Musiikkibisnes ›

Björn E. Borg:
 
Esimerkiksi minun sävellysteni julkinen esittäminen on lähtökohtaisesti kielletty. Mutta toki niitä saa esittää, jos hinnasta sovitaan. :)
 
Etpä sä taida millään pystyä niiden esittämistä kieltämään. Korvaussummakin on se sama kuin kaikilla muillakin, kunhan ensin löydät tavan sen hakea.
 
On se nyt kumma kuinka vaikeata tämä tuntuu olevan. En tahtoisi mennä henkilökohtaisuuksiin, mutta ettekö te ole koskaan tehneet yhtään keikkaa josta tehdään esitysilmoitus? Onko teiltä ylipäänsä julkaistu musiikkia, siis ihan oikealla äänitteellä, jota myydään kaupoissa?
 
(Itselläni lienee joku 800 keikkaa plakkarissa, ja noin 15 julkaistua (ei omakustanteita) levyä, mikä ei ole paljon mutta jotain kumminkin. Olisin varmasti törmännyt rajoituksiin jo tähän mennessä, jos lakia luettaisiin noin kuin te sitä luette.)
 
Myönnän, että siteeratut lakitekstit näyttävät siltä kuin niissä annettaisiin mahdollisuus rajata esittämistä, mutta se ei kerta kaikkiaan voi olla niin, kun kerran liveohjelmistonsa saa jokainen koota vapaasti (ensiesitystä lukuunottamatta).
 
Sax-pappa:
Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404:

2 pykälä

"Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen."
 
Kuten jo sanottu, tuo koskee ainoastaan äänitteen tekemistä, ei liveä tai keikkailua.

kivi: Etpä sä taida millään pystyä niiden esittämistä kieltämään. Korvaussummakin on se sama kuin kaikilla muillakin, kunhan ensin löydät tavan sen hakea.
 
On se nyt kumma kuinka vaikeata tämä tuntuu olevan. En tahtoisi mennä henkilökohtaisuuksiin, mutta ettekö te ole koskaan tehneet yhtään keikkaa josta tehdään esitysilmoitus? Onko teiltä ylipäänsä julkaistu musiikkia, siis ihan oikealla äänitteellä, jota myydään kaupoissa?
 
(Itselläni lienee joku 800 keikkaa plakkarissa, ja noin 15 julkaistua levyä, mikä ei ole paljon mutta jotain kumminkin. Olisin varmasti törmännyt rajoituksiin jo tähän mennessä, jos lakia luettaisiin noin kuin te sitä luette.)
 
Myönnän, että siteeratut lakitekstit näyttävät siltä kuin niissä annettaisiin mahdollisuus rajata esittämistä, mutta se ei kerta kaikkiaan voi olla niin, kun kerran liveohjelmistonsa saa jokainen koota vapaasti (ensiesitystä lukuunottamatta).
 
No ei tietenkään minulta ole julkaistu musiikkia, jota oltaisiin myyty kaupoissa (no on meillä yksi live-dvd ollut kaupassa myynnissä, mutta sitä myytiin noin kaksi kappaletta, ja toistakin vaati minua kaveri lunastamaan takaisin :) ). Kai minä sitten liittyisin Teostoon, että saisi tästä harrastuksesta jotakin tulojakin. Silloinhan olisin luovuttanut ne kappaleiden esitysoikeudet Teostolle, mutta toistaiseksi olen pitänyt ne kokonaan itselläni.
 
Ei kukaan ammattimainen säveltäjä kiellä omien sävellystensä esittämistä.
Sehän nyt olisi suoranaista oman oksan sahaamista.
 
Mutta tekijänoikeus on jakamaton, niin kauan kuin tekijä sen päättää jakaa.
 
No olisi mielenkiintoista nähdä miten joku alioikeus suhtautuu kun ilmestyn keikkapaikalle lakimiehen kanssa ja ilmoitan, että sävellystäni on käytetty luvatta. Voisi olla aika hämmentävää, ja siinä luettaisiin sitten kovaa lakia vähän itse kullekin. Perusperiaatehan on se että Artisti Maksaa.
 
Minusta on ikävä kuulla että jäsenet ovat tyytymättömiä tuon Teoston palveluihin. Omat kysymykseni koskien kyseistä järjestöä ovat johtuneet omasta tietämättömyydestä ja soittamisaktiviteetin vähäisestä kassavirrasta. Siksi otin näistä asioista selvää ja valitsin oman tieni.
 
Kyllä tuollaiset tulkinnalliset kysymykset, joita tuossa aiemmin esitettiin, koskien kansanlaulujen käyttöä omissa sävellyksissä, varmaan aika vaikeita ovat ratkaista. Eiköhän niillä siellä Teostossa ole valtava määrä noita ilmoituksia ratkottavana, niin aikamoista halki poikki pinoon-touhua se on.

Björn E. Borg:
 
Mutta tekijänoikeus on jakamaton, niin kauan kuin tekijä sen päättää jakaa.
 
