Kitarat: akustinen ›

krk: Kitaraan ja soittamiseen liittyvä sanaharkka kiteytyy käsitteeseen "työväline".
 
Pystytkö analysoimaan, mistä käsitteen "työväline" vierastaminen () kohdallasi johtuu?
 
Omasta mielestäni kitara on enemmän kuin työväline. Kuten jo olen maininnut niin itse en käyttäisi kitarasta 'työväline' -nimitystä, koska se on omalta näkökannaltani epäkunnioittavaa kitaraa(ni) kohtaan. Tämähän on vain minun mielipiteeni. Totta kai ymmärrän henkilöitä, jotka sanovat soitintaan 'työvälineeksi', heidän katsantokantansa on vain erilainen. He eivät koe käyttäytyvänsä epäkunnioittavasti kitaraansa kohtaan.
 

Uskotko, että tällainen vierastaminen on yleistä?
 
Ei ole minkäänlaista todellista tietoa, mutta varmaankaan en ole ainoa, joka näin ajattelee. Arvioni mukaan vähintään 10% kitaran soittajista vierastaa 'työväline' -sanaa kitarastaan. Varmaan paljon useampikin kuin 10% kokee suhteensa kitaraan syvemmäksi kuin pelkäksi työntekijän ja työvälineen suhteeksi.
 

Jakaako tällaisen vierastamistaipumuksen esiintyminen mielestäsi ihmisiä jollain tavalla eri ryhmiin?
 
Kyllä se jakaa, ajatusmaailmojensa erilaisuuden vuoksi, mutta ei toki paremmuusjärjestykseen.
 

Vaikuttaako mielestäsi koulutus jotenkin kyseisen vierastamistaipumuksen esiintymiseen?
 
Ei vaikuta.
 
----------------------
 
Palaan vielä tuohon laivanrakentamiseen ja sen jälkeiseen purjehdukseen: Laiva ei ole vieläkään uponnut, joten purjehdus jatkuu...
 
PS. Tuntuu muuten vahvasti siltä, että vaikka minua syytettiin kirjoitusten tosissaan ottamisesta, niin taitaa tässä moni muu ottaa hieman enemmän tosissaan minun 'kirjoituksia', jotka ovat todella kevyttä foorumikirjoittelua, eivätkä ole tarkoitettu totuuden torvensoitoksi, joka pitäisi niin kauhean vakavasti ottaa.

wedevirtanen: Omasta mielestäni kitara on enemmän kuin työväline. Kuten jo olen maininnut niin itse en käyttäisi kitarasta 'työväline' -nimitystä, koska se on omalta näkökannaltani epäkunnioittavaa kitaraa(ni) kohtaan. Tämähän on vain minun mielipiteeni. Totta kai ymmärrän henkilöitä, jotka sanovat soitintaan 'työvälineeksi', heidän katsantokantansa on vain erilainen. He eivät koe käyttäytyvänsä epäkunnioittavasti kitaraansa kohtaan.
 
...
 
Ei ole minkäänlaista todellista tietoa, mutta varmaankaan en ole ainoa, joka näin ajattelee. Arvioni mukaan vähintään 10% kitaran soittajista vierastaa 'työväline' -sanaa kitarastaan. Varmaan paljon useampikin kuin 10% kokee suhteensa kitaraan syvemmäksi kuin pelkäksi työntekijän ja työvälineen suhteeksi.
 
...
 
Kyllä se jakaa, ajatusmaailmojensa erilaisuuden vuoksi, mutta ei toki paremmuusjärjestykseen.
 
...
 
Ei vaikuta.
 
----------------------
 
Palaan vielä tuohon laivanrakentamiseen ja sen jälkeiseen purjehdukseen: Laiva ei ole vieläkään uponnut, joten purjehdus jatkuu...
 
PS. Tuntuu muuten vahvasti siltä, että vaikka minua syytettiin kirjoitusten tosissaan ottamisesta, niin taitaa tässä moni muu ottaa hieman enemmän tosissaan minun 'kirjoituksia', jotka ovat todella kevyttä foorumikirjoittelua, eivätkä ole tarkoitettu totuuden torvensoitoksi, joka pitäisi niin kauhean vakavasti ottaa.
 
Nämä näkökannat tulivat esiin jo aikaisemmissa kommenteissasi, mutta sivuutit sen mitä nimenomaan kysyin:
 
Pystytkö analysoimaan, mistä käsitteen "työväline" vierastaminen (noin käsitteenäkin) kohdallasi johtuu?
 
Myös jatkokysymykset koskivat tätä ko. käsitteen vierastamista noin käsitteenäkin.

krk: Nämä näkökannat tulivat esiin jo aikaisemmissa kommenteissasi, mutta sivuutit sen mitä nimenomaan kysyin:
 
Pystytkö analysoimaan, mistä käsitteen "työväline" vierastaminen () kohdallasi johtuu?
 
