Elektroniikka ja soitinrakennus ›

kimmokel: Juu katselin tota pdf:ää vielä ja oli se alin tosiaan se jossa volat toimii erillisinä. Millasia ongelmia on noista erillisistä tullut? Vai olivatko ihan omiin tottumuksiin/käyttömukavuuteen liittyvää?
 
Musta ainakin tuntui, että vola toimi siellä nollan lähistöllä aika on/off. En tiedä oliko sitten ihan kuvitelmaa vain. Eipä tuo iso homma ole kokeilla.
 
E: Oikeastaan syy miksi ylipäätään noin kytkin mikit, oli se että tossa Ibassa keskiasennossa mikit ovat puolitettuina, ja halusin siihen mahdollisuuden soittaa kummallakin mikillä erikseen puolitettuna. Mutta nostopotikoiden myötä tuo onnistuu nyt vähän näppärämmin.

Pomo valitteli Markbassin SA450-nupista, että päästelee verkkohurinaa. Mulla ei oo tällä hetkellä mitään kaiutinkaappia että voisin edes testailla tota, mutta onks todennäköisin vika virtalähteen elkot? Vai mistä muusta tommonen trankkunuppi voi poimia 50hz hurinaa? Molemmat elkot antaa yleismittarilla äärettömän (tai no yli 2 megaa ainakin) resistanssin kun mittaa plussalla plussasta jne. Jos mittaa väärinpäin, tulee joku (-)600k...

Zeeboo: Jos se hurina on 50Hz, niin voi olla, että muuntajan raudat pärisee. Jos taas kyseessä on puutteellinen suodatus tasasuuntauksen jälkeen, niin hurinan pitäisi olla 100Hz. Onhan toki mahdollista, että vahvistimen maadoituksessa on jotain hämminkiä. Oli vissiin kokeiltaessa maadoitetussa rasiassa?
 
Tuo elkojen mittaaminen yleimittarin ohmi-alueella on vähän "sinnepäin" mittaus, eli se ei kerro sen elkon kunnosta oikein muuta kuin sen että onko se oikarissa (tai poikki). Niiden kunnosta kertoisi ehkä enemmän jos sen virtalähteen "katkaisisi" elkojen jälkeen ja mittaisi kuinka ne pitävät jännitteet virtojen poiskytkemisen jälkeen. Hurinajännitteen suuruudesta pääsee jäljille kun mittaa vahvistimen käyttöjännitteet AC-alueella. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, että mittarin speksit piisaa. Oskilloskoopilla selviäisi kanssa paljon asioita.
 
E:
Jotenkin tuntuu melko potentiaaliselta vika-kandidaatilta tuo maadoituksen puute...
 
Sori 100 hertsiähän toi onkin, mittasin nyt kun tajusin että mähän saan tosta line outista koneelle äänen. Eli elkot vaan vaihtoon, vai onks nyt sit muita vaihtoehtoja?
 
EDIT: Elkoilla korjaantu.

Voiko putkivahvistimen pääteasteen suotokonkkia jotenkin mitata yleismittarilla, että ovatko kunnossa? Toki ne täytyy tyhjentää latauksesta ennen kuin koskee, mutta onko silloin enää mahdollista mitata luotettavia lukemia? Miten se käytännössä tapahtuu? Päällisin puolin noissa ei näytä olevan mitään vikaa, mutta sehän ei aina kerro koko totuutta...

Shredator: Voiko putkivahvistimen pääteasteen suotokonkkia jotenkin mitata yleismittarilla, että ovatko kunnossa? Toki ne täytyy tyhjentää latauksesta ennen kuin koskee, mutta onko silloin enää mahdollista mitata luotettavia lukemia? Miten se käytännössä tapahtuu? Päällisin puolin noissa ei näytä olevan mitään vikaa, mutta sehän ei aina kerro koko totuutta...
 
Tuossa muutama viesti ylöspäinhän siitä yleismittarilla mittaamisesta puhuttiin. Mitään luotettavia lukemia sillä ei saa, mutta voi todeta toimiiko se ainakin jonkinlaisena kondensaattorina.

Shredator: Voiko putkivahvistimen pääteasteen suotokonkkia jotenkin mitata yleismittarilla, että ovatko kunnossa? Toki ne täytyy tyhjentää latauksesta ennen kuin koskee, mutta onko silloin enää mahdollista mitata luotettavia lukemia? Miten se käytännössä tapahtuu? Päällisin puolin noissa ei näytä olevan mitään vikaa, mutta sehän ei aina kerro koko totuutta...
 