No olisi mielenkiintoista nähdä miten joku alioikeus suhtautuu kun ilmestyn keikkapaikalle lakimiehen kanssa ja ilmoitan, että sävellystäni on käytetty luvatta. Voisi olla aika hämmentävää, ja siinä luettaisiin sitten kovaa lakia vähän itse kullekin. Perusperiaatehan on se että Artisti Maksaa.
 
Tekijänoikeus on jakamaton siinä mielessä, että sinulla on oikeus tulla tunnustetuksi omien teostesi tekijänä. Et kuitenkaan voi estää teostesi toisintamista livenä.
 
Minusta on ikävä kuulla että jäsenet ovat tyytymättömiä tuon Teoston palveluihin. Omat kysymykseni koskien kyseistä järjestöä ovat johtuneet omasta tietämättömyydestä ja soittamisaktiviteetin vähäisestä kassavirrasta. Siksi otin näistä asioista selvää ja valitsin oman tieni.
 
Jäsenet tuskin ovat tyytymättömiä, tuskinpa asiakkaatkaan silloin kun he musiikkia tosissaan ja työnä tekevät. Sen sijaan kovasti tuntuvat valittavan harrastelijat, jotka ovat hakeutuneet Teoston asiakkaiksi koska se on "hienoa" ja "ihan kuin oikean muusikon hommaa" ja ovat sitten pettyneitä kun hommia hoidellaan ammattilaisten ehdoilla. Näistä täällä valittavista suurin osa ei kai edes ole Teoston asiakkaita, vaan kuten sinäkin, he "ovat ottaneet asioista selvää" parhaan ymmärryksensä mukaan, mikä on johtanut ikäviin väärinymmärryksiin.
 
Oikeasti ja tosissaan, TO-järjestöjen toimintaa on helppo ymmärtää jos lähdetään kysymyksestä "kuinka tekijän etuja parhaiten ja oikeudenmukaisimmin valvottaisiin?" ja aletaan siitä päästä kelata. Toiseen suuntaan menee aika labyrintiksi.
 
Kyllä tuollaiset tulkinnalliset kysymykset, joita tuossa aiemmin esitettiin, koskien kansanlaulujen käyttöä omissa sävellyksissä, varmaan aika vaikeita ovat ratkaista. Eiköhän niillä siellä Teostossa ole valtava määrä noita ilmoituksia ratkottavana, niin aikamoista halki poikki pinoon-touhua se on.
 
Minusta tuntuu vahvasti, ettei tuossa nyt ehkä ymmärretä sävellyksen määritelmää. Kappaleestahan on "teosta" oletusarvoisesti vain sanat ja laulumelodia, ei sitä kestosta mitata. Näin ollen esimerkiksi väliosan poikkeava soinnutus tai tekstin muuntelu ei tee kappaleeseen mitään uutta, vaikka sitä jatkuisi tunnin verran alkuperäisen kappaleen ilmoitettuun kestoon nähden.

kivi: Tekijänoikeus on jakamaton siinä mielessä, että sinulla on oikeus tulla tunnustetuksi omien teostesi tekijänä. Et kuitenkaan voi estää teostesi toisintamista livenä.
 
Annan sinulle nyt käytännön esimerkin todellisesta elämästä.
 
Ystäväni on säveltänyt todella kauniin rakkauslaulun ja olemme soittaneet sitä joskus yhdessä. Nyt hän on kuitenkin sitä mieltä, että hän ei enää halua että kyseistä sävellystä esitetään, joistakin henkilökohtaisista syistä. Hänkään ei kuulu Teostoon. Vaatimus on mielestäni täysin moraalisesti perusteltu, vaikka se minua harmittaakin.
 
Sävellys on erittäin kaunis ja tarttuva, sanat ovat hyvin koskettavat. Pyysin että yhtyeemme saisi esittää kappaleen vaimoni syntymäpäivillä, sain luvan ja tarjosin hänelle siitä kaljan. Enää minulla ei tuota oikeutta ole. Eikä sitä kautta kenelläkään muullakaan. Tämä on moraalinen ja yleisen oikeustajun mukainen kysymys, jota Suomen lait ja asetukset tukevat mm. tuon tekijänoikeuslain myötä.
 
Väitätkö sinä tosissasi että sinun bändilläsi on oikeus tuota sävellystä esittää? Onko se sinusta 1) moraalisesti oikein 2) lain mukaan (jonka tässä olemme siteeranneet sinulle jo monta kertaa) sallittua.
 
Jos vastaat kyllä, niin minusta tässä alkaa olla jo kysymys jonkinlaiseen rikkomukseen yllyttämisestä. Ei näiden tekijänoikeuksien kanssa nyt sentään leikkimään kannata ruveta, vaikka tässä leppoisasti keskustelupalstalla jutustellaankin.

Björn E. Borg: Annan sinulle nyt käytännön esimerkin todellisesta elämästä.
 
