| Aihe: Kirjauutuus: Harmonia ja äänenkuljetus | 1 |
|---|
 Topi Nambur
23.09.2009 12:40:29 (muokattu 23.09.2009 12:41:07) | |
|
Uusi julkaisu Suomen musiikkitieteellisen seuran 'Musiikkitieteellinen
kirjasto' -julkaisusarjassa:
MK 5: Edward Aldwell ja Carl Schachter: Harmonia ja äänenkuljetus
(Suomennos: Olli Väisälä, 653 sivua)
Tonaalinen harmonia on musiikinhistorian vaikutusvaltaisimpia ilmiöitä.
Samalla se on mitä kompleksisin ilmiö, jonka syvälliseen ymmärtämiseen
ei ole ollut tarjolla suomenkielistä kirjallisuutta. Tätä puutetta
poistaa tehokkaasti suomennos Edward Aldwellin ja Carl Schachterin
klassikon aseman saavuttaneesta teoksesta Harmony and Voice Leading.
Harmonia ja äänenkuljetus on muodoltaan oppikirja, mutta se sisältää
myös kattavan yleisesityksen aiheestaan. Nimensä mukaisesti se
kiinnittää yhtä lailla huomiota harmonisiin kuin lineaarisiinkin
periaatteisiin ja osoittaa miten tonaalisten käytäntöjen rikkaus
kehkeytyy näiden periaatteiden vuorovaikutuksesta eri mittakaavoissa.
Oppikirjana Harmonia ja äänenkuljetus lähtee liikkeelle
yksinkertaisimmista perusteista mutta ei kaihda etenemästä haastaviin
laajan mittakaavan kysymyksiin. Teoksen esitystapa tukeutuu
kauttaaltaan tonaalisen musiikin mestareiden käytäntöihin, joita
havainnollistetaan lukuisilla nuottiesimerkeillä. Harmonia ja
äänenkuljetus soveltuu sekä itseopiskeluun että materiaaliksi
eritasoisille musiikinteorian, soinnutuksen ja analyysin
oppikursseille.
Uutuusjulkaisua saa tilattua suoraan seuran sihteeriltä hintaan 40 +
postituskulut (ks. http://mtsnet.wordpress.com/ )
Musik ist tönend bewegte Form, das auf fruchtbaren Boden fällt. Was? Quatsch! Nur wo Füchse und Hasen gute Nacht sagen. |
|
Kiitos vinkistä,
meni tilaukseen.
Albert
Avoid activities that can
cause damage to your files, your computer or yourself. |
 JPQ
24.09.2009 15:18:47 | |
|
Pitää katsoa myöhemmin ehkä jos mä oikein aiheen tajusin.
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. |
 mll
24.09.2009 15:43:50 | |
|
Kiitoksia Topille vinkistä. Olin juuri tilaamassa lontoonkielisen version satsiopin kurssia varten. Suomi on kivempi kieli ja toi oli vielä 30€ halvempi (no postituksineen 20€ halvempi). |
|
Musiikkitieteelliseltä seuralta voi tilata myös Ari Poutiaisen tuoreen Stringprovisation-väitöskirjan. Siitä saa ideoita sekä viulun- että mandoliininsoittoon.
Musik ist tönend bewegte Form, das auf fruchtbaren Boden fällt. Was? Quatsch! Nur wo Füchse und Hasen gute Nacht sagen. |
mll
24.09.2009 20:26:02 | |
|
Topi Nambur: Musiikkitieteelliseltä seuralta voi tilata myös Ari Poutiaisen tuoreen Stringprovisation-väitöskirjan. Siitä saa ideoita sekä viulun- että mandoliininsoittoon.
Mandoliiniopettajani puhuikin jotain tuosta väitöskirjasta taannoin.
Tuo Musiikkitieteellinen seura vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta. Täytyypi pitää silmät auki heidän julkaisujensa suhteen. |
|
mll: Mandoliiniopettajani puhuikin jotain tuosta väitöskirjasta taannoin.
Tuo Musiikkitieteellinen seura vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta. Täytyypi pitää silmät auki heidän julkaisujensa suhteen.
