Kitarat: akustinen ›

Juu barreissa tosiaan kannattaa muistaa semmonen asia, että useimmiten siellä on muitakin sormia, kuin etusormi painamassa. Eli vaikkapa 5-kielen duurisoinnuissa etusormen ei tarvitse painaa 2.3.4 -kieliä, koska niitä painaa muut sormet. Jännitystä voi siis keventää noilta kieliltä ja painaa etusormella kunnolla vain 1,5 ja 6 -kieliä.

Pentinpuro: Juu barreissa tosiaan kannattaa muistaa semmonen asia, että useimmiten siellä on muitakin sormia, kuin etusormi painamassa. Eli vaikkapa 5-kielen duurisoinnuissa etusormen ei tarvitse painaa 2.3.4 -kieliä, koska niitä painaa muut sormet. Jännitystä voi siis keventää noilta kieliltä ja painaa etusormella kunnolla vain 1,5 ja 6 -kieliä.
 
Kuule Pentinpuro, noin se homma alko toimimaan mulla just nyt.
 
Ei auttanu vaikka kuinka sitä lukee ja lukee näitä neuvoja. Ei alkany A-tyypin barret kuulostaa hyvältä ennen kuin nyt just äsken.
 
Tajusin lopulta, että A-tyypin barressa etusormella ei tosiaan pidä painaa kuin ensimmäistä ja viidettä kieltä. Kääntelin ihan liikaa etusormea kantilleen ja se oli omiaan irrottamaan muita sormia otelaudalta. Sittenpä ne kielet särisi tai oli mykkiä. Kun ottaa vaan ne ekan ja viidennen niin pysyy muutkin nakit otelaudassa kiinni.
 
Just kun tulin tähän hehkuttaan, että miten se homma onnas, niin viimeisin viesti by Pentinpuro juurikin kertoi miten homma hoituu. Varmaan oon tuonkin viestin lukenut aiemmin mutta ei vaan tajunnu soveltaa käytäntöön heti.
 
Kyllä se vaan pitää paikkansa: reeniä, reeniä ja reeniä. Ei tätä soittamista opi kirjoista pelkästään vaikka kuinka haluaisi. E-tyypin barreekin on jo ihan eri planeetalta kuin kolme kuukautta sitten kun on sitkeesti soitellut biisejä barre-soinnuilla, vaikka on ihan paskalta kuulostanutkin.
 
Seuraavaksi nopeutta barre-soittoon.
 
Hieman hitaanlaisesti menee esim. Nick Caven Do You Love me kersi:
 
Cm Bb Gm
Do you love me (x3)
 
Cm Bb F
Do you love me jne.
 
On muuten kova biisi barre-reeniin tuo.

Sjömanni: ...Seuraavaksi nopeutta barre-soittoon.
 
Hieman hitaanlaisesti menee esim. Nick Caven Do You Love me kersi:
 
Cm Bb Gm
Do you love me (x3)
 
Cm Bb F
Do you love me jne.
 
On muuten kova biisi barre-reeniin tuo.
 
Yksi vinkki siihen nopeuteen. Pikkuisen kun miettii sointuja, niin vaihdot saattavat olla iisimpiä kuin ensalkuun tuntuis (tuossa alla barré on merkattu B:llä ja soinnun perusääni sulkujen sisään):
 

Cm
||---|---|-B-|---|---|---|---
||---|---|-B-|-o-|---|---|---
||---|---|-B-|---|(o)|---|---
||---|---|-B-|---|-o-|---|---
||---|---|(B)|---|---|---|---
||---|---|-B-|---|---|---|---
 
Bb
||---|---|-x-|---|---|---|---
||---|---|-B-|---|---|---|---
||---|---|(B)|---|---|---|---
||---|---|-B-|---|---|---|---
||---|---|---|---|-o-|---|---
||---|---|-x-|---|---|(o)|---
 
Gm
||---|---|(B)|---|---|---|---
||---|---|-B-|---|---|---|---
||---|---|-B-|---|---|---|---
||---|---|---|---|(o)|---|---
||---|---|---|---|-o-|---|---
||---|---|(B)|---|---|---|---

 
...ja silleen.

