Yleistä keskustelua musiikista ›

Jucciz:
 
Mulla tuli tippa linssiin kun kuuntelin tuossa joku aika sitten Mari Laurilan "Aja hiljaa isi"-biisin noin 25 vuoden tauon jälkeen - ei auttanut mikään, liian herkkää, kaunista ja aitoa.
 
Tost ny tulee tippa linssiin keneltä tahansa. Jokseenkin jokaiselta, jolla on ikää tarpeeksi tai jolla on omia lapsia. Et o ainoa.

rintapek: Tost ny tulee tippa linssiin keneltä tahansa. Jokseenkin jokaiselta, jolla on ikää tarpeeksi tai jolla on omia lapsia. Et o ainoa.
 
Varsinkin niiltä, joiden isi ei kerran ajanutkaan hiljaa. Silloin ei oikein putoa Moog Konttisen cover, jos muutenkaan.

Jucciz: Luin kolme eka sivua ja toivoin pääseväni heittämään ekana Pikku-Marjan eläinlaulut. Pah, tulihan se sitten joltain ennen mua. Joka tapauksessa aivan mielettömän hieno levy: oivaltavia sävellyksiä, itse puhun "lastenprogesta" monien biisien kohdalla, joskin nuo menisivät ihan "oikeastakin" progesta (sanoituksetkin ainakin olisivat sopivan huuruisia...) Levyllä on hyvät ja elävät soundit verrattuna nykysontaan, todella hienot sovitukset ja soittosuoritukset ovat erittäin onnistuneita. Häkä Virtasen bassottelu etenkin toimii kuin hirvi: kuunnelkaas vaikka Pelle-pässi tai Mehiläisten mökissä. En mä tän levyn nimeä koskaan pienenä tiennyt, mutta C-kasetilta olin näitä biisejä kuullut todella paljon. Käsittääkseni tämä palkittiin vuoden levynä tms. vuonna 1980, mikä lienee suhteellisen historiallista ja merkittävää
 
Eläinlauluissa on aika meininki, sovituksissa on tervettä vaihtelua ja osahan on kuin suoraan 70-luvun poliittisen musiikin skenestä. Osa taas aivan perinteistä lastenlaulukamaa, osa progea, niinkuin mainitsit.

Torsti Suomi: Eläinlauluissa on aika meininki, sovituksissa on tervettä vaihtelua ja osahan on kuin suoraan 70-luvun poliittisen musiikin skenestä. Osa taas aivan perinteistä lastenlaulukamaa, osa progea, niinkuin mainitsit.
 
Onneksi julistavuus ja poliittisuus häipyi lastenlauiluista. Enemmän ne oli aikuisille suunnattu.

glx405: Onneksi julistavuus ja poliittisuus häipyi lastenlauiluista. Enemmän ne oli aikuisille suunnattu.
 
Niinpä: http://www.myspace.com/hevisaurus

Silvio Dante: Niinpä: http://www.myspace.com/hevisaurus
 
Ja katso: tilalle tuli raskas musiikki. Ilman, että sitä lapsilta kysyttiin. Ja lapsuus huuhdeltiin kevättulvien myötä Maailmanpankin vastaanottotiskin kautta alakertaan.

Kuka lohduttaisi Nyytiä on yksi aikojen parhaista:
http://www.discogs.com/Reijo-Karvon … uttaisi-Nyyti%C3%A4/release/1404401
ja aiemmin mainittu Mörri-Möykyn suvi. Suosituin kuitenkin tällä hetkellä on Saukki ja pikkuoravat.
Tohtori Orff & Herra Dalcroze on ollut luonteva elävänä, siksi DVD.
 
Tämä sitä (lapsi-)progea oli - Ynjevi Lavankopsahduksen meriseikkailu:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx? … 8dd3768-378c-4f49-b09f-90aad6cec4b8

Kenen kaunis ja polveileva kappale jostain 70-luvulta menee näin "katsopas sinä pikku irjaa, hän tykkää" jne. (Mirja?)
 
