rattledad: Muuten tuon linkin kitaran mallinen mutta tummaksi petsattu ja 'relikoitu' se oli, en tiedä mikä malli.
OK, sama se varmastikin oli. 'Music is not a sport, there's no competition' (Ronnie Earl) |
Ja taas tuli mainiota lisäystä aiheeseen. Tuo puiden ominaisuuksien kanssa pelaaminen näyttää olevan ihan oma maailmansa. Tuossa Panadolin esittelemällä saitilla painotettiin rakentajan huolellisuutta ja taitoja, mikä onkin tietysti päivänselvä asia. Tuli tuossa mieleen juttu hyvin rakennetusta ja hyvistä puista tehdystä kitarasta: Olin nimittäin kesällä käymässä Porvoossa ja siellä oli paikallisessa musiikkiliikkeessä Loefin tekemä dreadnought kitara ilmeisesti nimeltään Addi (näkyy vielä Loefin sivuilla). En ole pohjoisen asukkina päässyt huippukitaroita juuri kokeileen ja nyt oli juuri liikkeeseen tullut käsityöläiskitara sylissä. Jo laukun aukaisu oli kokemus, kun ilmeisesti nitroselluloosalakan tuoksu levisi ympäristöön. Ja saundi oli kyllä jotain sellaista, jota en ole ennen kokenut. Ääni oli lämmin, selkeän erotteleva ja mehukkaan ilmava. Tavallaan akustisen sointi sai uuden merkityksen tuon kokeilun jälkeen. Sen jälkeen seinällä roikkunut tonnin Martin ei enää säväyttänyt, vaikka varmasti hieno soitin olikin. Mutta hinta taisi olla 4500 euroa, että silleen... |
Suomessakin osataan. Liikanen Herttoniemessä valmistaa kitaroita, joissa on "linssikansi" eli se kansi on voitu uutta rakennetta käyttäen tehdä ohuemmaksi, mutta silti sellaiseksi, että se säilyttäen kestävyytensä ja soi hyvin. Kannen rimoitus poikkeaa perinteisistä melkoisesti..
-Sami |
weelie
samipa