Yksi mahdollisuus on mitata konkan AC-jännite kun virta on päällä. Pitää tietysti olla tosi varovainen, eli mittari kiinni ensin ja sitten vasta virta päälle. Konkan yli ei pitäisi olla montakaan volttia vaihtojännitettä, itselläni oli kerran viallisessa konkassa 30 VAC.

Shredator: Voiko putkivahvistimen pääteasteen suotokonkkia jotenkin mitata yleismittarilla, että ovatko kunnossa? Toki ne täytyy tyhjentää latauksesta ennen kuin koskee, mutta onko silloin enää mahdollista mitata luotettavia lukemia? Miten se käytännössä tapahtuu? Päällisin puolin noissa ei näytä olevan mitään vikaa, mutta sehän ei aina kerro koko totuutta...
 
Elkon arvon voi mitata, tarvitset yleismittarin lisäksi sopivan vastuksen,
jännitelähteen ( esim. 9 V:n pariston ) sekä kellon.
Käytetään tosiasiaa T(Tau)=R*C, jossa Tau on aika RC-piirissä,
joka kestää kondensaattorin yli vaikuttavan nousuun
nollasta 0,63 kertaiseksi piirin syöttöjänniteeseen verrattuna.
 
Oletetaan, että on n. 100 uF:n kondensaattori, joka halutaan mitata :
Mitataan ensin jännitelähteen jännite, esim. 9 voltin paristo. Sanotaan, että
se antaa tulokseksi tasan 9V, tällöin laskemme Taussa saavutettavan jännitetason,
eli 9V * 0,63 = 5,67 V eli n. 5,7 V.
Juotetaan kondensaattorin jompaankumpaan napaan menevä(t) lanka(langat) pois mittauksen ajaksi.
Laitetaan yleismittari kondensaattorin yli, mittausalue riippuu jännitelähteestä.
Otetaan sopiva vastus, hyvä lähtökohta tässä tapauksessa on esim. 100kohm ja kiinnitetään
kondensaattorin plus-napaan.
Nyt syntyneeseen RC-piiriin kytketään 9 voltin pariston jännite ( pariston
miinus-napa kondensaattorin miinus-napaan ja pariston plus-napa vastukseen ).
Tarkoitus on mitata aika siitä hetkestä, kun jännite kytkeytyy RC-piiriin,
siihen hetkeen, kun yleismittari näyttää n. 5,7V. Saatu aika on Tau ja kun
R tiedetään, voidaan C laskea, eli C=T/R. Tulos on sitä tarkempi, mitä tarkempi
ajanotto ja yleismittarin näytön luku. Toki tulokseen vielä vaikuttaa yleismittarin
sisävastus, mutta eiköhän tuo ajanotto ole se hankalin.
Jos em. tapauksessa ajaksi saataisiin vaikkapa tasan 7 sekuntia, olisi C:n arvo :
C=T/R -> C=7/100k -> C=70uF.
 
Elkon arvot voivat heittää ihan normaalistikin +- 15 % ja toisaalta joskus arvo voi
näyttää hyvältä, mutta sisäresistanssi on kasvanut valtavasti, tuo sisäresistanssin
mittaminenkin on mahdollista, mutta se vaatii virransyöttöä elkolta ja sen
virransyöttökapasitettin laskemista, jolloin on helpompaa mitata tuo aiemmin mainittu
ac-jännite virtojen ollessa päällä.

Lex.A: Elkon arvon voi mitata, tarvitset yleismittarin lisäksi sopivan vastuksen
 
Melkoisen epätarkka mittaus kyllä. Digitaalisissa yleismittareissa on viivettä, ja sen kumoamiseen tarvitaan iso R, mikä puolestaan tekee mitattavaan jännitteeseen virhettä. Mutta saahan tuolla selville, ollaanko edes samassa kymmenen potenssissa kuin pitäisi.

päänahka: Melkoisen epätarkka mittaus kyllä. Digitaalisissa yleismittareissa on viivettä, ja sen kumoamiseen tarvitaan iso R, mikä puolestaan tekee mitattavaan jännitteeseen virhettä. Mutta saahan tuolla selville, ollaanko edes samassa kymmenen potenssissa kuin pitäisi.
 