Ystäväni on säveltänyt todella kauniin rakkauslaulun ja olemme soittaneet sitä joskus yhdessä. Nyt hän on kuitenkin sitä mieltä, että hän ei enää halua että kyseistä sävellystä esitetään, joistakin henkilökohtaisista syistä. Hänkään ei kuulu Teostoon. Vaatimus on mielestäni täysin moraalisesti perusteltu, vaikka se minua harmittaakin.
 
Sävellys on erittäin kaunis ja tarttuva, sanat ovat hyvin koskettavat. Pyysin että yhtyeemme saisi esittää kappaleen vaimoni syntymäpäivillä, sain luvan ja tarjosin hänelle siitä kaljan. Enää minulla ei tuota oikeutta ole. Eikä sitä kautta kenelläkään muullakaan. Tämä on moraalinen ja yleisen oikeustajun mukainen kysymys, jota Suomen lait ja asetukset tukevat mm. tuon tekijänoikeuslain myötä.
 
Väitätkö sinä tosissasi että sinun bändilläsi on oikeus tuota sävellystä esittää? Onko se sinusta 1) moraalisesti oikein 2) lain mukaan (jonka tässä olemme siteeranneet sinulle jo monta kertaa) sallittua.
 
Jos vastaat kyllä, niin minusta tässä alkaa olla jo kysymys jonkinlaiseen rikkomukseen yllyttämisestä. Ei näiden tekijänoikeuksien kanssa nyt sentään leikkimään kannata ruveta, vaikka tässä leppoisasti keskustelupalstalla jutustellaankin.
 
Kyllä, niin sinulla kuin minullakin on oikeus mennä vaikkapa Tavastialle, Finlandia-taloon kuin kadulle ystäväsi talon eteen (mikäli tilaisuuden järjestäjä on ilmoittanut tapahtuman sisältävän elävää musiikkia ja/tai mikäli paikallinen järjestyssääntö sallii katusoiton) esittämään tuota kappaletta, eikä tekijä-ystäväsi voi asialle yhtään mitään (paitsi valittaa melusta ja järjestyshäiriöstä) eikä todennäköisesti edes tiedä asiasta koska kappaleen esitysilmoitus tehdään vasta esityksen jälkeen. Jos hän on Teoston asiakas, hän saa kappaleen esittämisestä konserteissa standardin mukaisen korvauksen, osuuden könttäsummasta jonka tilaisuuden järjestäjä on maksanut ohjelmailmoituksen yhteydessä, aikaisemmin tämä maksettiin huviluvan hakemisen yhteydessä mutta huvilupaahan ei enää ole.
 
Levyttää emme kuitenkaan ystäväsi kappaletta saa ilman eri lupaa. Siihen lupa pitää hakea etukäteen.
 
Ihmisillä on joskus kummallisia käsityksiä siitä mitä he käytännössä saavat sallia tai kieltää. Itse asiassa, jos tekisin vaikkapa asiapitoista radio- tai tv-ohjelmaa jossa pystyisin luontevasti käyttämään osaa ystäväsi kappaleesta esimerkkinä, minun ei tarvitsisi kysyä lupaa eikä edes kertoa asiasta ystävällesi. Sitä puolestaan kutsutaan sitaattioikeudeksi, joka ohittaa niin copyrightin kuin muutkin käyttörajoitukset.
 
Kummallista, eikö vain olekin?
:-D

....
 
mietitääs
 
.....

kivi: ....
 
mietitääs
 
.....
 
Olisiko kuitenkin niin, että tästä poistamasi Teoston sivuilta lainattu teksti kertoisi koko totuuden, eli esityslupa tarvitaan muunkin kuin talletetun musiikin julkiseen esittämiseen?

Sax-pappa: Olisiko kuitenkin niin, että tästä poistamasi Teoston sivuilta lainattu teksti kertoisi koko totuuden, eli esityslupa tarvitaan muunkin kuin talletetun musiikin julkiseen esittämiseen?
 
Jep, mutta nyt mä yritän ensin selvittää, mitä se oikeasti tarkoittaa, koska noita lupia ei todellakaan haeta live-esityksiin kappalekohtaisesti etukäteen.
 
Esitysilmoituksista voi jättää tekijätiedot kokonaan poiskin jos ei niitä sattumalta tiedä. Teosto selvittelee sitten, kertoivat he aikoinaan mulle neuvona.
 
Björnille tiedoksi: Senkin se sitaatti muuten kertoi, että perhejuhlissa kuten vaimosi syntymäpäivillä, häissä ja hautajaisissa olisi ko kappale ollut täysin vapaata riistaa, eikä sen esittämistä olisi voinut mitenkään estää.