Tällä hetkellä Musiikkitieteellinen seura tekee paljon kiinnostavampia juttuja kuin Etnomusikologinen seura. Kannattaa seurata tilannetta; ensi vuonna asiat voivat olla toisin. Hienointa olisi seurojen yhdistyminen, sillä musiikintutkimuksen voimavaroja haaskaavan vastakkainasettelun aika on ohi.
Musik ist tönend bewegte Form, das auf fruchtbaren Boden fällt. Was? Quatsch! Nur wo Füchse und Hasen gute Nacht sagen. |
|
Tämähän on hienoa! Vihdoinkin Aldwell & Schachter suomeksi! Hyvä Olli!
LIP MY STOCKINGS! LIP TEM!!! |
|
Kirja saapui, ja asiallisen oloinen opus.
Pitää katsoa myöhemmin ehkä jos mä oikein aiheen tajusin.
Kirjan enimmäinen kappale alkaa:
"1. Sävellaji. Tarkastellaan aluksi Mozartin tutun C-duuri-sonaatin alkua (esim. 1-1). Sävellyksessä on selvästikin lukuisia säveliä c:n ohella. Miksi sen siis sanotaan olevan c-sävelen mukaan nimetyssä sävellajissa."
Kirjan esipuheesta lainaten: "Se sisältää perusteellisen ja kattavan 1700- ja 1800-luvun musiikin harmoniaa koskevan oppikurssin."
Jos yhtään muistan sun tekemiä biisejä, niin tämä auttaa sinua sointujen ja basson tekemisessä. Joskin se, yli 600-sivuisena, on aika raskas harrastuksenomaiseen opiskeluun.
Ei edes diletantti,
Albert
Avoid activities that can
cause damage to your files, your computer or yourself. |
mll
30.09.2009 23:37:28 | |
|
Mullakin saapui tuo maanantaina postissa. Näyttäisi pikaisesti olevan yhtä asiallinen kuin englanninkielinen versio. |
|
mll: Mullakin saapui tuo maanantaina postissa. Näyttäisi pikaisesti olevan yhtä asiallinen kuin englanninkielinen versio.
Ei pidä olla liian asiallinen mussii-kissa; muutama pikku kevennys on lukijaystävällisempi kuin tiukka neue Sachlichkeit.
Musik ist tönend bewegte Form, das auf fruchtbaren Boden fällt. Was? Quatsch! Nur wo Füchse und Hasen gute Nacht sagen. |
JPQ
02.10.2009 12:13:34 (muokattu 02.10.2009 12:17:47) | |
|
albert18: Kirja saapui, ja asiallisen oloinen opus.
Kirjan enimmäinen kappale alkaa:
"1. Sävellaji. Tarkastellaan aluksi Mozartin tutun C-duuri-sonaatin alkua (esim. 1-1). Sävellyksessä on selvästikin lukuisia säveliä c:n ohella. Miksi sen siis sanotaan olevan c-sävelen mukaan nimetyssä sävellajissa."
Kirjan esipuheesta lainaten: "Se sisältää perusteellisen ja kattavan 1700- ja 1800-luvun musiikin harmoniaa koskevan oppikurssin."
Jos yhtään muistan sun tekemiä biisejä, niin tämä auttaa sinua sointujen ja basson tekemisessä. Joskin se, yli 600-sivuisena, on aika raskas harrastuksenomaiseen opiskeluun.
Ei edes diletantti,
Albert
Eipä se mitään jos mulle kuten näytät oikein. ja sointujen tekeminen vaikeaa ja basso tosiaan myös. oikeastaan hyvä bassokuvio johon saa järjellistä päälle on vaikeaa tai siis toisinpäin jos haluaa sen pitää yksikertaisena silti. no monen biisin jonka tiedän bassot on yksikertaiset. ja minusta kuulostaa aina hieman hölmöltä jos basso kuvio kuin melodia itse siis monimutkaisuudeltaan. ja tosiaan moni kirja pitää itse omistaa jos muisti pätkii kuten nolona tunnustan en muista soittimien äänialojakaan ulkoa...
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. |
mll
02.10.2009 13:18:41 | |
|
Topi Nambur: Ei pidä olla liian asiallinen mussii-kissa; muutama pikku kevennys on lukijaystävällisempi kuin tiukka neue Sachlichkeit.