Monesti näkee A-tyypin duuribarren sormitettavan pelkällä etusormella ja nimettömällä:
 
C-duuri
||---|---|-1-|---|---|---|---
||---|---|---|---|-3-|---|---
||---|---|---|---|-3-|---|---
||---|---|---|---|-3-|---|---
||---|---|-1-|---|---|---|---
||---|---|-x-|---|---|---|---

Oma nimetön ei tahdo millään taipua ulospäin, jotta tuollaista otetta voisi käyttää. Sormi taipuu vain pari hassua astetta jonka takia ylä-E ei soi kunnolla. Kuinka moni tätä vaihtoehtoista sormitusta oikeasti käyttää ja onko kaikkien ylipäätänsä mahdollista saada ko. otetta soimaan puhtaasti? Vai onko kyse vain reenauksen puutteesta? :)

bonethunder: Kuinka moni tätä vaihtoehtoista sormitusta oikeasti käyttää ja onko kaikkien ylipäätänsä mahdollista saada ko. otetta soimaan puhtaasti? Vai onko kyse vain reenauksen puutteesta? :)
 
Itselläni tuo on juurikin se pääasiallinen sormitus, neljän sormen sormitus tulee käyttöön sitten kun on oikeasti aikaa miettiä, miten ne sormet siihen asettelee. Emminä kyllä koskaan sitä E-kieltä sieltä ylhäältä saa soimaan, mutta mihinpä sitä nyt tarvitseekaan.

papitsu: Itselläni tuo on juurikin se pääasiallinen sormitus, neljän sormen sormitus sitten kun on oikeasti aikaa meittiä, notta miten ne sormet siihen asettelee. Emminä kyllä koskaan sitä E-kieltä sieltä ylhäältä saa soimaan, mutta mihinpä sitä nyt tarvitseekaan.
 
Asia selvä. Kiitoksia :)

papitsu: Itselläni tuo on juurikin se pääasiallinen sormitus, neljän sormen sormitus sitten kun on oikeasti aikaa meittiä, notta miten ne sormet siihen asettelee. Emminä kyllä koskaan sitä E-kieltä sieltä ylhäältä saa soimaan, mutta mihinpä sitä nyt tarvitseekaan.
 
Joskus voi tarvita, silloin 234 tai 324 toimii niin että barreen E-kielikin vielä soi jos kaula ei ole liian kapea.

rattledad: Joskus voi tarvita, silloin 234 tai 324 toimii niin että barreen E-kielikin vielä soi jos kaula ei ole liian kapea.
 
Joo, hyvinkin totta tuo juttu kaulan kapeudesta. Nailonkielisillä tulee enemmän käytyettyä tuota nelisormiotetta, kun mahtuu asettelemaankin sormet kunnolla. Teräskielisillä kun menee hieman ahtaaksi, tulee monesti huijattua niin, että otan ylimmät kielet 2341 ja bassoäänen venytän peukalolla. Pienellä reenillä menee sekin. :)

Hanuriin: Eikö kukaan muu ota E-duurimuotoisia barreja nyrkkiotteella? Eli siis matala E-kieli peukulla ja barre muuten "tavallisesti" tai sen korkeimman kielenhän voi jättää soittamattakin ja/tai dempata etusormella, jos sen etusormen tällää vain H-kielelle.
 
Ja esim A:han ja C:hen sen voi oikein tarkoituksella jättää soimaan sen vapaan korkean E:n ja voi että kuulostaa makealta ja heleältä. Muutenkin A on monesti niin nössön kuuloinen perinteisellä A-otteella, näin siihenkin saa voimaa ja syvyyttä, kun paksuimmat kielet voivat molemmat jyllätä.
 
Tuota tulee käytettyä usein, myös A-duurimuotoiset otan välillä näin, tosin harvemmin akustisella.

Hanuriin: Eikö kukaan muu ota E-duurimuotoisia barreja nyrkkiotteella? Eli siis matala E-kieli peukulla ja barre muuten "tavallisesti" tai sen korkeimman kielenhän voi jättää soittamattakin ja/tai dempata etusormella, jos sen etusormen tällää vain H-kielelle.
 