Tälläinen biisi löytyi nuhjuiselta c-kasetilta , joka tietysti hajosi muutaman nostalgiakuuntelun jälkeen. Laulaja kuulostaa aika paljon Kaisa Korhoselta, mutta en löytänyt teosta mistään..

pkangas: Kenen kaunis ja polveileva kappale jostain 70-luvulta menee näin "katsopas sinä pikku irjaa, hän tykkää" jne. (Mirja?)
 
Tälläinen biisi löytyi nuhjuiselta c-kasetilta , joka tietysti hajosi muutaman nostalgiakuuntelun jälkeen. Laulaja kuulostaa aika paljon Kaisa Korhoselta, mutta en löytänyt teosta mistään..
 
Kaarina Helakisan Kirja-Irja: Tunnethan sinä pikku-irjan, hän tykkää kauheesti kirjoista.... eiköhän laulaja Sinikka Sokka, kasetilla samalta esittäjältä "Työtä, työtä, työtä tehdään....".
 
Eipä löydy kasetin tietoja, melkein sekoittui Love Recordsin legendaariseen lastenlevyyn
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Iso_mies_ja_keijukainen

Tohtori Orff & Herra Dalcrozen "Sumffaa" -levy on ihan mieletön! Sitä hoilaa meillä kaikki :)

tsugaru: Kaarina Helakisan Kirja-Irja: Tunnethan sinä pikku-irjan, hän tykkää kauheesti kirjoista.... eiköhän laulaja Sinikka Sokka, kasetilla samalta esittäjältä "Työtä, työtä, työtä tehdään....".
 
Eipä löydy kasetin tietoja, melkein sekoittui Love Recordsin legendaariseen lastenlevyyn
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Iso_mies_ja_keijukainen
 
Kiitos paljon. Nyt etsimään..

Peikkoäidin kehtolaulu on nätti:
 
Kun sängyssä lapsia on yksitoista
 
ja hännät on solmittu yhteen.
 
Niin myös peikkoäiti se lapsille laulaa
 
tuon kaikista kauneimman laulun:
 
pu aijaijaijai pu
 
pu aijaijaijai pu
 
aijaijaijai pu pu
 
pu aijaijaijai pu.

glx405: Näinhän sen pitäisi olla. Mutta kun ei ole. Niin kuin täälläkin on sanottu, lastenmusaa on nykään Lordi, mörkkihevi ja listahöttökama.
 
Pari kymmentä vuotta lto:na työskenneltyäni olen huomannut, että lastenlauluperinne on katkennut. Se on katkennut ilmeisesti lopullisesti. Lapsille ei enää lauleta kotona perinteisiä lastenlauluja, lapset eivät tunne enää edes Hämähäkkiä, Jaakko-kultaa, Ukko Nooaa tai Jänis istui maassa -lauluja. Ja miten he voisivatkaan, kun vanhemmat eivät enää siirrä tätä kulttuuria lapsilleen.
 
Kulttuuriperinnön siirtäminen oiisi olennaista, jotta oma paikallinen, vahva lauluperinne säilyisi. Kalevalapohjaiset laulut (5/4-tahtilajit!), kehtolaulut, perinteiset lastenlaulut ovat sitä perinnettä, jotka ovat siirtyneet vuosisatoja eteenpäin. Ne kehittävät lapsen kielellistä tietoisuutta hienoine sanoineen, tarkkoine riimeineen. Ne antavat lapsille turvallisuuden tunnetta, koskettavat lapsen alitajuntaa turvallisella tavalla.
 
Päiväkodit ja koulut siirtävät omalta osaltaan lastenlauluperinnettä. Mutta sekin riippuu aika paljon siitä, onko näissä asiasta innostuneita ihmisiä, koulutettuja ihmisiä. Tuhokapitalismi on heittänyt lonkeronsa jo opettajankoulutuslaitoksiin ja lastentarhanopettajakoulutuslaitoksiin. Taideaineita on karsittu pois, soitto- ja musiikkitunteja erityisesti. Samoin koulussa saavat taideaineet lähteä ensimmäiseksi, kun joku neropatti keksii uudistaa opetussuunnitelmia, jotta saataisiin markkinoille tehokkaampia ihmiskoneita. (vrt. kurssimuotoinen lukiojauhelihamylly)
....
Tietysti kulttuuri muuttuu aikojen kuluessa, ei siinä mitään. Mutta kaikkea ei voi eikä saa muuttaa, ei ihminen kestä tätä muutosta valonnopeudella. Kaikkein vähiten lapset. Eikä sitä kestä aikuisetkaan.
 
