Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Eli satuin löytämään 20-30 vuotta vanhaa, kuivamassa ollutta, sopivan kokoista koivulankkua. Olisiko tästä mahdollista rakentaa jonkinlaista kitaran runkoa? Kestääkö puu, soiko se miten, onko edes mahdollista työstää liimalevyksi asti? Ei luulisi noin iäkkään rungon enää elävän, mutta onko se mahdollista? Koivu on ollut kuivamassa sateelta suojassa, mutta on kosketuksissa ilmankosteuteen ja lämpötilaan.
 
Tuossa jotain puiden soinnista:
http://img151.imageshack.us/img151/7400/tonereferencebodies5ui.gif
(Birch on koivu)
 
Katselin jotain Amfisoundin Routa Kelon kuvia, ja huomasin siinä olleen puun ainakin vanhannäköiseksi. En tiedä onko se puu oikeasti niin vanhaa, näyttää ainakin.
 
http://amfisound.fi/amfisound_galle … /spotlight/routakelo/routakelo1.jpg
http://amfisound.fi/amfisound_galle … spotlight/routakelo/routakelo91.jpg
 
Eli onko noin vanhasta koivusta runkomateriaaliksi?

On hyvinkin soitin materiaaliksi eikä varmasti elä

raatokarpanen:
Katselin jotain Amfisoundin Routa Kelon kuvia, ja huomasin siinä olleen puun ainakin vanhannäköiseksi. En tiedä onko se puu oikeasti niin vanhaa, näyttää ainakin.
 
http://amfisound.fi/amfisound_galle … /spotlight/routakelo/routakelo1.jpg
http://amfisound.fi/amfisound_galle … spotlight/routakelo/routakelo91.jpg
 
Eli onko noin vanhasta koivusta runkomateriaaliksi?
 
Veikkaampa että nuo Amfisoundit on käsitelty jollain vanhan näköisiksi, olisi kai aika pitkäjänteinen prosessi veistää ensin läjä kitaranrunkoja ja sitten odottaa (parikymmentä vuotta?) kunnes ne harmaantuvat luonnollisesti tuon näköisiksi. Ainakin rautavithrilliä käytetään tuohon tarkoitukseen, voipa olla ihan petsattukin.

Murgo: Veikkaampa että nuo Amfisoundit on käsitelty jollain vanhan näköisiksi, olisi kai aika pitkäjänteinen prosessi veistää ensin läjä kitaranrunkoja ja sitten odottaa (parikymmentä vuotta?) kunnes ne harmaantuvat luonnollisesti tuon näköisiksi. Ainakin rautavithrilliä käytetään tuohon tarkoitukseen, voipa olla ihan petsattukin.
 
Näyttäisi kovasti olevan melko tuoretta puuta mutta väri vain "vanha".
 
Tasaisen harmaan värin saa kyllä puuhun ~vuodessa. Pintakäsittelemätön puu vain aurinkoiseen paikkaan ja välillä vettä niskaan, ei välttämättä vuottakaan mene.
Ei se varmaan ihan elämättömänä pysy sitten tuollainen kitaran mallinen lankku tuolla käsittelyllä mutta saahan sitä kokeilla. Kosteassa se sinistyy pelkästään mutta auringon ja veden yhteisvaikutuksella harmaantuu.
 
Kokemusta on hirsikehikosta, joka talven yli oli käsittelemättä. Hieno hopeanharmaan pinta tuli, vaikka ei pitänyt.

HeNe.334: On hyvinkin soitin materiaaliksi eikä varmasti elä
 
Koivu elää aina. On yksi kaikkein eniten kosteuden vaihteluihin reagoivista puulajeista. Soittimen siitä kyllä saa.
Marko

MPU: Koivu elää aina. On yksi kaikkein eniten kosteuden vaihteluihin reagoivista puulajeista. Soittimen siitä kyllä saa.
Marko
 
Puu elää aina, laji kuin laji.

Murgo: Veikkaampa että nuo Amfisoundit on käsitelty jollain vanhan näköisiksi, olisi kai aika pitkäjänteinen prosessi veistää ensin läjä kitaranrunkoja ja sitten odottaa (parikymmentä vuotta?) kunnes ne harmaantuvat luonnollisesti tuon näköisiksi. Ainakin rautavithrilliä käytetään tuohon tarkoitukseen, voipa olla ihan petsattukin.
 
Suomalainen kitara 2000-luvulla kirjassa sanottiin muistakseni, että runkopuu on kemiallisella käsittelyllä saatu tuon (kelon) näköiseksi.
 
http://www.riffi.fi/julkaisut/kitarakirja.htm

Tuossa jotain puiden soinnista:
http://img151.imageshack.us/img151/7400/tonereferencebodies5ui.gif
(Birch on koivu)
 
Aika alakanttiin on arvioitu koivun sointi. Pitäs koivun mahongin yläpuolella ainakin olla.

Little Savage: Aika alakanttiin on arvioitu koivun sointi. Pitäs koivun mahongin yläpuolella ainakin olla.
 
Mäkin kuvittelisin, että koivun saundi on kirkkaampi. On se ainakin kovaa, mut se nyt ei taida kertoa kaikkea.

Tarkistin, kirjassa lukeekin: ".. Arctic kelo -pintakäsittely perustuu puun keinotekoiseen vanhentamiseen".
 