Ja esim A:han ja C:hen sen voi oikein tarkoituksella jättää soimaan sen vapaan korkean E:n ja voi että kuulostaa makealta ja heleältä. Muutenkin A on monesti niin nössön kuuloinen perinteisellä A-otteella, näin siihenkin saa voimaa ja syvyyttä, kun paksuimmat kielet voivat molemmat jyllätä.
 
Hyvin useasti tulee käytettyä. Ja tuota ylä-E:n jättämistä avoimena helisemään ylös tulee käytettyä myöskin, sopii monesti hyvin. Fmaj7 lähtee helposti noin, kuten myös F#7, G6 ja monet monet muut hyödylliset soinnut.
 
Em-pohjaisetkin barreet tulee monesti otettua nyrkkiotteella, mutta niissä tuo E-kielen jättäminen avoimeksi on vähän vaikeampi toteuttaa.

papitsu: Hyvin useasti tulee käytettyä. Ja tuota ylä-E:n jättämistä avoimena helisemään ylös tulee käytettyä myöskin, sopii monesti hyvin. Fmaj7 lähtee helposti noin, kuten myös F#7, G6 ja monet monet muut hyödylliset soinnut.
 
Toistettu. Monista noistahan voi jättää ylä-e:n lisäksi vielä sen h-kielenkin vapaaksi, niin esimerkiksi A-duurista saa ihanan heleän A add9 - version.

Yksi asia barreja soittaessa jonka olen huomannut on, että kannattaa sijoittaa etusormi niin, että sormen nivel on g-kielen päällä. soittaessa esim. Fm tai Gm sointuja g-kieli painetaan etusormella ja (ainakin mulla) jos nivelten välinen sormen pehmeä kohta on g-kielen päällä, se sammuu. se on ollu mulle semmonen tärkee homma.
 
ihan näin vastaisin keskustelun otsikkoon.
 
E: korjasin sormen pehmeän kohdan paikan. :)

Muista peukalo. itsellä ei meinannut barret soida mutta sitten opin peukalon käytön tukemaan otetta.

kannattaa ottaa se etusormen sivulla, ei pohjalla. ja jos otat esim F mollin, niin keskisormi jää vapaaksi, niin laita se etusormea vasten, saa lisää voimaa, kun painaa kahdella ja taaskin paina sivulla ja keskisormi painaa etusormea.
 
akustisissa on monesti aivan hanurista se kielten korkeus sieltä ylhäältä, katso paljonko on matkaa ensimmäiseen frettiin. itse viilaan ne kielet niin alas kuin voi, näyttää olevan nyt niin, että toi dunlopin plektra pysyy siinä kielen ja ekan fretin välissä, plectrassa lukee 0.6mm, se väli on ehkä 0.5mm, se ei pärrää sitä frettiä vasten jos oikein lyö kieliä, mutta jos ylä ala suunnassa näppää, niin sitten jo vähän pärähtää, ei haittaa.
 
tämä kielten korkeus on se syy miksi se F on niin vaikea, yleensä kaikki muut asennot on helpompia. Itse otan F:n kyllä yleensä niin, että peukalo kaulan yli painaa F kantanuotin. tai sitten en soita sitä ollenkaan. F:stä on niitä muunnelmia, joten jos tarvitsee nopeita vaihtoja, niin turha yrittää sitä täysin oikein.
 
tuolla peukalo päältä saa tosi nopeasti ns pelastusarmeijasointu kiertoon F:n,, kun se on aika lähellä C:tä ja Am yms. ei barrea pysty ottamaan ikinä niin nopeasti kuin tuollaista, varsinkin jos edellinen on esim Am ilman barrea. asento on niin eri. varsinkin jos Am on otettu kaula kämmenessä ja sitten pitäs siirtää peukalo kaulalle tukemaan sitä barrea.

bonethunder: Monesti näkee A-tyypin duuribarren sormitettavan pelkällä etusormella ja nimettömällä:
 
C-duuri
||---|---|-1-|---|---|---|---
||---|---|---|---|-3-|---|---
||---|---|---|---|-3-|---|---
||---|---|---|---|-3-|---|---
||---|---|-1-|---|---|---|---
||---|---|-x-|---|---|---|---