Kivi:Etpä sä taida millään pystyä niiden esittämistä kieltämään. Korvaussummakin on se sama kuin kaikilla muillakin, kunhan ensin löydät tavan sen hakea.
_
On se nyt kumma kuinka vaikeata tämä tuntuu olevan.. Olisin varmasti törmännyt rajoituksiin jo tähän mennessä, jos lakia luettaisiin noin kuin te sitä luette.)
_
Myönnän, että siteeratut lakitekstit näyttävät siltä kuin niissä annettaisiin mahdollisuus rajata esittämistä, mutta se ei kerta kaikkiaan voi olla niin, kun kerran liveohjelmistonsa saa jokainen koota vapaasti.
 
Jos toi olis helppoa, niin mihin tekijänoikeusjuristeja tarvittais?
 
Björn.E.Borg:Ystäväni on säveltänyt todella kauniin rakkauslaulun ja olemme soittaneet sitä joskus yhdessä. Nyt hän on kuitenkin sitä mieltä, että hän ei enää halua että kyseistä sävellystä esitetään, joistakin henkilökohtaisista syistä. Hänkään ei kuulu Teostoon. Vaatimus on mielestäni täysin moraalisesti perusteltu, vaikka se minua harmittaakin.
_
Pyysin että yhtyeemme saisi esittää kappaleen vaimoni syntymäpäivillä, sain luvan ja tarjosin hänelle siitä kaljan. Enää minulla ei tuota oikeutta ole. Eikä sitä kautta kenelläkään muullakaan. Tämä on moraalinen ja yleisen oikeustajun mukainen kysymys, jota Suomen lait ja asetukset tukevat mm. tuon tekijänoikeuslain myötä.
_
Väitätkö sinä tosissasi että sinun bändilläsi on oikeus tuota sävellystä esittää? Onko se sinusta 1) moraalisesti oikein 2) lain mukaan (jonka tässä olemme siteeranneet sinulle jo monta kertaa) sallittua.
_
Jos vastaat kyllä, niin minusta tässä alkaa olla jo kysymys jonkinlaiseen rikkomukseen yllyttämisestä. Ei näiden tekijänoikeuksien kanssa nyt sentään leikkimään kannata ruveta, vaikka tässä leppoisasti keskustelupalstalla jutustellaankin.
 
Tota... etukäteen anteeksi pitkä postaus ja perhanasti pykäliä, mut ei asia muuten aukene.
 
Eli olet hakoteillä.
 
Taloudelliset oikeudet (14.10.2005/821)
2 _ (14.10.2005/821)
Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin,
 
Niinko luvun otsikko kertoo, nämä on niitä taloudellisia oikeuksia. Pykälä itsessään kertoo, että niihinkin on säädetty rajoituksia.
 
Julkinen esittäminen
21 _ (14.10.2005/821)
Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä.
Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa.
 
Noissa tapauksissa teoksen saa esittää tekijän tahdosta riippumatta ja korvauksia maksamatta. Mielestäni tuon jälkimmäisen momentin on yleensä tulkittu tarkoittavan just esim. häitä, synttäreitä tms privakeikkoja, joista ei o yleensä tarttenu lupia kysellä eikä teosilmoituksia tehdä.
Sinun ja kaverisi tapauksessa biisin esittämisen estää pikemminkin kunnioitus ja ystävyyssuhteen ylläpito, mutta jos esim. minä olen sattunut tuon biisin jossain kuulemaan, ni mikään ei estä meikäläistä ottamasta sitä bändini hääkeikkaohjelmistoon. Lupia kyselemättä ja korvauksia maksamatta.
 
Sit on toki muitakin rajoituksia, joissa tekijän itsemääräämisoikeudet ovat kumminkin tekijän ulottumattomissa.
 
2 luku (24.3.1995/446)
Tekijänoikeuden rajoitukset ja säännökset sopimuslisenssistä (14.10.2005/821)
Yleiset säännökset (14.10.2005/821)
11 _ (14.10.2005/821)
Tämän luvun säännöksillä ei rajoiteta tekijälle 3 _:n mukaan kuuluvaa oikeutta laajemmin kuin 25 e _:stä johtuu.
Jos tämän luvun säännöksen nojalla teoksesta valmistetaan kappale tai teos saatetaan yleisön saataviin, tekijän nimi ja lähde on mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Teosta ei saa tekijän suostumuksetta muuttaa enempää kuin sallittu käyttäminen edellyttää.
Tässä luvussa säädetyn tekijänoikeuden rajoituksen nojalla valmistetun teoksen kappaleen saa rajoituksen mukaisessa tarkoituksessa levittää yleisölle ja kappaletta käyttää julkiseen esittämiseen.
Mitä 3 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti myös sopimuslisenssin nojalla tapahtuvaan käyttämiseen.
 
Sopimuslisenssi
26 _ (14.10.2005/821)
Sopimuslisenssiä koskevia tämän lain säännöksiä sovelletaan, kun teoksen käyttämisestä on sovittu käyttäjän ja opetusministeriön hyväksymän, lukuisia tietyn alan Suomessa käytettyjen teosten tekijöitä edustavan järjestön välillä. Sopimuslisenssin nojalla luvan saanut voi luvan mukaisin ehdoin käyttää sellaistakin saman alan teosta, jonka tekijää järjestö ei edusta.
 