Doch doch. Akateemiset musiikilliset kevennykset voivat kyllä olla hyvinkin mauttomia... |
|
Aiheestahan on puhuttu, mutta jankkaan silti.
Onko kyseinen teos kuinka harrastelijaystävällinen? Onko täynnä kuivaa teoriaa vaikein sanoin selitettynä ja satoja sivuja historiaa ja kirkon hyväksymiä oppeja, vai onko lähemmäksi esim tri Toonikan tasoa?
Tuntuisi olevan juuri se, mitä haen, mutta konsahifistely ei oikein innostaisi itseopiskelevaa.
Täydellisimmässäkin naisessa on 150g paskaa. |
mll
08.10.2009 13:04:35 | |
|
Rocco_Longfella: Aiheestahan on puhuttu, mutta jankkaan silti.
Onko kyseinen teos kuinka harrastelijaystävällinen? Onko täynnä kuivaa teoriaa vaikein sanoin selitettynä ja satoja sivuja historiaa ja kirkon hyväksymiä oppeja, vai onko lähemmäksi esim tri Toonikan tasoa?
Tuntuisi olevan juuri se, mitä haen, mutta konsahifistely ei oikein innostaisi itseopiskelevaa.
Tohtori Toonikaan en ole tutustunut, mutta epäilisin, että tämä kyseinen opus on aika paljon hardcorempaa kamaa, kuin Tohtori Toonika. Tuossa Schachterin ja Aldwellin kirjassahan käydään läpi äänenkuljetuksen historiaa barokista-romantiikkaan(?). Ihan selkeä opushan tuo on. Tuhtia kamaa. Käytetäänhän sitä yliopisto-opetuksessakin. |
|
Ok, kiitos. Taitaa jäädä ostamatta.
Täydellisimmässäkin naisessa on 150g paskaa. |
|
mll: Tohtori Toonikaan en ole tutustunut, mutta epäilisin, että tämä kyseinen opus on aika paljon hardcorempaa kamaa, kuin Tohtori Toonika. Tuossa Schachterin ja Aldwellin kirjassahan käydään läpi äänenkuljetuksen historiaa barokista-romantiikkaan(?). Ihan selkeä opushan tuo on. Tuhtia kamaa. Käytetäänhän sitä yliopisto-opetuksessakin.
Kyllä vain, Schachterin ja Aldwellin kirja on erittäin tuhtia tekstiä verrattuna Tohtoriin. Tohtori on pohjimmiltaan aapinen ja perusopetuksen oppimateriaalia, esim. äänenkuljetuksesta tohtorissa on pieni yleistävä vähimmäisraapaisu, kun taas Harmonia ja äänenkuljetus kannattaa ottaa lukemistoksi siinä kohden kun perustaidot ovat jo luotettavasti hallussa ja haluaa syventyä länsimaisen musiikin harmoniaan ja äänenkuljetukseen tosissaan.
Eli nämä kaksi kirjaa palvelevat täysin eri tarkoituksia.
"Dr. Dominant, I presume?" |
 MrShaft
11.10.2009 01:41:31 (muokattu 11.10.2009 03:17:18) | |
|
Hauska esitellä A&S kirja"uutuutena", kun kirja on vanha kuin taivas ja ehkäpä asemansa vakiinnuttanein länsimaisen harmonian esitys. :-D Vaikka ymmärrän kyllä että käännös on uusi.Itse olen kyllä oppinut tuosta paljon.
Muuten, erinomainen kirja myös improvisoiville muusikoille. Täältähän se pop-musiikin vähäinen musiikkianalyysikin on ryövätty... Kirja on nimittäin esitietovaatimus moniin kansainvälisiin musiikkikouluihin erityisesti USAssa (mukaan lukien pop/jazz-musiikin jatko-ohjelmat, esim. Manhattan School of Musicin Jazz-tohtoriohjelma). Eli että kannattaa nauttia kirjasta ja ottaa haltuun.
Tuosta paperinmakuisuudesta ja esitietovaatimuksista:
Mielestäni tästä saa eniten irti, kun ottaa kirjasta yhden konseptin, ja käyttää sitä OIKEAN musiikin säestämiseen korvakuulolla. Tällöin oppii miltä kukin ilmiö saundaa, ja pääsee sen paperinmakuisen tavaran ohi. Lisäksi huomaa, että miltä ne jutut kuulostavat sen musiikin kontekstissa mitä itse noin pääsääntöisesti soittelee.
