Keskustelua raskaammasta musiikista ›

carnation: Oli kyllä joo, en hirveesti lämmennyt vaikka ainahan nuo sinkut on tuollaisia. Muutaman kerran kun kuunteli, niin tuntui että oli biisi jo puhki, ei paljoa pureskeltavaa. Flag In The Ground on vissiin melko vanhaa perua muutenkin, esim. Metal Archivessa törmäsin tällaiseen: "Flag In The Ground" is a re-working of an old pre-Sonata Arctica song called "BlackOut" from the band's "Friends Till The End" demo they recorded using the bandname "Tricky Beans". Tiedä sitten.
 
Itse olen kyllä biisiä päivittäin kuunnellut, mielestäni se menee mukavasti eteenpäin.
Taisi olla uusimmassa Soundissa jossa haastattelussa Tony kertoo Flag In The Ground- biisin olevan ensimmäinen biisi jota ne on koskaan tuolla porukalla nauhoittaneet (vuonna 96) ja ottivat sen taas uusiokäyttöön.
 
http://www.youtube.com/watch?v=fFVW2AA6ID4
 
ja tuo on humppaa, ei Sonata :)

Miulle uppos kyllä tuo Flag In The Ground ihan täysillä. Just tällasta Winterheart's Guild tyylistä tukutuku-sonataa mistä tulee kuunnellessa ihan vilpittömästi hyvä olo :) Tällasta Sonataa tulikin jo odoteltua.

http://www.myspace.com/sonataarctica
 
Tuolta löytyy The last amazing grays-biisi joka on vissii eka sinkku?
Flag in the groundin oon jo kuullutkin mutta oli sitten eka tai toka sinkku, biisi kuitenkin levyltä...
Ekan kuuntelun jälkeen ei tullut muuta mieleen kuin että pitääpä pyörittää uudestaan. Hieman Nightwish-tyylinen väliosa biisissä, mutta myös viitteitä Unia-levyyn melodisesti. En mitenkään hirveästi vielä ole näistä kahdesta edellämainitusta kappaleesta syttynyt, mutta pitääpä ostaa levy niin voi tutkailla lisää :)

se on miehen puhetta :)

The Last Amazing Grays vaikutti ensikuulemalta jotenkin turhanpäiväiseltä. Hyviä juttuja, muttei oikein mitään mihin tarttua kiinni. Vaikka niinhän se taitaa olla monessakin Sonata-biisissä ensialkuun. Väliosa oli kuin suoraan Nightwishin uudemmilta levyiltä. En osaa vielä sanoa, onko se hyvä tai huono juttu.
 
Flag in the Ground oli sitten astetta tarttuvampaa kamaa. Tuli jotenkin mieleen Winterheart's Guild meets Unia. Kitarasovitukset ja sovitukset tuoreemmalla tatsilla mutta biisi kuin suoraan Winterheartsilta.
 
Selkeästi otetaan askelta takaisin suoraviivaisempaa poljentoa kohti. Molempia biisejä vaivaa ehkä pieni tuoreuden puute. Eihän sitä voi kerta toisensa jälkeen keksiä pyörää uudellen, mutta kun ei näissä mitään elämää suurempia koukkujakaan ollut.
 
Katsotaan, mitä loput biisit tuovat tullessaan.

http://www.youtube.com/watch?v=kObI4XuTR2o
 
sieltä löytyisi uusi viddeo :p

. Pati .: http://www.youtube.com/watch?v=kObI4XuTR2o
 
sieltä löytyisi uusi viddeo :p
 
Eiköhän tämä UUSI video ollut sama kun tuossa edellisen sivun postauksessa.

Eli huomenna tämä uusi levy soi radio rockilla keskiyön ensisoitossa ja kysymys kuuluu kuinka moni aikoo kuunnella?

. Pati .: kysymys kuuluu kuinka moni aikoo kuunnella?
 
