttää nuotteja :-)
 
Miten sä opettelet piisin josta sulla ei ole äänitettä?

baron: Miten sä opettelet piisin josta sulla ei ole äänitettä?
 
Nuoteistako se Blues-musa on sukupolvilta toisille periytynyt?

baron: Miten sä opettelet piisin josta sulla ei ole äänitettä?
 
Säveltäjä näyttää, miten menee. Tai sitten se tulee omasta päästä.
 
Mikä tahtilaji on kyseessä jos biisi menee periaatteessa hitaalla temmolla 4/4, mutta soitetaan 16-osina? Jos biisin fiilis ei kuitenkaan ole mikään 60bpm, niin tuntuisi tyhmältä kirjoittaa laput niin hitaaksi. 16/8?
Unohdin esimerkkibiisini tästä, koittakaa ymmärtää.

Rocco_Longfella: Säveltäjä näyttää, miten menee. Tai sitten se tulee omasta päästä.
 
Mikä tahtilaji on kyseessä jos biisi menee periaatteessa hitaalla temmolla 4/4, mutta soitetaan 16-osina? Jos biisin fiilis ei kuitenkaan ole mikään 60bpm, niin tuntuisi tyhmältä kirjoittaa laput niin hitaaksi. 16/8?
Unohdin esimerkkibiisini tästä, koittakaa ymmärtää.
 
Yritä miettiä mikä siinä olisi ns. poljento, esim. miten kävelisit biisin tahdissa, mikä olisi se "perussyke". Monesti nuo kirjoitetaan siihen 4/4 tahtilajiin, vaikka ne sisältäisi paljon 16-osarytmiikkaa. Rytmimusassa saattaa myös olla rumpuraita joka helpottää päättelyä, virveli on monesti 2&4.
 
Jos ei mikään auta niin kirjoita lappu ekaks 4/4, sit 8/8 ja sit 16/16 tahtilajiin...eiköhän se siitä selviä mitä itse ja muut mieluiten lukee :)

JanneI: a) Tarkkoina termien kanssa, duuri/molli -sävellajissa II asteen sointu on usein subdominanttitehoinen m7 / m7b5 -sointu, mutta pelkästään se että sointu on m7 / m7b5 ei tee siitä (nelisointuna) automaattisesti subdominanttitehoista sointua. Kaikki riippuu tilanteesta.
 
Yritin lukea ajatuksen kanssa omia aikaisempia, mutta en huomannut että olisin väittänyt jotain muuta.
 
b) missä kohtaa tuossa esimerkissäsi painotettiin melodista mollia vahvalla tahdinosalla?
 
Aaa, ymmärrän toki pointtisi. Eipä ole missään. Voisihan tuosta tietty sanoa, että fraasi rakentuu kromaattiselle asteikolle josta on vaan jätetty joitain ääniä pois :) . Mutta vakavasti, mulla on tässä nyt reikä muistissa ja sitä kautta sitten tiedossakin. Jos melodialinjassa on mollikolmisoinnun äänien lisäksi s7, 9, 11 ja 13, niin itse miellän sen jazz-molliksi. Jos tässä ajatuksessa on joku huti, niin en ole ollenkaan pahoillani jos korjataan.
 
Teepä uus esimerkki :)
 
Ei se ajatus siitä miksikään muutu.

Zeeboo: Aaa, ymmärrän toki pointtisi. Eipä ole missään. Voisihan tuosta tietty sanoa, että fraasi rakentuu kromaattiselle asteikolle josta on vaan jätetty joitain ääniä pois :) . Mutta vakavasti, mulla on tässä nyt reikä muistissa ja sitä kautta sitten tiedossakin. Jos melodialinjassa on mollikolmisoinnun äänien lisäksi s7, 9, 11 ja 13, niin itse miellän sen jazz-molliksi. Jos tässä ajatuksessa on joku huti, niin en ole ollenkaan pahoillani jos korjataan.
 
*edit*

eipä mitään

baron: s7 b7
?????
Ei kai ne oo sama?
 
Joo mä meen nukkuu ku en enää osaa lukeekaan...öitä!

JanneI: Asteikko per sointu ?
 
esim.
F-mel.molli
Ab-overtone
G-harm.mollinV
C-harm.mollinV
 
Mä löysin netistä (KVG ennen kuin kysyt täältä tyhmiä) seuraavat asteikot:
1. Fm F-melodinen molli
2. Ab Eb-melodinen molli
3. G Ab-melodinen molli
4. C Db-melodinen molli
 
eli jos haluaa vaihtelua F-blues-asteikolle.
(Moni tie vie perille:-)