Kitarat: kitarakamat ›

Björn E. Borg: Pakko painaa plussaa. Jos olisi palveleva musiikkiliike, niin kyllä mä maksaisin ilomielin sen 10 % lisää hintaa. Mutta todellisuus on toista.
 
Omituista. Minä olen kyllä saanut suurimmassa osassa myymälöitä ihan asiallista palvelua. En tiedä onko johtunut pärstästä, omasta asenteesta, myyjän päivästä vai taivaankappaleiden asennosta?
 
Sen olen huomannut että tiskin toisella puolella asioidessani myös omalla toiminnalla ja käytöksellä on aika suuri merkitys siihen, millaista palvelua saa.
 
Tuurissaan taitaa olla tämä kitarakamojen osto.
 
Tai sitten käyt useammassa soitinmyymälässä ja kokeilet missä on asiallista palvelua. Suomi-tournee :)

bonecrusher: Omituista. Minä olen kyllä saanut suurimmassa osassa myymälöitä ihan asiallista palvelua. En tiedä onko johtunut pärstästä, omasta asenteesta, myyjän päivästä vai taivaankappaleiden asennosta?
 
Sen olen huomannut että tiskin toisella puolella asioidessani myös omalla toiminnalla ja käytöksellä on aika suuri merkitys siihen, millaista palvelua saa.
 

 
Tai sitten käyt useammassa soitinmyymälässä ja kokeilet missä on asiallista palvelua. Suomi-tournee :)
 
No yksinkertaisinta on tietysti mennä Tukholmaan.

Olen aivan satasen varma että kaikissa soittimen massatuotannossa epäkelpoa yksilöä tulee hihnalta. Ehkäpä se ero on siinä että PRS:ällä on paljon tiukempaa laadunvalvonta kuin vaikka Fenderin mehikaanoilla. Itse tuhansien eurojen huonekalujen liukuhihnavalmistajana sanon että paskoja tehtiin paljon mutta ne vain heitettiin tylysti jätelavalle eikä laitettu menemään kauppaan mistä ne tulisivat B-kappaleina takaisin.
 
Noilla valmistusmäärillä mitä Fenderillä on erityisesti halvimmassa mallistossa aivan varmasti on halvempaa tuottaa tuhoton määrä kepukkaa(vaahtera ja leppä ei varmasti ole kitaran hinnasta merkittävä osa noilla valmistusmäärillä) ja hylätä kehnoimmat kuin hioa tuotantoprosessi niin tarkaksi että tuotanto hidastuu. Suurin ero varmasti näissä laatutekijöissä tulee edelleen siitä kuinka herkästi meksikossa Pablo hylkää kepakon vai laittaako sen maailmalle menemään.

aristoteles666: miksi niiden pitäisi painaa? heppoisia???
 
Kyllähän se paino aika usein kertoo myös laadusta, ellet oo ilmakitaraa hankkimassa.
Pätee melkeimpä kaikkeen huonekaluista panssarivaunuun.
Vai menisitkö ostamaan vaikka 2x12kitarakaapin joka painaa kilon!!?

powerfly: Kyllähän se paino aika usein kertoo myös laadusta, ellet oo ilmakitaraa hankkimassa.
Pätee melkeimpä kaikkeen huonekaluista panssarivaunuun.
Vai menisitkö ostamaan vaikka 2x12kitarakaapin joka painaa kilon!!?
 
Kyllähän panssarivaunuista pyritään tekemään mahdollisimman kevyitä.
 
Omasta mielestä kitaran paino ei kerro laadusta mitään, jos ei tiedä mistä puusta on tehty ja millä rakenteella. Oman kokemuksen perusteella kuitenkin kahdesta samanlaisesta kitarasta se kevyempi on yleensä soinut paremmin.
 