Ainakaan itselle ei nuo uudet kappaleet herätä suurta mielenkiintoa ja aamulla pitää muutenkin herätä aikaisten, joten välistä jää.

No nyt se levy tuli. Mitä fiilareita?
 
Itte voisin vaan lyhyesti sanoa että koukeroa riittää ja pesäeroa poweriin tehdään. Ihan yhtä hukassa ei olla kuin Unialla (jossa tasan pari ekaa jaksoi kiinnostaa pidempään), mutta on tässäkin tekemistä että pääsis biiseihin sisälle. Varsin yllättävää kamaa siellä täällä. Sinkku/videobiisit on kyllä niitä suorimpia.
 
Onpa paketti.

Aika koukeroinen levy mutta aavistuksen helpompi pala purtavaksi kuin Unia. Flag In The Ground ja The Dead Skin ainakin erottuivat "suorempina" muista. No lisää kuuntelua niin saattaa muitakin "helmiä" löytyä...

kupteri: Itte voisin vaan lyhyesti sanoa että koukeroa riittää ja pesäeroa poweriin tehdään. Ihan yhtä hukassa ei olla kuin Unialla (jossa tasan pari ekaa jaksoi kiinnostaa pidempään)
 
Hehe, mun mielestä nuo Unian kaksi ekaa biisiä ovat nimenomaan ne "huonoimmat" ja kertakäyttöisimmät. Usein kun levyä kuuntelen, aloitan suoraan kolmosbiisistä. Näin niitä mielipiteitä on joka lähtöön.
 
Uutta levyä kävin kuikuilemassa paikallisesta Anttilasta, mutta en löytänyt kuin sen normiversion joten jäi hyllyyn, suunnitelmissa kun on ostaa se digipak jossa on bonusbiisi ja se orchestral-bonus-cd. Kuitenkin tässä käy niin, että kuuntelen levyn puhki jostain spotifystä (heti kun se sinne ilmestyy) enkä sitten raaskikaan ostaa kuin jostain alelaarista myöhemmin.
 
E: Youtubesta ratkesin kuuntelemaan muutaman biisin. Jösses kun Johanna Kurkelalle on sävelletty upeat laulumelodiat tuohon No Dream Can Heal a Broken Heartiin, 2:03 - 2:58.

Aluksi kuulosti aikamoiselta taituroinnilta ja niitä koukeroita löytyy :) varmaan aluksi tuntuu tältä, pitää päästä levyyn sisään. Omasta mielestä verrattuna unia-albumiin ehkä hitusen huonompi mutta hyviä biisejä täältä löytyy

Myi sitte nopsaan kultaa.
 
http://www.sonataarctica.info/site07/

Toi Deathaura kävis paikoitellen ihan Dimmu Borgirista. :D

fasces: Myi sitte nopsaan kultaa.
 
http://www.sonataarctica.info/site07/
 
Niin sitä pitää :D

Onko kukaan löytänyt kvuia ekalta/ekoilta Pohjois-Amerikan turneen keikoilta?

Oon muutaman kerran pyöräyttäny läpi ja en kyllä pidä tuosta uuden kitaristin soolosoundista yhtään. Muuten vaikuttaa aika lupaavalta.

Avola: Oon muutaman kerran pyöräyttäny läpi ja en kyllä pidä tuosta uuden kitaristin soolosoundista yhtään. Muuten vaikuttaa aika lupaavalta.
 
Samaa mieltä, muutenkin ei oo kunnon sooloja ja jos on jotain soolontynkää niin aika laimeeta. Soolosaundi on tosi ohut eikä kovin vakuuttava. Yks syy noihin sooloihin on varmaan se, että ekaa kertaa tony ei tee niitä sooloja. Noin sano imperiumin haastattelussa. Janin vibrato oli ihan kauhee jos sitä nyt olikaan mutta sillä oli hyvä saundi ja kunnon asenne ja tosi hyvää tiluu. Odotin Eliakselta enemmän, mutta ainakin tän levyn osalta se jää ihan varjoksi