Jep. Ja aika monessa halpis-digitaalissa on kapasitanssimittaus noin 100uF:iin asti (esim. http://www.yeint.fi/index.php?main= … productCat=2395&productID=13778 ). Isompia kapasitansseja mitatessa sen tuntemattoman voi aina laittaa tunnetun/ aiemmin mitatun kanssa sarjaan.

Ok, kiitokset tästä. Menee aika hankalaksi kieltämättä. Onko mitään muita keinoja varmistua siitä, että vika on juuri jossain tietyssä konkassa?

Shredator: Ok, kiitokset tästä. Menee aika hankalaksi kieltämättä. Onko mitään muita keinoja varmistua siitä, että vika on juuri jossain tietyssä konkassa?
 
No tuo aiemmin mainitsemani AC-jännitteen mittaus on nopea ja helppo tapa. Ei takuuvarma sekään, mutta saattaa paljastaa viallisen konkan.

Shredator: Ok, kiitokset tästä. Menee aika hankalaksi kieltämättä. Onko mitään muita keinoja varmistua siitä, että vika on juuri jossain tietyssä konkassa?
 
Kytket hauenleuoilla tunnetun ehjän konkan risaksi epäillyn rinnalle. Jos pörinät lähtivät, oli konkka rikki.
 
Ja sitten tietysti huomioit, että ehjänkin konkan kapasitanssin kaksinkertaistaminen aiheuttaa pörinöiden vähentymistä, joten et siis sotke tuohon ilmiöön.

Mistäköhän johtuu että mun Ibanez Gsr205 -bassossa kuuluu outoa surinaa, kun kaikki namiskat _ei_ ole kaakossa tai täysin pois? Siis semmoista maadoitus-on-pettänyt-surinaa. Mut miks pelkästään noissa väleissä? Tarvii kyl joka tapauksessa uusia elektroniikka :( Ja kun mulla ei oo tässä sitä Phat II eq -systeemiä tässä mun bassossa, niin pystyiskö sen tässä elektroniikanvaihtoprosessissa lisätä?

Noniin Laneyn lionheart alkoi sitten pitämään semmoista radiokohinaa ja potikoita pyörittämällä saa aikaan oskillointiakin. Eikös tuollainen vika johdu putkista? Koputtelin putkia ja naputus kuului vahvistimesta, välillä vinkuikin. Ilmiö oli havaittavissa pääteputkessa ja yhdessä etusista. Lanikan manuaalissa ei mainita mitään biasoinnista, joten putket voinee vaihtaa biasoimatta. Ei kyllä sanottu jellonan olevan auto-bias vehkeitäkään.

oksatboys: Noniin Laneyn lionheart alkoi sitten pitämään semmoista radiokohinaa ja potikoita pyörittämällä saa aikaan oskillointiakin. Eikös tuollainen vika johdu putkista? Koputtelin putkia ja naputus kuului vahvistimesta, välillä vinkuikin. Ilmiö oli havaittavissa pääteputkessa ja yhdessä etusista. Lanikan manuaalissa ei mainita mitään biasoinnista, joten putket voinee vaihtaa biasoimatta. Ei kyllä sanottu jellonan olevan auto-bias vehkeitäkään.
 
Mun käsittääkseni Lionheart on katodibiasoitu, eli sen pääte ei ole ylen ronkeli siitä biasoinnista. Jos et vaihde putken tyyppiä, niin ei välttämättä tarvitse alkaa passailemaan.
 
Tuo, että putkea naputellessa mellakka kuuluu kajarista plus kohina ja vinkuminen kielii siitä, että putket ovat tulleet mikrofonisiksi elinkaarensa ehtoopuolella. Vaihtoon.

Mikähän tossa mun rakentamassa putkivahvistimessa nyt on? Mun mielestä se toimi jonkin aikaa ihan normaalisti (en mene takuuseen tosin), mutta nyt kun kääntää volaa bänditreenitasolle, niin tulee ilkeän kuuloista särinää. Kaikki putket on kokeiltu vaihtaa, lukuunottamatta tasuria. Konkat näyttäisivät toimivan normaalisti, eikä jännitekään putoa mitenkään epäilyttävästi kovaa murjottaessa (nelisenkymmentä volttia mittasin tuossa äsken kun keinokuorman kanssa räimin menemään).
 