E: viitaten tuohon Bonecrusherin alla olevaan. Olisiko kahden spekseiltään identtisen kitaran kohdalla kyse siitä että tallan ja bodyn painosuhde on kevyempibodyisen kohdalla sellainen että talla "näyttää" kielille painavammalta, kun body on kevyempi? Itsekin olen sitä mieltä että jo ToM tallaisissa tallan tukevuus ja massa on olennaista. Hutera tai kevyt talla tappaa kielten soinnin. Talla pitää olla metalliltaan riittävän laadukas ja kiinnitykseltään runkoon jämäkkä. Usein tämä tarkoittaa sitä että runkokin resonoi paremmin, mutta se on kait enemmän seuraus kuin syy?
 
Nykyään taitaa olla niin, että valmistajasta ja merkistä riippumatta alle 2000 euron kitaroiden laadunvalvonta on siirretty asiakkaalle. Jos asiakkaat eivät pistä epäkelpoa tavaraa takaisin, niin tuskin tilanne paraneekaan. Itsellä on mennyt takuuvaihtoon niin Gibson, Skujun CV Tele kuin J&D:n Tele, eli keppiä monesta hintaluokasta.

powerfly: Kyllähän se paino aika usein kertoo myös laadusta, ellet oo ilmakitaraa hankkimassa.
Pätee melkeimpä kaikkeen huonekaluista panssarivaunuun.
Vai menisitkö ostamaan vaikka 2x12kitarakaapin joka painaa kilon!!?
 
Kitarakaappi on täysin eri asia kuin kitara. Samoin panssarivaunu on eri asia kuin skootteri.
 
Itseasiassa kitaran rungon painolla ei ole paljoakaan tekemistä itse soinnin kannalta. Tärkeämpää on esim. tallan massa. Testaappa joskus huviksesi kahta saman painoista, saman sarjan Stratocasteria jossa toisessa on vanhan liiton iso ja massiivinen teräsblokki, toisessa sitten modernimpi vinkuintian ohuenohut ja kevyt tinablokki. Ei ole epäilystäkään että teräsblokki vie voiton.
 
Monesti tiheäsyinen mutta kevyt puu soi hyvin. Voit kokeilla vaikka laittaa parin narunpätkän päälle ja kopauttaa malletilla. Paino ei siis kerro yksistään YHTÄÄN MITÄÄN.

bonecrusher: Kitarakaappi on täysin eri asia kuin kitara. Samoin panssarivaunu on eri asia kuin skootteri.
 
Itseasiassa kitaran rungon painolla ei ole paljoakaan tekemistä itse soinnin kannalta. Tärkeämpää on esim. tallan massa. Testaappa joskus huviksesi kahta saman painoista, saman sarjan Stratocasteria jossa toisessa on vanhan liiton iso ja massiivinen teräsblokki, toisessa sitten modernimpi vinkuintian ohuenohut ja kevyt tinablokki. Ei ole epäilystäkään että teräsblokki vie voiton.
 
Monesti tiheäsyinen mutta kevyt puu soi hyvin. Voit kokeilla vaikka laittaa parin narunpätkän päälle ja kopauttaa malletilla. Paino ei siis kerro yksistään YHTÄÄN MITÄÄN.
 
Ai... mut eikse vanhanliiton möykky sit paina enemmän, ku se tinarimpula?
joka siis on osa kitaraa,ja kiinnitettynä siihen runkoon.

powerfly: Ai... mut eikse vanhanliiton möykky sit paina enemmän, ku se tinarimpula?
joka siis on osa kitaraa,ja kiinnitettynä siihen runkoon.
 
Siinä taitaa olla Straton kohdalla kyse kuitenkin vain 100-200g erosta, kun bodyjen suhteen painoero voi olla jopa kiloissa. Omasta mielestä mieluummin kevyt body tukevalla ja kohtuu painavalla tallalla, kuin raskaampi body samalla raudalla. Hyvä esimerkki tästä on Tele, jossa jo pieni ero kolmipalaisen tallan palojen koossa ja painossa vaikuttaa sointiin, vaikka painoeroa on mahdoton huomata kitaran kokonaispainossa.
 
