Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Saanen kysyä: Mistä tietää että skaala ei ole etninen? Onko tämä etninen vaan ihmisen pääkopassa?
 
Kaikkia skaaloja voi vapaasti yrittää käyttää kaikessa musiikissa, vaan intialaisilla raga-asteikoilla ei välttämättä tule 100% perisuomalaisen kuuloista kansanmusiikkia. Tämän threadin tarkoituksena on latoa esimerkkejä asteikoista, jotka ovat tavallista yleisempiä tietyillä maantieteellisillä alueilla.
 
E: typo

Duuripentatonisen skaalan asteet ovat I II III V VI, eli esim. C D E G A.
C duuripentatoninen
 
Oisko A duuripentatoninen sitten A H C E F??
 
hmm... oon ihan untuvikko näissä teoria hommissa X)

Oisko A duuripentatoninen sitten A H C E F??
 
hmm... oon ihan untuvikko näissä teoria hommissa X)
 
A-duuripentatoninen skaala menee A H C# E F#.

Nyt putos tämä poika kärryiltä. Tuon mustalaismollin tajuan, mutta mites ihmeessä moodit tähän liittyy?
 
Eikö moodi ole yksinkertaisimmin selitettynä näin, että siinä on samat nuotit kuin alkuperäisessä asteikossa, mutta soittaminen ja selittäminen vain aloitetaan eri nuotista?
 
Elikkä jos on nuotit
 
CDEFGAHC
 
niin siitä asteikosta saadaan sitten moodeja kun soittaminen aloitetaan eri nuotista.
 
Eli C-duuriskaalasta tulee esimerkiksi doorinen moodi, kun samat nuotit soitetaan aloittaen siitä 2. sävelestä
 
DEFGAHCD
 
Tuon skaalan yleissoundin voi kuulla vaikka soittamalla edes takaisin ylös alas.
 
Eli Ukko Nooa menee C-duurista
 
CCCEDDDFEEDDC
 
mutta doorisesta Dstä se menee
 
DDDFEEEGFFEED
 
Samoin jostain ihan kummallisesta skaalasta (katso ylempiä postauksia) saadaan moodeja, "aloitetaan soitto" eri sävelestä.
 
Tämä selitys ei siis ollut tarkoitettu teoreetikoille, vaan niille jotka haluavat oikein rautalangasta väännetyn selityksen.
 
EDIT:
siis tämähän on tuossa skaala-FAQ artikkelissa heti ekalla sivulla, turhaan selitin pyörää uudestaan

Oisko A duuripentatoninen sitten A H C E F??
 
hmm... oon ihan untuvikko näissä teoria hommissa X)
 
Duuripentatonisen 5:s moodi on mollipentatoninen
 
C-duuripentatoninen C-D-E-G-A
A-mollipentatoninen A-C-D-E-G
 
Mollipentatonisen toinen moodi on duuripentatoninen
eli A-mollipentatonisesta päästään takaisin C-duuripentatoniseen.
 
Kun pistetään mollipentatoniseen yksi "bluenote" eli tritonus saadaan mollibluesasteikko
A-C-D-Eb-E-G
Sen toinen moodi on duuribluesasteikko
C-D-Eb-E-G-A
Sen kuudes moodi taas on mollibluesasteikko.

c duuri:
 
c-d-e-f-g-a-h-c

Väsäsin tuommoisen wikisivun klezmerin skaaloista ja rytmeistä:http://freygish.com/soitinwiki/index.php/Klezmerin_teoriaa . Wiki tukee sekä nuotteja että ääninäytteitä joten esittelyjä muistakin etnisistä tyyleistä kaivattaisiin.

Ylläpitäjä voisi korjata tämän FAQ nimen oikeaan muotoon.
 
Tosin tuo "entiset skaalat" on aika hauska ; - )

Ylläpitäjä voisi korjata tämän FAQ nimen oikeaan muotoon.
 
Tosin tuo "entiset skaalat" on aika hauska ; - )
 
Nyt epäilen kyllä jotain jekkua... ei se ole aina noin voinut olla.

Nyt epäilen kyllä jotain jekkua... ei se ole aina noin voinut olla.
 
Ei olekaan. Mode ollut joku lauantai leikkisällä päällä. ;)
 
mod huom: Välillä pitää vähän viihdyttää vaikka itseään. Hyvää joulun odotusta.

Voisko joku vinkata jonkun hauskan skaalan, johon virittäisin joululahjani. Sain nimittäin sellasen kookospähkinän puolikkaasta tehdyn sormipianon(?) (vai kalimba, vai mbira, vai ihan mikä tahansa) jossa on 7 naulaa. Missään järjellisessä vireessä se ei tuntunut olevan, mutta sain suht pienellä virittelyllä siitä a-mollin alkua, eli ahcdefg ...eli noin oktaavin verran siinä tuntuisi olevan liikkumavaraa.... kovin usein tuota ei jaksa viritellä, sen verran aikaa vievää puuhaa se on, kun naulojen liikuttamisen pitää avata ruuveja, ja kun yhtä naulaa siirrät, viereinenkin voi heilahtaa..
 