Särinä tulee siis ainoastaan silloin kun päätteestä tosiaan ottaa kunnolla hönkää irti, joten vika lienee pääteasteessa tai virtalähteessä. Yksi volumepotikka löytyy efektilenkin edestä ja toinen vaiheenkääntäjän edestä, ja kumman tahansa (tai gainin) kääntäminen tarpeeksi pienelle poistaa särinän. Tahtoisin kuitenkin soitella ilman mikitystä treeneissä.
 
Pääteaste on lähes identtinen tämän kanssa: http://www.drtube.com/schematics/marshall/78331-2.gif paitsi että pääteputkina on 6L6GC:t (kokeilin myös 5881-paria), ohjaushiloilla 2k2 vastukset, ja R19 on 15k 10k:n sijaan. C13 pois.

Mr.Sit.com: Mistäköhän johtuu että mun Ibanez Gsr205 -bassossa kuuluu outoa surinaa, kun kaikki namiskat _ei_ ole kaakossa tai täysin pois?
 
Siitä että soitimen impedanssi kasvaa säädettäessä yli kymmenkertaiseksi, siinä otetaan häiriöt herkemmin kaikista johtimista ja muista komponenteista. Täysin normaalia passiivielektroniikassa.
 
Ja kun mulla ei oo tässä sitä Phat II eq -systeemiä tässä mun bassossa, niin pystyiskö sen tässä elektroniikanvaihtoprosessissa lisätä?
 
Se on aktiivinen pieni etuaste jota ei käsittääkseni saa erikseen ostettua. EMG:llä on kaikenlaisia jälkeenpäin lisättäviä EQ-palikoita, valitse noista:
http://emginc.com/products/category/146/4
 
Noita saa mm Musamaailmasta.
 
oksatboys: putket voinee vaihtaa biasoimatta.
 
Nyrkkisääntönä putkia ei voi koskaan vaihtaa biasoimatta. Jos käytät saman merkin täysin samaa mallia jolle vahvistimesi on jo aiemmin biasoitu, ei biaksen pitäisi mennä kovin paljoa pieleen. Mutta ei ole haitaksi tuolloinkaan tarkistaa. Katodibiasoitu vahvistin ei esim polta sisältään komponentteja jos putken bias meneekin vähän vinoon, mutta jos niiden haluaa kuulostavan siltä miltä niiden kuuluisi, on nekin syytä biasoida.
 
Ongelmat nimenomaan viittaavat lopussa oleviin putkiin.
 
päänahka: kun kääntää volaa bänditreenitasolle, niin tulee ilkeän kuuloista särinää.
 
Osaisitko kuvailla särinän luonnetta tarkemmin? Samanlaista kuin päästää viallinen kaiutinelementti vai yliajettu transistorivahvistin?

Nyrkkisääntönä putkia ei voi koskaan vaihtaa biasoimatta. Jos käytät saman merkin täysin samaa mallia jolle vahvistimesi on jo aiemmin biasoitu, ei biaksen pitäisi mennä kovin paljoa pieleen. Mutta ei ole haitaksi tuolloinkaan tarkistaa. Katodibiasoitu vahvistin ei esim polta sisältään komponentteja jos putken bias meneekin vähän vinoon, mutta jos niiden haluaa kuulostavan siltä miltä niiden kuuluisi, on nekin syytä biasoida.
 
Ongelmat nimenomaan viittaavat lopussa oleviin putkiin.
 
No niin kai se pitää. Manuaalissa kun ei tosiaan mitään biasoinnista mainita niin kyselen. Ei tuohon löydy kytkistäkään, eikä ole mitään mittaus pisteitä tiedossa. No sen verran vahvareista ymärrän että eiköhän se mittaus onnistu kunhan jotkut yleisohjeet on, ja niitähän on.
 
E. Kannattaako ostaa putket uralilta, jossa ne on ilmeisesti valkattuja, vai tilaanko thomanilta muun roinan seassa?
 
Mitenhän thomanin takuun kanssa käy, jos itse avaan vahvarin ja biasoin....

Aki: Osaisitko kuvailla särinän luonnetta tarkemmin? Samanlaista kuin päästää viallinen kaiutinelementti vai yliajettu transistorivahvistin?
 
Tällaista: http://koti.mbnet.fi/jero/sirisiri.mp3