Oma nimetön ei tahdo millään taipua ulospäin, jotta tuollaista otetta voisi käyttää. Sormi taipuu vain pari hassua astetta jonka takia ylä-E ei soi kunnolla. Kuinka moni tätä vaihtoehtoista sormitusta oikeasti käyttää ja onko kaikkien ylipäätänsä mahdollista saada ko. otetta soimaan puhtaasti? Vai onko kyse vain reenauksen puutteesta? :)
 
Mulla on ainaki sen verran vammaset sormet, että tollasta on aika helppo käyttää.. En oo vaan käyttäny :D

Barre- sointuja soittaessa kieliä on opittava painamaan oikein. Sitten kun sen oppii, niin voin sanoa kokemuksesta, että voimaa ei tarvita juuri lainkaan. Jokainen voi todeta tämän, kun katselee huippukitaristien työskentelyä. Toki hyvä soitinkin on tärkeä, mutta kysymys ei ole kuitenkaan voimasta. Yksi keino 'keventää' barreja on käyttää capotastoa, joka lähentää kielet otelautaan ja barrejen soittaminen helpottuu.

On oikeastaan kolme konstia oppia soittamaan: Reeniä, reeniä ja reeniä...
 
Muutoin olen samaa mieltä, mutta kyllä kysymys on hyvin pitkälti myös voimasta. Haastaisitko painiotteluun itseäsi selvästi vahvemman miehen ajatellen, että olette tasaväkisiä, koska kyseessä on tekniikkalaji, eikä kumpikaan ole sitä haarrastanut?
 
On selvää, että kielten painaminen suoralla etusormella nauhoja vasten vaatii voimaa enemmän, kuin normaaliaikuisellakaan on, jos sormiaan ei ole mitenkään harjoittanut. Tarvitaan siis voimaa ja taito kohdistaa se oikein.
Jos puhutaan soittamista aloittelevista pienistä lapsista, he eivät usein aluksi kykene painamaan yhtäkään kieltä kunnolla nauhaa vasten, voimaa ei yksinkertaisesti ole, mutta onneksi lihakset kehittyvät nopeasti. Lisäksi sormien ihon kovettuminen käytössä auttaa omalta osaltaan.
Miksei muuten vaikuttaisi myös barre-otteiden varmistumisessa... Useinhan siellä välissä joku kieli särisee, tai sammuu, kun sormen pehmeys antaa periksi.
 
Mitä huippukitaristeihin tulee, niin siitähän se rentous tulee, kun sitä voimaa on ja sitä osaa käyttää.
 
Mittauttakaapa muuten ihan huviksenne puristusvoimat käsissänne. Veikkaan, että poikkeuksetta on ainakin akustisen kitaran soittajilla otelautakäsi selvästi vahvempi. Näin oli ainakin itselläni, vaikka olen varsin paljon käyttänyt mm vasaraa ym työkaluja remonttihommissa oikealla.
 
Mut siis joka tapauksessa: reeniä, reeniä, reeniä ja ajattelua, tutkimista ja opiksi ottamista, muiden kuuntelua!

wedevirtanen: ja kyllä veikkaan, että jänteiden rakennekin siinä ratkaisee juuri sen kuinka se alussa lähtee pelittämään. Joillakin on syntymälahjana toimivat sormet, toisten kuten esim. minun täytyy harjoitella enemmän, jotta banaanit toimisivat. Näin on muuten...

En oikein tältä istumalta usko, että normaalisti kehittyneiden ihmisten jänteiden rakenteet eroaisivat käytännössä ollenkaan. Kyllä se on ihan siitä sormiharjoituksesta kiinni eli aivojen ja lihaksiston synkronista. Jotkut tietysti aloittavat jo lapsena tuon synkronisaation harjoittelemisen tekemällä sormillaan jotain ihan muuta kuin kitaran soitamista, ja se saattaa auttaa myöhemmin kitarin kanssa musisoidessa. Joillakin taas on pitkät ulottuvat sormet luonnostaan, mikä myös auttaa asiaa.
 