Toi minust tarkoittaa jonkinmoista yleissitovuutta, ihan niinko työehtosopimuksetkin koskevat myös järjestäytymättömiä. Eli milloin keikkajärkkäri sopimuksen tekee ja korvaukset maksaa, niin se sopimus kokolailla kattaa kaikentyyppisen julkaistun musiikin. Järjestöön kuulumattomat tekijät sit saavat miettiä miten rahansa perivät, mut esittämistä on paha mennä kieltämään.
Muunlainen käytäntö olis itseasiassa melko kohtuuton. Sen lisäksi, et keikkajärkkäri maksaa korvaukset hänen tarttis myös tietää kaikki maailman järjestöihin kuulumattomat tekijät ja heidän biisinsä. Mistä järkkäri ylipäänsä sais selville mahdolliset käyttökiellot? Minust muutenkin melko absurdi tilanne ois, jos virallisessa lehdessä olis ilmoitus, että kiellän albumilla xyz-123 julkaistun, tekemäni biisin julkisen esittämisen.
 
Björn.E.Borg: Ei kukaan ammattimainen säveltäjä kiellä omien sävellystensä esittämistä.
Sehän nyt olisi suoranaista oman oksan sahaamista.
 
Ainoa tapaus minkä muistan on se, kun Kari Rydman suivaantui (ylen?) sketsisarjan hahmoon ja yksipuolisella ilmoituksella kielsi teostensa esittämisen (ylen?) kanavilla. En tiä onko kielto yhä voimassa? En ole ennustaja, niin en edes arvaile miten lakituvassa olis käynyt. Mut vissiin ainakin jonkun aikaa säveltäjän toivetta noudatettiin. Mut tuskin niinkään lakipykälän pakottamana, vaan pikemminkin samasta syystä kuin miksi et soita kaverisi tekemää biisiä.
 
Tän ketjun otsikko "vaihtoehto Teostolle" on minust jo jonkinmoinen väärinymmärrys sinänsä. Mihinkään järjestöön kuuluminen tai kuulumattomuus kun ei vielä luo lanttiakaan. Teosto tai mikään muukaan tekijänoikeusjärjestö kun ei omista rahoistaan maksa siitä riemusta, että saavat asiakkaita/jäseniä. Kyl toi asia minust on niinpäin, et ne vain kerää ja tilittää puolestasi sinun rahojasi. Jos ei tommoisia tuloja ole, ni se on herttaisen yhdentekevää vaik kuuluisi rotareihin.
_

kivi: Levylle pitää vielä toistaiseksi kysyä lupa, mutta sekin lienee poistumassa oleva käytäntö, kun sopimusmallit ja niiden mukana käytäntö amerikkalaistuu.
 
Hetkinen seis, eli jos coverpumppu X vetää biisit livenä purkkiin ja painaa siitä levyn, niin jatkossa ei tarvisi hakea tallennuslupaa ollenkaan? Käytännössähän nykyään tehdään lupahakemus (vai mikä se nyt tarkkaan ottaen onkaan, se jossa on kaikki mahdolliset tiedot kappaleista), mutta jos mitään sovitussäätöä ei ole kyseessä, niin hakemushan menee "läpi" kun vaan maksaa sen tariffin mukaisen summan per lätty. Tällä luvalla (plus kuitilla että on maksettu tms.) vissiin saa sitten painattaa nuo (jos siis tehdas semmoista vaatii, pienempiä pajoja ei välttämättä niin kiinnosta kaikki liput ja laput).
 
Eli saisko rautalangasta mikä tulee muuttumaan?
 
Nimim. ens vuonna coverbändin biisejä levylle keräilevä.

Sibelius asetti Kullervo-sinfoniansa esityskieltoon, mutta taivuttelujen jälkeen hän salli teoksen esittämisen hänen kuolemansa jälkeen.
 
Esimerkiksi Einojuhani Rautavaaran "Meren Tytär" on ainakin ollut esityskiellossa.

rintapek: Julkinen esittäminen
21 _ (14.10.2005/821)
Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä.
Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa.
 
Tämä on kyllä aivan totta, mutta kyseessä ei ollut nyt julkaistu teos. Edes julkaisemattoman teoksen kopiota ei sen haltija saa myydä eteenpäin. Jos minä annan tuottajalle cd:n jossa on minun julkaisematon biisi, niin ei hän saa sitä levitellä eteenpäin ilman minun lupaani. Minusta aivan päivänselvää oikeuskäytäntöä, kuten tuo esitysoikeus.
 
Sinun ja kaverisi tapauksessa biisin esittämisen estää pikemminkin kunnioitus ja ystävyyssuhteen ylläpito, mutta jos esim. minä olen sattunut tuon biisin jossain kuulemaan, ni mikään ei estä meikäläistä ottamasta sitä bändini hääkeikkaohjelmistoon. Lupia kyselemättä ja korvauksia maksamatta.
 