Myös jatkokysymykset koskivat tätä ko. käsitteen vierastamista .
 
Yrittää voin:
 
1. En ansaitse elantoani kitaralla, enkä ole vielä koskaan pitänyt kitaransoittoa työnä, joten en voi kutsua kitaraani työvälineekseni.
 
2. Heti, kun ajattelen sanaa 'työväline' kuvaamaan kitaraa, niin se aiheuttaa intuitiivisen, negatiivisen tunteen. Intuitio, mistä lie tullee, kaiketi suodattuu elämänaikaisista koetuista tunteista sekä aivoihin kerääntyneesät informaatiosta. Usein tällaista intuitiivista tunnetta ei pysty tarkoin loogisesti erittelemään. Se vaan on sillä tavoin, kun sen tuntee. Omalla kohdallani luotan usein intuitiiviseen tietoon tai tunteeseen tarkemmin niitä erittelemättä, kuten tässäkin tapauksessa vierastaessani 'työväline' -sanaa kuvaamaan kitaraa.

wedevirtanen: Yrittää voin:
 
1. En ansaitse elantoani kitaralla, enkä ole vielä koskaan pitänyt kitaransoittoa työnä, joten en voi kutsua kitaraani työvälineekseni.
 
2. Heti, kun ajattelen sanaa 'työväline' kuvaamaan kitaraa, niin se aiheuttaa intuitiivisen, negatiivisen tunteen. Intuitio, mistä lie tullee, kaiketi suodattuu elämänaikaisista koetuista tunteista sekä aivoihin kerääntyneesät informaatiosta. Usein tällaista intuitiivista tunnetta ei pysty tarkoin loogisesti erittelemään. Se vaan on sillä tavoin, kun sen tuntee. Omalla kohdallani luotan usein intuitiiviseen tietoon tai tunteeseen tarkemmin niitä erittelemättä, kuten tässäkin tapauksessa vierastaessani 'työväline' -sanaa kuvaamaan kitaraa.
 
Yritetään vieläkin.
 
Vierastatko käsitettä "työväline", kitarasta riippumatta?

krk: Yritetään vieläkin.
 
Vierastatko käsitettä "työväline", kitarasta riippumatta?
 
Itse en sanoisi kitaraani työvälineeksi, kitarasta riippumatta. Vierastan ilmaisua omalla kohdallani, mutta jokainen toki voi nimitellä kitaraansa 'Lucilleksi' tai 'työvälineeksi' tai joksikin muuksi, millainen suhde sitten kullakin on kitaraansa. Sama se silleen.
 
Olen aina ihmetellyt kitaristeja, jotka hajottavat kitaroitaan lavalla (Jimi Hendrix, Pete Townshend). Suhtautuvat soitttimeensa tuolla tavalla? Ravi Shankarkin on ihmetellyt aivan samaa asiaa, joten en ole yksin tässäkään asiassa.

wedevirtanen: Itse en sanoisi kitaraani työvälineeksi, kitarasta riippumatta. Vierastan ilmaisua omalla kohdallani, mutta jokainen toki voi nimitellä kitaraansa 'Lucilleksi' tai 'työvälineeksi' tai joksikin muuksi, millainen suhde sitten kullakin on kitaraansa. Sama se silleen.
 
Olen aina ihmetellyt kitaristeja, jotka hajottavat kitaroitaan lavalla (Jimi Hendrix, Pete Townshend). Suhtautuvat soitttimeensa tuolla tavalla? Ravi Shankarkin on ihmetellyt aivan samaa asiaa, joten en ole yksin tässäkään asiassa.
 
Ei natsannut vieläkään. Tarkoitukseni on ollut kysyä, vierastatko käsitettä "työväline" yleisesti? Nyt ei siis puhuta (pelkästään) kitarasta työvälineenä.

krk: Ei natsannut vieläkään. Tarkoitukseni on ollut kysyä, vierastatko käsitettä "työväline" yleisesti? Nyt ei siis puhuta (pelkästään) kitarasta työvälineenä.
 
No, huh, huh! Aattelepa itee...

Olen itseasiassa odottanut tälläistä tilannetta, kun joku suomalaisammattilainen tekee hyvästä perinteisestä (mielummin vintage Gibson) kitarasta kopion, joka soi sellaisten mielestä hyvin, jotka ovat soittaneet paljon hyviä kitaroita, juten aloittaja. Tämähän tarkoittaa sitä, että Paasonen pystyy todennäköisesti toistamaan kitaran soundin, koska hänellä on piirrustukset rimoituksesta ja tietämys onnistuneen kappaleen kautta.
 