Peli on menetetty.
 
Peli on menetetty koulujen ylemmilläkin luokilla, jos musiikintunnit jatkavat viihteellistymistään. Oppilasta ei enää velvoiteta opettelemaan vanhoja lauluja, jotka muistaa aikuisenakin, vaan harjoitellaan karaokemaisesti yhdessä daa daa daada daata tai survotaan konemaisesti guitarheroa läpi. Jotta kaikilla vaan olisi tunnilla kivaa. Mutta onkohan sittenkään.

Thomy: Ehdottomasti tutustumisen arvoista lastenmusaa ovat Pessi Levannon Vuohi-levyt (kolmas ilmestyi vastikään). Meno on välillä aika kimuranttia, mutta lapsissa on se hieno piirre, että ne eivät tiedä kyseessä olevan "vaikea" musiikki, ellei sitä niille erikseen kerrota. Eli Vuohen jatsit ja etno-tahtilajit putoavat ihan siinä missä simppelimpikin kama, koska tarinat toimii.
 
Naapurin suosituksesta lainattiin kirjastosta Vuohi kaipaa Kalahariin -- instant hitti meillä, eli aivan mahtava levy. Anni 3.5v + vanhemmat 66v (yhteensä) tykkää tästä. Ainakin tuon levyn kappaleissa on kimuruuden lisäksi myös sen verran koukkuja että jää soimaan päähän. Hyvä Pessi!

Sammo: Naapurin suosituksesta lainattiin kirjastosta Vuohi kaipaa Kalahariin -- instant hitti meillä, eli aivan mahtava levy. Anni 3.5v + vanhemmat 66v (yhteensä) tykkää tästä. Ainakin tuon levyn kappaleissa on kimuruuden lisäksi myös sen verran koukkuja että jää soimaan päähän. Hyvä Pessi!
 
Pessi Levanto varmaankin asialla.

glx405: Onneksi julistavuus ja poliittisuus häipyi lastenlauiluista. Enemmän ne oli aikuisille suunnattu.
 
Joo, lähinnä tarkoitin Marian eläinlaulujen sovituksia samankaltaisina kuin sen ajan poliittiset laulut. Vaikea niistä sanoista on mitään aatetta löytää.
 
Ihhahhaa, ihhahhaa, hepo hirnahtaa

Torsti Suomi:
Ihhahhaa, ihhahhaa, hepo hirnahtaa
 
Tota huu... hepolaulua kieltäydyn kategorisesti laulamasta ja laulattamasta töissä ja muualla maailmassa. Se on saakelin vaikea liukuineen (oooo-on) ja sitten välillä mennään korkealla ja välillä alhaalla. Toinen mitä kieltäydyn käyttämästä, on Ihme ja kumma. Se on pitkä kuin nälkävuosi ja laahaa ja masentaa jo parin ensimmäisen rivin jälkeen. Kaikki kunnia sinänsä niiden tekijöille, hittejähän ne ovat.

Meitin poikien (5 ja 7 vee) suosikit: Hurriganes: My sweet Lily, I will stay, My only one ja bööbon riit , Stray Cats: Rock this town, Teddy & the Tigers: Dancing shoes. Isosisko kuunnellut jo vuosia Dingoa ja Yötä. Mitenkä niin saavat vaikutteita vanhemmiltaan? No diggaa pojatkin Tik Takista mutta en tunnusta. Aikansa kuuntelivat Ti-Ti Nallea yms mutta ei kolahda enää.

http://www.youtube.com/watch?v=EBnmIePIsgg
 
Aika tarttuva kertsi.