Tämä edellyttää a) auttavaa pianonsoittotaitoa eri sävellajeissa, ja että b) osaa laittaa ne aivan ensimmäiset kirjan jutut käytäntöön korvakuulolta kohtuutyöllä. Sen jälkeen hyvin soivan harmonian pitäisi kyllä motivoida eteenpäin.
Huomiota kiinnittäisin pop-muusikoiden ja ei pianistien kohdalla "soundiin". Jos vain tämmää ääniä pohjaan, niin mielenkiinto ei kauaa kestä, mutta kun huomaa, kuinka soundi ja yksittäisten äänien keskinäiset voimakkuudet alkavat elämään hyvässä satsissa, niin se juttu lähtee todella lentoon kun se piano todella soi. Eli että jos haluaa elää kauniin satsin kanssa, eikä niin keskity siihen sellaisena pakko-oppimisena niin tästä saa varmasti eväitä elämään. Sääntöjähän EI tarvitse omassa elämässään sitten noudattaa, korva kyllä alkaa kertoa.
Tämä aukaisi minulle monia uusia näkökulmia esim. Bob Brookmeyerin tuotantoon. Pianonsoitossa taas, jos katsoo esim. Bill Evansin tapaa rakentaa harmoniaa, niin huomaa nopeasti että nämä asiat olivat kyllä herralla hanskassa. Itse asiassa, eräs Bill Evansin oppilas jonka kanssa vuonna keppi ja kivi opiskelin, antoi paljon tehtäviä, joissa jazz-standardeja soinnutettiin korvakuulolla A&S lähtöisellä 4-sointusatsilla ja siiten vain lisättiin moniäänisemmäksi erilaisin konseptein, korvailtiin sointuja ja avarrettiiin maailman katsomusta. Tämä opetti minua ensi kerran kuuntelemaan mitä solistit todella harmonisesti tekevät, ja mitä minulta horisontaalisesti odotetaan. On itseasiassa sääli että Bill Evansin harmoniset ideat ovat typistyneet musiikkikoulutuksessa sen Mark Levinen lukemiseen. Evansilla oli niin paljon syvempi suhde harmonian ja melodian yhdistämiseen, ja hän oli se henkilö joka oikeastaan muodollisti monet modernin jazz-harmonian konseptit. Tästä ei saa kovinkaan paljoa irti, jos ei ymmärrä miten Evans itse hahmotti satsia. Se taas aukeaa AINA juuri perinteisen satsin kautta.
Sitä Levinensä lukeneiden--korvat kiinni ja "vedä niitä upper struktuureita"--puuhaa, jossa ajatellaan vain pystysuoria sointupalikoita toisiinsa liitettynä, en jaksa enää kuunnella. Se juttu oli sitä 80-90-lukujen hommaa.
Antoisia hetkiä.
MrS
Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein |
varo
15.10.2009 18:04:23 | |
|
Rocco_Longfella: Aiheestahan on puhuttu, mutta jankkaan silti.
Onko kyseinen teos kuinka harrastelijaystävällinen? Onko täynnä kuivaa teoriaa vaikein sanoin selitettynä ja satoja sivuja historiaa ja kirkon hyväksymiä oppeja, vai onko lähemmäksi esim tri Toonikan tasoa?
Tuntuisi olevan juuri se, mitä haen, mutta konsahifistely ei oikein innostaisi itseopiskelevaa.
Jos haluat bassolinjojasi parantaa niin suosittelen tohtori toonikan säveltapailu- ja transkriptiotehtävien tekemistä. Korvakuulolta soiton merkitystä ei voi myöskään vähätellä, vaikka aluksi olisikin vaikeaa.
Parhaiten liikenteeseen pääsee itseopiskelussa käytännön kautta, eli paljon tarkkaa kuuntelua ja monipuolisesti ihan kaikenlaista musiikkia. Teoriaa kannattaa toki opiskella, mutta rauhallisesti että opit tunnistamaan teoreettiset ilmiöt käytännössä kuuntelemalla. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