Ajatus, että ihmisyksilöiden välillä ei olisi fyysisiä eroja ihon alla näkymättömissä tuntuu jokseenkin käsittämättömältä. Sanoisin, anteeksi vain, että ideologista, tai semanttista hölynpölyä. Jos ollaan valmiita myöntämään, että jollekin ihmiselle kasvaa ihan luonnostaan pitemmät sormet, kuin toiselle, niin miksei yhtä hyvin erilaiset jänteet, lihakset, hermosto. Urheilun puolella ollaan vuosikymmenet ymmärretty erilaisten fyysisten ominaisuuksien merkitys lajivalinnalle - ei siellä kukaan yritä ideologisista syistä selittää, että kyllä ne jalat siitä pitemmiksi kasvaa, kun oikein kovasti treenaa, aitajuoksuun vaan kaikki persjalkaiset.
Tunnetaan hitaat/nopeat lihastyypit ym.
 
Mitä sormiin tulee, toimivat ne varsin pitkälle samojen lihasten eri osilla, jotkut, kuten juuri nimetön ja pikkusormi osittain samoilla jänteillä. Ja mitä lähempänä rannetta jänteet yhtyvät, sitä eriytyneemmin nämä sormet kykenevät toimimaan(vai päinvastoin?) - siis ihan luonnostaan ja tämä on joka tapauksessa yksilöllisesti vaihteleva ominaisuus. Vai oliko se tarkalleen näin, joku anatomiaa paremmin tunteva voisi kommentoida, mutta näin muistelen itselleni opetetun.
 
Omaan kokemukseeni nojautuen väitän, että motorisessa "lahjakkuudessa" on ihmisillä erittäin suuria eroja, jotka tulevat näkyviin usein vain kitaransoiton kaltaisissa erityismotoriikkaa vaativissa toiminnoissa.

Juu, eli olen alku metreillä noiden barrejen kanssa, ja ainkin ku on omia sormia kokeilee niin ei tahdo kunolla irrota ollenkaan tuo keskisormi etusormesta. Vissiin olen sitten juuri niitä joilla on nuo nivelet ovat huonompia liikkumaan sivusuunnassa (niinkö se oli?).

C-vireessä!: Juu, eli olen alku metreillä noiden barrejen kanssa, ja ainkin ku on omia sormia kokeilee niin ei tahdo kunolla irrota ollenkaan tuo keskisormi etusormesta. Vissiin olen sitten juuri niitä joilla on nuo nivelet ovat huonompia liikkumaan sivusuunnassa (niinkö se oli?).
 
Nivelet ovat kyllä kaikilla huonoja liikkumaan sivusuunnassa, onneksi, paitsi rystysnivel tekee sitä jonkin verran.
Lihakset jotka liikuttavat sormia sivusuunnassa rystysten kohdalta ovat varsin pienet ja heikot kaikilla, luontaisin eroin toki. Kitaristi (ainakin klasarissa) tosiaan tarvitsee niitäkin monia muita enemmän mm pitämään sormia erillään, samalla kun voimaa kohdistetaan kämmenen suuntaan.
 
Jonkun rystyset voivat toki olla nivelsiteiltäänkin tavallista jäykemmät, jolloin sivuttaisliike on lyhyempi ja kankeampi, mutta ne kyllä venyvät pikkuhiljaa tähän tarkoitukseen riittävästi.
 
Vielä enemmän on kysymys kuitenkin lihasvoimasta ja sen suuntaamisesta. Aloittelijalle on tyypillistä, ellei jopa säännönmukaista, että keskisormi barre-otteessa rientää kaverin avuksi, kun se ei itse jaksa. Sormien toiminta ei ole vielä eriytynyt, mutta paranee harjoittelemalla.
Barre-otteessa voimaa pitää ottaa eniten käsivarresta ja sormen tyvinivelestä, eikä ajatella sitä niinkään sormella puristamisena. Tyvinivelet ovat toiminnaltaan luonnostaan eriytyneemmät (siis eri sormien välillä) ja myös nopeammin liikkuvat, kuin kärkinivelet.
 
Yksi hyvä tapa harjoitella käsivarren käyttöä on soittaa kokonaan ilman peukaloa. Tämä parantaa tehokkaasti muutenkin sormien välistä tasapainoa. Tuntuu aluksi todella vaikealta, miksiköhän...
 
reenaamisiin!