Kevyt body ei tietysti tarkoita sitä että puu tai kitaran rakenne olisi mitenkään painavaa huterampi tai heikompi, mahdollisesti jopa päin vastoin, jos puu on hyvää tiheäsyistä soitinpuuta.

jra: Siinä taitaa olla Straton kohdalla kyse kuitenkin vain 100-200g erosta, kun bodyjen suhteen painoero voi olla jopa kiloissa. Omasta mielestä mieluummin kevyt body tukevalla ja kohtuu painavalla tallalla, kuin raskaampi body samalla raudalla. Hyvä esimerkki tästä on Tele, jossa jo pieni ero kolmipalaisen tallan palojen koossa ja painossa vaikuttaa sointiin, vaikka painoeroa on mahdoton huomata kitaran kokonaispainossa.
 
Kevyt body ei tietysti tarkoita sitä että puu tai kitaran rakenne olisi mitenkään painavaa huterampi tai heikompi, mahdollisesti jopa päin vastoin, jos puu on hyvää tiheäsyistä soitinpuuta.
 
Ok! Ei vaan itsellä ole kokemusta kevyistä ja hyvistä kepeistä, aina ne on ollu jotain jousipyssyjä. Mut hyvä tietää.

Fendereiden kohdalla kevyemmät yksilöt ovat perinteisesti arvostetumpia. Niitä pidetään soinniltaan parempina, ja mun kokemukset on saman suuntaiset. Huonoimmissa 70/80-luvun vaihteen stratoissa oli järkyttävän painavat puut, heppoiset raudat ja paksu lakka. Tuloksena oli tukkoisesti ja ohuesti soivia kitaroita.

Ison veden takana vieraillessa saattaa onnekkaimmillaan eksyä kivijalkaan, josta ei löydä yhtään keskentekoista tehdastuoretta soittopeliä. Tarpeet kerrottuasi kokeiltavaksi tuodaan kattaus, joista jokainen yksilö tuntuu "pakko saada" hilkuttimelta. Tehtaalla eivät varmaan erittele, mutta voikohan joillain kauppiaalla olla esim. tukkuportaan silmissa erityinen status..?
 
Olen ostanut suomalaisesta kaupasta parikin kitaraa maailman laajuista hintaratsiaa tekemättä kun kohdalle on osunut se myyttinen yksilö. Sarjatuotantomalli, alkuperäiset osat, ei viilaitu ja silti kaikki on vaan niin pirun kohdallaan. Hieno tunne ja sopivasti mystiikkaa, kun ei jälkeenpäinkään ymmärrä miksi joku yksilö on vaan niin ok. Tämänmoisen yksilön jälleenmyynti itseään miellyttävään hintaan onkin sitten aikanaan ihan oma tarinansa. Kroonisen paska rahatilanne estää keräilijäksi heittäytymisen.
 
Tykkään Gibsoneista, inspiroivia kamppeita ovat ja ilo omistaa. Näissäkin käsiin kulkeutuneet ja tällä hetkellä ainoat talossa majailevat -07 ja -08 valmistuneet ovat vaatineet aika perusteellisen läpikäynnin ennenkuin oikea fiilis on löytynyt.
 
En ole muuten koskaan törmännyt Nationalin tuotteeseen joka olisi jotenkin keskeneräinen tai muuten rempallaan.
 
- Jarmo

Ei saakeli, mitäköhän kuraa on tullut tilattua, kun tulevassa kitarassa on pulttikaula ja painoa vain noin 3,5kg. No, onneksi ei voi tulla erän huonointa, kun tilaukset menevät yksitellen tuotantolinjalle (antoivat ainakin tehtaalta yksilöllisen työnumeron, jonka perusteella voivat tsekata statuksen). Saa nähdä marraskuussa miltä lopputulos vaikuttaa, kuulemma vielä Ruotsin puolella tsekkaavat säädöt kuljetuksen jäljiltä...