Hmm, tarkoitukseni oli tuolla konkreettisella esimerkillä kuvata tekijänoikeuksien moraalinen perusta. Valitettavasti se ei nyt sitten sinun omatuntoon kolahda.
 
Järjestöön kuulumattomat tekijät sit saavat miettiä miten rahansa perivät, mut esittämistä on paha mennä kieltämään.
Muunlainen käytäntö olis itseasiassa melko kohtuuton. Sen lisäksi, et keikkajärkkäri maksaa korvaukset hänen tarttis myös tietää kaikki maailman järjestöihin kuulumattomat tekijät ja heidän biisinsä. Mistä järkkäri ylipäänsä sais selville mahdolliset käyttökiellot?
 
Olen 100% samaa mieltä. Siksi Teosto on musiikin tekijälle paras vaihtoehto.
 
Minusta muutenkin melko absurdi tilanne ois, jos virallisessa lehdessä olis ilmoitus, että kiellän albumilla xyz-123 julkaistun, tekemäni biisin julkisen esittämisen.
 
Harvinainen ja absurdi kyllä, mutta mahdollinen. Joka tapauksessa minun sävellysteni julkinen esittäminen on kielletty. Ne on esillä nettisivuilla (mutta ei minun tulkintani mukaan "julkaistu", kuten laki edellyttää), ja siellä on tarkasti ilmaistu mitä oikeuksia sivujen selaajalla on ja se on "ei mitään".
 
Millä hitolla minä sitten näitä oikeuksiani valvon? No en oikein mitenkään, kyllä se täysin mahdotonta on.
 
Tekijänoikeusrikkomuksia tapahtuu aivan jatkuvasti. Suuret yhtiöt pesevät oikeudenhaltijoiden oikeuksilla saunan lattiaa harva se päivä. Cover-bändit ilmoittelevat omia biisejään ilmoituksissa saadakseen tilitykset itselleen. Monista keikoista ei tehdä mitään ilmoituksia. Mp3-tiedostoja ja cd-levyjä kopioidaan laittomasti.
 
Jos näin toimitaan, ei se sitä tarkoita että se on oikein.

Kahlaamatta kaikkia lakipykäliä läpi:
 
Homma nyt vaan menee kuten Kivi on koittanut selittää: Esittää saa mitä haluaa, tallentamiseen tarvitaan luvat. Jos kappale esitetään muokattuna esim. poliittisiin, tai rasistisiin tarkoituksiin, voidaan esitys kieltää tekijän moraalisten oikeuksien perusteella.
 
Kalssisten säveltäjien teoksilleen asettamat esityskiellot perustuvat lähinnä siihen, että niitä ei ilman nuotteja voi vedellä, ja nuottimateriaalin saamiseen vaaditaan asiaankuuluvat diilit säveltäjän kustantajan kanssa. Tai jotenkin näin.

mll: Oli kuunneltavana ohjelmistotoimikunnalla (=yksi henkilö).
 
Tämä ei pidä paikkaansa, sori. Toimikunnalla on 1 esittelijä, mutta siihen kuuluu muistaakseni 6 jäsentä.
 
Mistään ei herunut säveltäjänosuuksia. Nuo instru-pätkät eivät ole mitään laulumelodian muuntelua, vaan itsenäisiä osia.
 
Niin...näin sun ilmoituksesi mukaan. Ehkäpä siinä on katsottu, että teoskynnys ei vielä parista lisäriffistä ylity, tms. Vaikea sanoa kuulematta.
 
Niin. Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen. Onko Teostolle oikeasti olemassavaihtoehtoja?
 
Totta mooses on, mehän ollaan EU:ssa. Sinne vaan Geman, Stimin, tai jonkun muun asiakkaaksi. Good luck!

kivi: Jep, mutta nyt mä yritän ensin selvittää, mitä se oikeasti tarkoittaa, koska noita lupia ei todellakaan haeta live-esityksiin kappalekohtaisesti etukäteen.
 
Esitysilmoituksista voi jättää tekijätiedot kokonaan poiskin jos ei niitä sattumalta tiedä. Teosto selvittelee sitten, kertoivat he aikoinaan mulle neuvona.
 
Björnille tiedoksi: Senkin se sitaatti muuten kertoi, että perhejuhlissa kuten vaimosi syntymäpäivillä, häissä ja hautajaisissa olisi ko kappale ollut täysin vapaata riistaa, eikä sen esittämistä olisi voinut mitenkään estää.
 
Kuulostaa siltä, ettet ole koskaan ollut tilaisuuden järjestäjänä ja esityslupia hakenut, eli kokemuksesi ovat vain esiintyjän näkökulmasta. Esityslupaa hakiessa voi jo nimetä esitettävät teokset, mutta se ei tosiaankaan ole tarpeellista.
 