Suomalainen kitara 2000-luvulla kirjassa sanottiin muistakseni, että runkopuu on kemiallisella käsittelyllä saatu tuon (kelon) näköiseksi.
 
http://www.riffi.fi/julkaisut/kitarakirja.htm

wilo: Mäkin kuvittelisin, että koivun saundi on kirkkaampi. On se ainakin kovaa, mut se nyt ei taida kertoa kaikkea.
 
Amerikassa käytetään sellaista puuta kuin "Yellow birch" eli kanadalainen koivu... Se on melkein yhtä kirkas kuin vaahtera.
 
Minulla on kitarassa kuulemma koivu-kaula (tosin se on Japaniasta). Kyllä sanoisin että se on paljon kirkkaampi kuin mahonki.
 
Eikös koivua pidetä myös neutraalina äänipuuna. Ja ei myöskään niin kestävänä kuin suositut subtrooppiset puulajit.
 
Koivujahan on noin neljääkymmentä eri lajia
 
Betula mandschurica on ehkä tuo minun kitaran puu
Betula alleghaniensis on tuo Amerikassa käytetty "yellow birch"
Betula pendula on suomalainen rauduskoivu
 
Uskoisin että suomalaiset ja ruotsalaiset kitaranrakentajat tuntevat nuo meidän koivut ja niiden ominaisuudet parhaiten, eli mihinkään ulkolaisiin tietoihin en luottaisi. Ruokangas käyttää visakoivua kitaroiden kannessa koristeellisuuden ja kai ääniominaisuuksien vuoksi ja on varmasti rakentanut joskus ainakin kokeeksi kitaran koivusta.

Ainakin Landola on tehnyt akkareiden kauloja ja sivuja/pohjia lämpökäsitellystä koivusta.
Marko

Kiitoksia vastauksista.
 
Vielä kysyisin tuota rakennusvaihetta. Eli vaikka se soisi ihan hyvin ja eläminen olisi vähäistä, niin eihän puu ole "haurasta" tai jotenkin rakennuskelvotonta. Sen verran puu on kestävää että ei käsillä murru, mutta en ole mikään kitaranrakentaja/puuasiantuntija.
 
Ja tuo Kelo oli vain esimerkki, että "kai sitä ikivanhaakin puuta on käytetty", mutta mitä tuosta nyt lueskelin niin ulkonäkö taitaa kusta silmään.

Ruokangas käyttää visakoivua kitaroiden kannessa koristeellisuuden ja kai ääniominaisuuksien vuoksi
 
Tai paremminkin loimukoivua.. Mut joo, hienoja kapuloita löytyy Juhalta. Vielä kun ovat lämpökäsittelyllä saaneet loimut vieläkin näyttävämmiksi. Miksipä raahata loimuvaahteraa ulkomailta kun täältä löytyy vastaavaa koivuisena. Vielä kun koivua käsittelevät malttaisivat tuon pois noukkia massan seasta. Kansipuuna oivaa, kauloissa on riskinä mainittu eläminen.

Jos ei joku jo todennut niin: ycks wancha ceino on civellä puuta rautavhtrillillä(rautasulfaatti) + vedellä. Saapi mm. apteekista.
 
http://images.google.fi/imgres?imgu … Dopera%26rls%3Dfi%26sa%3DN%26um%3D1
 
1 x page down

No, ei oo pahasti elänyt tuo "soitinpuu-kuiva" jaapanin koivu
 
Oishan tuo hianua jos vois/uskaltais myös suomalaista veljeään vaahteran sijaan kaulapuuna käyttää. Itse en edes kokeillut ole tuossa tehtävässä. Niin paljon on vaan noista pahaa kaulapuuna kuullut. Kuten jo aiemmin totesin, kansipuuna todellakin oivallinen. http://i721.photobucket.com/albums/ … 13/rickmebe/NAMM%2009/Ruokangas.jpg

Les Fender: Oishan tuo hianua jos vois/uskaltais myös suomalaista veljeään vaahteran sijaan kaulapuuna käyttää. Itse en edes kokeillut ole tuossa tehtävässä. Niin paljon on vaan noista pahaa kaulapuuna kuullut. Kuten jo aiemmin totesin, kansipuuna todellakin oivallinen. http://i721.photobucket.com/albums/ … 13/rickmebe/NAMM%2009/Ruokangas.jpg
 
Jos tekis tosiaan vaikka lämpökäsitellystä/uunikuivatusta koivusta?? Ja totta kai 3 palasta, syyrakenne huomioonottaen??

Mä oon ainakin tehnyt bouzoukin kaulan koivusta laminoimalla kaksi palaa yhteen ja yksi toiminen kaularauta sisällä. Myös rungossa on sivut koivua ja pohja koivua/ruusupuuta. Soitin valmistui viime helmikuussa ja ei ongelmia vielä ainakaan koivussa ole ollut. Ja puu oli vanhaa n.50-60 vuotta. Bouzoukin soundi on myös oikein toimiva ainakin omasta mielestä. Kirkas ja voimakas ääninen. Kansihan on tietysti kuusta. Aion itse tulevaisuudessa kokeilla lisää koivun käyttöä soitinpuuna. Omakuvassa on takakannesta kuva

fox: Jos tekis tosiaan vaikka lämpökäsitellystä/uunikuivatusta koivusta?? Ja totta kai 3 palasta, syyrakenne huomioonottaen??
 
Yksi kaveri teki just tollasen kolmipalasen lämpökäsitellystä, ei se ainakaan vielä ole mihinkään liikkunut.