Yleistä keskustelua musiikista ›

jonir: No, kiitos.
 
Jos olet soittanut wahwah-pedaalilla, tiedät miten se toimii. Tuossa on siis käytetty samaa efektiä, mutta sitä ei ole ohjattu jalalla, vaan koskettimilla. Jalalla et voi "hypätä" pedaalilla kohdasta toiseen, mutta koskettimilla voit hypätä vaikka täysin painetusta täysin ylhäällä olevaan asentoon ilman, että tarvitsee "liukua" siinä välillä olevien asentojen läpi.
 
Sitä, miten tämä käytännössä tehdään, en osaa sanoa, mutta enpä ole ikinä modulaarisyntikkaan edes koskenut.
 
Ööö, eli ikäänku wahwah-koskettimisto? Aika jännä idea kieltämättä, jos nyt oikein ymmärsin.

Jos tuon viimesimmän uudelleen linkittäisit, tuli Numb kahdesti
 
Pahoittelen, tuli väärä linkki. Uusinta oikealla linkillä:
 
Vielä lisätään listalle yksi kokonainen video, joka menee vähän offtopiciksi, koska koko biisi on ilahduttava. Kyseessä siis Neuvostoliittolaisen funk-elokuvan teema vuodelta -74. Erittäin letkeää! Etenkin huilu kuulostaa pirun hyvältä, vaikka soittaakin aika yksinkertaista settiä. Niinikään basisti on liekeissä. Ja niin slaavilainen ote tuohon hommaan: vaikka soitetaan funkia, kukaan ei hymyile ja kaikki näyttävät murheen murtamilta.
 
http://www.youtube.com/watch?v=vewWf8HDKF0

Kolahti Stam1nan Paha Arkkitehti biisissä sanoitus " Laitetaan lukkoja takaoviin ja ovet takalukkoon", ja muutenkin nuo sanaleikit stam1nan biiseissa.

Ninni Poijärvi laulaa Seppo Valjakan levyllä "Taking it back" aivan helvetin hienosti vanhan Blind Faith-biisin Presence of the lord.

Metallican The Struggle Withinin kohdassa 2:56 alkava riffi. Jotenkin sopii niin mainioisti kyseiseen biisiin.
 
Toinen mikä iskee kuin miljoona volttia autolla ajellessa on Monty Pythonin Always Look On The Bright Side Of Lifen kertsi ja varsinkin se viheltely.

Metersin cissy strut alusta loppuun.
http://www.youtube.com/watch?v=-HVFZtfTKJQ
 
Hillittömät saundit ja vielä hillittömämpi groove.

Turbonegron Get it On riffi. Jytää kuin mikä.

Machine Headin Beautiful Mourningin se kaikista "mätöstävin" riffi, joka on isossa roolissa varsinkin biisin loppupuolella. Se sai jotenkin huomaamaan ihan uuden ulottuvuuden tollasissa breakdown-riffeissä.

Varhaisen, Gilliania edeltävän Deep Purplen biisin Shield kertsi, etenkin sen alussa oleva nouseva laulumelodia. Kuulostaa pirun etäisesti uhkaavalta, niinkuin on vissiin tarkoituskin. Muutenkin kova biisi, vähän progempaa Purplea.
 
http://www.youtube.com/watch?v=eV6mfr34WOQ

Danzigin kolmea ensimmäistä levyä kuunnellessa ei ole taas voinut kuin ihmetellä, kuinka hienolta rytmikäs metallimusiikki voi parhaimmillaan kuulostaa.

Mastodonin The Czarin -the- ultimate brakedown riff. Ja sen jälkeen tulevan äärimmäisen groovaava kohta, mahtavaa.

Damnedin New Rosen loppu...Rat Scabies takoo rumpusatsiaan sellaisella vimmalla,että ikkunat helisee....

Nytph: Pink Floydin mielestäni parhaan biisin eli Timen soolo. Lyhyesti sanottuna kaikkien aikojen paras soolo, ajaa jopa Comfortably Numbin edelle. On kyllä sellaista nannaa että..
 
Kyllä...Yksi vaikuttavammista sooloista ikinä.....

Metallican Cyaniden rumpukomppi. Soi koko ajan päässä.

Dream Theaterin A rite of passagen kertsin kitarariffi. Jotenkin vain todella hienon kuuloinen!

Ozzyn Diary of a Madmanin 4.20 alkava riffi. Loistava

Tom Waits - Don't Go Into That Barn
 
Tässä nyt varmaankin on sitä Groovea?
 
http://www.youtube.com/watch?v=yGrplpz8AkU
 
Poljento on ehkä eläväisempi tässä live-versiossa, vaikka muutoin onkin suorastaan yliampuvaa revittelyä levyversioon nähden...

Säväyttävä intro Huuhaa Innasen Yö Turengissa:
 
http://www.youtube.com/watch?v=GR8iv41AiuI

Oceansizen Women who love men who love drugs kappaleen perussäkeistö maalailut. Ihan uskomattoman hienon kuuloista melodiaa ja leijailua. Koko kappale on kylläkin aivan upea, se kunnon kasvattelu ja isosti jyräävä, hiipuen rauhoittuva kohtakin iskee ihan tajuttomasti. Toimii pimeään syysiltaan.