Lupahan tarvitaan vain julkiseen esittämiseen, ei esim. yksityisiin perhejuhliin, kuten totesit.

rintapek: Jos toi olis helppoa, niin mihin tekijänoikeusjuristeja tarvittais?
 
Tota... etukäteen anteeksi pitkä postaus ja perhanasti pykäliä, mut ei asia muuten aukene...
 
Eli olet hakoteillä.
 
... jäljempänä säädetyin rajoituksin
 
Luin tän huolellisesti, ja totean että olet oikeassa.
 
Sopimuslisenssi-pykälän nojalla *julkaistun* musiikin saa esittää riippumatta siitä kuuluuko kyseinen tekijä Teostoon vai ei. Teoksen esittäminen ei kai tarkoita "julkaisua".
 
Oma käsitykseni on, että Teosto ottaa vastaan myös jäsenistöönsä kuulumattomien oikeudenhaltijoiden tekijänoikeusmaksut (esim. radiosoitosta) ja on velvollinen tilittämään ne oikeudenhaltijalle, mutta sillä on oikeus pidättää summasta kertaluonteisesti käsittelykulut. No ne nyt ovat todennäköisesti niin suuret, että jäsenyys kannattaa jo pienestäkin soitosta.
 
Minusta on mukavaa että tämä asia nyt selvisi, eli itselleni on erittäin hyödyllinen keskustelu. Osaapa nyt seuraavan kerrran olla vähän varovaisempi kun henkselejä paukuttelee :)

kupteri: Hetkinen seis,
...
Eli saisko rautalangasta mikä tulee muuttumaan?
 
Nimim. ens vuonna coverbändin biisejä levylle keräilevä.
 
Ei varmaankaan mikään sun osaltasi, ellet ole muuttamassa esim Pohjois-Amerikkaan. Tarkoitin lähinnä sitä, että kun artistien markkina-alue kasvaa ja yhä useampi tekee sopimukset erilaisten täällä vieraiden kansainvälisten käytäntöjen mukaan, vaihtuvat myös ne lait ja asetukset joihin sopimukset pohjaavat.
 
Eiköhän täällä mennä näillä säädöillä vielä hetkinen.
 
Sax-pappa: Kuulostaa siltä, ettet ole koskaan ollut tilaisuuden järjestäjänä ja esityslupia hakenut, eli kokemuksesi ovat vain esiintyjän näkökulmasta. Esityslupaa hakiessa voi jo nimetä esitettävät teokset, mutta se ei tosiaankaan ole tarpeellista.
Lupahan tarvitaan vain julkiseen esittämiseen, ei esim. yksityisiin perhejuhliin, kuten totesit.
 
Juuri näin. Minulla on onnekseni ollut mahdollisuus keikkailla riittävästi jo olemassaolevien estradien ja vakiintuneiden tapahtumajärjestäjien puitteissa, joilla on vakiintunut käytäntö lupien hakemisessa ja maksamisessa.
 
Muutenkin homma menee kuten Absoluuttisen Nollapisteen Tommi Liimatta mulle aikoinaan keikan jälkeen totesi: "Kun sä Kivi olet siellä lavalla, niin et sä näytä siltä kuin sä miettisit niitä lakipykäliä ja kaiuttimen impedansseja, joista sä muuten puhut." Enkä mietikään. Kun en ole tilaisuuden järjestäjä, oletan automaattisesti että järjestäjä hoitaa vastuualueeseensa kuuluvan byrokratian ja minä vaan soitan ja laulan. Kamatkin kasataan vain kerran, sitten ne toimii jos setuppi ei muutu.
 
Mutta kyllähän jotain melkein joka keikalla oppii. Hyvää ja pahaa.

Leikari:
Ryhtymällä Teoston asiakkaaksi annetaan teosten käytön valvonta Teostolle. Teosto on määritellyt ehdot (lähes?) kattavasti kaikille keksittäville teosten käyttötavoille.
 
Jos biisintekijä ei ole Teoston jäsen, ei mielestäni ko. lupaa käyttää ko. tekijn teoksia julkisesti. En tiedä, että mitä juristit tiukassa tilanteessa (tai oikeus) tuon ratkaisisi, mutta moraalisesti näen asian noin - eli että ilman lupaa ei saa esittää (teostoon liittynyt on siis luvan myöntänyt liittymällä teostoon).
 
Tämä on aivan selvä asia, eikä ainakaan tässä keskustelussa ole tuonut esiin lakipykälää, jonka mukaan julkaisematonta musiikkia saisi esittää vapaasti ilman tekijän lupaa.
 
Julkaistuakaan ei saisi esittää ellei ole lupaa.
 
Tässähän viitattiin tuohon sopimuslisenssi-pykälään. Se on luultavasti laissa sitä varten, että tilaisuuden järjestäjän ja esittäjän tekijänoikeudellinen vastuu päättyy, kunhan Teostolle on maksettu asianomaiset maksut ja ilmoitus on tehty.
 