Ja kun tämä on musiikin teoria ja säveltäminen, niin olisiko tuo soitin jostain afrikan tienoilta...mitähän skaaloja siellä päin käytetään? (arvaan toki että hyvinkin kirjavia, onhan se iso pitäjä)

MrQ: Sen mäkin jo päättelin kun tuossa kaverit toi tunisiasta arabifolkkia ja valitteli että vittu tää on ihan epävireistä...
 
Kunhan nauruni lakkasi sain selitettyä että ne todennäköisesti käyttävät aivan eri tonaliteetteja kuin me... mutta siksi just kiinnostaakin että miten ne menee.
 
...ja siksi just penään niitä hertsejä tuolla aloittelijat-palstalla...
 
Niin, joo täällä sama. Jos joku tietää, niin kertokaa ihmeessä miten nämä hertsit menevät oman tietämyksen rajoissa toki länsimaisessa ja mikä jottei itämaisessakin musiikissa.
 
E: niin, hertzitkaan eivat oli kuin miten monta pulsaatiota on sekuntissa, eli siis jos vaikka lyot poytaa 440 kertaa sekuntissa niin aani joka siita tulee on A4 = 440 hertzii
 
http://www.phy.mtu.edu/~suits/notefreqs.html
 
ne ei mene hertzien mukaan, vaan rationaalisten jakojen mukaan (siis pyhtagorasta seuraten, yleensa seitsamanteen yliaaneen), eli siis luonnollisia intervalleja kayttaen:
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Just_intonation
 
nykyaan arabit kayttavat pitkalti intervalli rakenteita jotka perustuvat joko oktaavin jakoon 24 samankokeiseen osaan, tai enempaan, riippuen vahan matemaattisesta mallista, centti on yleinen ajattelutapa, mutta toi centti kuitenkin perustuu lansimaiseen oktaavin tasajakoon.
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Cent_(music)
 
ne eivat ole tarkkoja, siis tarkotan etta jokainen mestari kayttaa vahan erilaista jako systeemia, eli siis mika omaan korvaan kuulostaa parhaalta, mutta kaikki perustuvat kuitenkin oktaavin rationaaliseen jakoon, ilman etta intervalleja muutetaan, niinkuin lansimaissa. Mutta kuitenkin intervalleja ylennetaan ja alennetaan niinkuin tuntuu tarpeelliselta tiettyyn tilanteeseen ja mita halutaan kertoa, esimerkiksi intialaisessa musiikissa on yleista etta joitain inervalleja pienennetaan noin 1/12 osalla (siis 1/12 puoli savelastetta, ei itse intervallista) koska se kertoo paremmin mita tunnetta halutaan ilmaista.
 
nama skaalat eivat ole kuitenkaan sita 'materiaalia' mita soitetaan, vaan niista rakennetut 'asteikot', kuten raga't, maqam'it ja dastgah'it, ovat enemman sukua moodeille taalla lansimaissa.
 
sa voit helposti laskee intervallit jos tiedat mika on skaalan alku nuotti, siis yliaani sarjasta kaikki loytyvat.

Klezberg: Väsäsin tuommoisen wikisivun klezmerin skaaloista ja rytmeistä:http://freygish.com/soitinwiki/index.php/Klezmerin_teoriaa . Wiki tukee sekä nuotteja että ääninäytteitä joten esittelyjä muistakin etnisistä tyyleistä kaivattaisiin.
 
Jes! Tää on mahtava. Ei ole ennen osunut kohdalle noin selkeästi esitettyä pakettia nimenomaan klezmerin teoriapuolesta. Monta tuossa kerrottua asiaa on saanut pähkäillä tovin jos toisenkin levyjä kuuntelemalla. Plussaa!

tuplat.

ushimir: Saanen kysyä: Mistä tietää että skaala ei ole etninen? Onko tämä etninen vaan ihmisen pääkopassa?
 
Vaikka tämä on jo ikivanha aihe niin tämä oli silti niin hyvä heitto,että päätin nostaa tämän. Kun soitetaan vaikka normaalia c-duuri asteikkoa niin se millaisella soittimella se soitetaan vaikuttaa paljon siihen lopputulokseen. Ainakin kitaran sukuisten kielisoittimien suhteen. Jos soittaa c6-vireellä niin kaikki kuulostaa country/hawaji musalta vaikka asteikko olisi ihan normaali c-duuri. Samoin käy jos soittaa oud luuttua niin se sama jutta kuulostaa arabi/lähi-itä kamalta. Pipa kuulostaa Kiinalaiselta ja shamisen Japanilaiselta. Kreikkassa paljon soitettu busuki kuulostaa kanssa eksoottiselta,vaikka taas soitettu asteikko olisikin sama.
Kyllä noissa asteikoissa on ihan oikeasti myös eroja ja jossain päin maapalloa käytetään enemmän jotain muita skaaloja kuin taas jossain muualla. Ei siis kaikki ole pään sisällä tai riipu virityksestä,mutta soitettavalla soittimella on kyllä suuri vaikutus lopputulokseen. Ei varmaankaan ole ihan sattumaa että joihinkin musatyyleihin on vakiintunut tietyntyyliset soittimet.
Se että erillaisia soittimia kokeiltaisiin paljon rohkeammin tyyleihin joissa on perinteisesti totuttu käyttämään vain tietyn tyylisiä instrumentteja olisi minusta enemmän kuin suotavaa.