Luulisin silti, että mikäli säveltäjä selkeästi on ilmoittanut, että teokselle ei ole esitysoikeuksia, ja mikäli voidaan osoittaa, että tilaisuuden järjestäjä tai esittäjä tieten tahtoen tätä tekijän tahtoa rikkoo, niin asiaa voidaan lähestyä toisella tavalla.
 
...voi tietenkin kysyä, että miksi julkaistaan jos ei haluta esityksiä.
 
En mä ainakaan halua, että joku pilipali-cover-bändi tai joku surkea artisti soittaa minun sävellyksiä. Tulonlähteeni ovat muualla ja musiikki on harrastus.
 
Oletteko kuulleet Bruce Springsteenin piisejä suomeksi? No ette varmaan muita kuin se "Synnyimme lähtemään", koska Pomo ei anna niitä kääntää.
 
Kuitenkin, jos esim. julkaisee musiikkiaan nuotteina ja myy niitä niin on syytä tuoda esille, että kuka omistaa ko. teoksen oikeudet ja että julkinen esittäminen on kiellettyä.
 
Aivan.
 
Se, että ei esittämistä pysty valvomaan on vähän sama kuin että hyväksyy musiikin "laittoman nettilataamisen" siksi, että sitä on vaikea valvoa.
 
Eihän Teostokaan voi tuolle lataamiselle mitään, mutta kovin kiellettyä se silti on.
 
oukkei - edellä olevat ovat minun omia päätelmiäni eivätkä sikäli muita keskustelussa esitettyjä huonompia. Oikeammat tulkinnat saisi tekijänoikeusasioihin erikoistuneilta juristeilta tai oikeuden päätöksistä.
 
Eiköhän tässä nyt kuitenkin mene monenlaiset tulkinnalliset kysymykset ja oikeudelliset periaatteet tähän mennessä keskusteltuun osallistuneiden tietotason yläpuolelle. Yksityiselle kansalaiselle riittää usein se, että miettii asioita oman oikeudentajunsa kautta. Sitten kun alkaa lakipykälien perusteella tekemään moraalisesti arveluttavia ratkaisuja, niin pian käy niin että luetaan Kovaa Lakia.

Björn E. Borg:
Eiköhän tässä nyt kuitenkin mene monenlaiset tulkinnalliset kysymykset ja oikeudelliset periaatteet tähän mennessä keskusteltuun osallistuneiden tietotason yläpuolelle. Yksityiselle kansalaiselle riittää usein se, että miettii asioita oman oikeudentajunsa kautta. Sitten kun alkaa lakipykälien perusteella tekemään moraalisesti arveluttavia ratkaisuja, niin pian käy niin että luetaan Kovaa Lakia.
 
Sikäli joo, että kukaan meistä ei taida olla juristi. Sikäli ei, että kyllä ainakin Thomyn ja mun pitäisi tää tietää, olenhan mä joskus kauan sitten Kopioston hallintoneuvostossakin istunut. Tiedän, miten asia käytännössä on, mutta en tiedä miksi juristit täällä siteeratuissa pätkissä sanovat niinkuin he sanovat. En voi selittää asiaa muulla kuin sillä, että kaikki asiaan vaikuttavat säännöt, poikkeukset, lait, asetukset ja ponteet eivät ole tulleet esille.
 
Tietysti hauskempaa olis ajatella, että meilläkin olisi jo (muutenkin kuin johtajatasolla) opittu kansainväliseen käytäntöön jonka mukaan laki ja todellisuus ovat rinnakkaisia asioita, joita yritetään yhdistää vain ongelmatapauksissa. Suomalaisten lainkuuliaisuudesta kun ei seuraa mitään hyvää, niin kauan kuin laki koskee vain pientä ihmistä. Mutta tämä menee helposti offtopiciksi. Sanottakoon, että Mussolinin aikana Italiassa kun lakot oli kielletty, keksittiin sellainen lakko että kaikkien piti totella lakeja ja asetuksia tarkkaan. Sen seurauksena ei laillisesti voitu tehdä mitään, virastot ja logistiikka pysähtyi, kaikki vain lukivat sääntökirjoja. Tätä lakkoilun muotoa on sittemmin käytetty useissakin totalitaarisissa järjestelmissä, joissa perinteinen lakkoilu on rangaistavaa. Mitä yritän tällä sanoa?
 
Sitä että välttämättä toimiva käytäntö ei asu lakipykälissä. Saattaa olla ja onkin vakiintuneita käytäntöjä ja tapoja jotka ajavat normaalikäytännössä pykälien ohi, tai ehkä pykälät sivuutetaan kun ne lakkaavat vastaamasta totuutta. Loppupeleissä pykälät pitää kuitenkin saada vastaamaan toteutunutta järjestelmää ja sen parasta ideaalia, ei toisinpäin, vaikka niin moni toivoo ja luulee.