Mitä jos 5-10 kiinnostunutta tilaisi häneltä samanlaisen kitaran, mutta sanotaan, että nitro-lakalla, jolloin valmistuskustannukset hieman tippusivat. Rakentaja pystyisi taatusti tekemään 5-10 kitaraa halvemmalla kuin yksittäiskappaleen, koska rakennusaika per kitara tippuisi. 5 kitaraa pystyy taatusti tekemään nopeammin kuin kertomalla yhden kappaleen valmistusajan viidellä, koska jokaisen työvaiheen voi tehdä samalla kertaa useammalle kitaralle. Useamman kappaleen tekeminen toisi myös valmistajalle varmasti rahaa, joten mielenkiintoa voisi löytyä tälläiseen projektiin.
 
Jokainen voisi vaikuttaa esim. kitaransa kaulan profiiliin ja säätöasioihin, koska näiden personoinnilla ei käsittääkseni ole merkitystä suuresti rakennusajalle, eli kustannuksille. Kaulan tekee D- tai C-profiiliin samassa ajassa ja otelaudan leveyden X mittaan kuin X+1mm, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Olisiko tälläinen mahdollista toteuttaa?

Flattop: Kitarassani on nitrolakkaus. AP:n nykymetodi on, että hän tekee yksittäisen soittimen alusta loppuun valmiiksi eikä erissä, jolloin työtunteja on säästyisi. Perusteluna on, että "tällöin fiilis säilyy loppuun asti".
 
Kitarani on objektiivisinkin kriteerein todella hyvä: soi sävykkäästi kaikista asemista, balanssi on erinomainen ja dynamiikkaa löytyy. Mutta saundimieltymykset ovat aina subjektiivisia. Jos olet kiinnostunut kitarasta, ota yhteyttää ja tule testaamaan. Tällöin saat soittimesta parhaan käsityksen. Olen tyytyväinen soittimeen ja valmis tekemään pientä promotyötä.

Itseä kiinnostaisi kyllä nähdä kuva Paasosen kitarasta, jos vaan mahdollista?
Entäs kuinka kauan rakennus kesti? Paasosestahan oli just riffi lehdessä muuten juttu et se suoritti soitinmestari tutkinnon vai oliko se sitä suorittamassa.

Olen todella huono valokuvaaja, mutta pistin kolme kuvaa omiin kuviini. Valitettavasti saitti muuntaa kuvat huonompilaatuisiksi.

Kiitti kuvien laitosta. Komee pelihän toi on. Lavan muoto taitaa olla ihan sama kuin alkuperäisessäkin vai? Onko nuo viritinkoneistot sellaset 3kpl yhdessä (vanhat mallit)?

Kiristimet ovat normi-Waverlyt ivoroid-nupeilla, jotka matsaavat ivoroid-tallapinneihin. Reunalistana on koa, ja sitä löytyy myös rosetesta. Lapa on Gibson-mallinen ja headplate on madagascarin ruusupuuta, samoin kuin otelauta ja talla. Kansi on vanhaa eurooppalaista kuusta ja kaula sekä koppa mahonkia. Kitarassa ei ole käytetty liimana muuta kuin nahkaliimaa (hot hide glue), edes reunalistojen liimaukseen. Lakkana perinteinen nitroselluloosa erittäin ohuena kerroksena.
 
Reunalistat ym. kosmeettiset seikat ovat siis omia valintojani, vaikka käytimme aika lailla aikaa näiden sekä tiettyjen teknisten ratkaisujen pohdiskeluun yhdessä. Vaikka kitara poikkeaa kosmeettisesti esikuvastaan, halusimme pitää sen pelkistettynä alkuperäisen tapaan. Plektrasuojaa en ole vielä kaivannut.

Hienon näköinen kitara! Sekoitin päässäni tuon nahkaliiman käytön ja ranskalaisen kiilloituksen, jota kitarassa ei siis ole, vaan perinteinen nitrolakka. Tuo voisi olla hyvä kitara ruusupuu tai vaahtera pohjilla ja sivuilla. Kitaran lähtöhinta 3500e on kuitenkin mielestäni melko kallis, ottaen huomioon, että esikuvana toiminut L-00 oli Gibsonin kitaroiden halvimpia jokamiehen malleja. Kuvauksen perusteella kuitenkin uskon, että kitara on hintansa väärti. Samassa hintaluokassa tulee kuitenkin muitakin hyviä vaihtoehtoja niille, jotka haluavat sarjatuontokitaraa parempaa instrumenttia. Paasosen kannattaisi koemielessä rakentaa toinen kitara 12. nauhaa vapaana samalla skaalalla ja kannen rimoituksella, jolloin talla tulisi hieman alemmas takapäätä. Silloin kitara olisi Gibson L-1 30-luvulta, joka tehtiin L-00 koppaan, mutta 12. nauhaa vapaana kaulalla. Aikaisempi L-1 omasi erityyppisen kopan, jossa alempi muhkura ei ollut yhtä iso kuin L-00 mallissa.

flattopguitar: Hienon näköinen kitara! Sekoitin päässäni tuon nahkaliiman käytön ja ranskalaisen kiilloituksen, jota kitarassa ei siis ole, vaan perinteinen nitrolakka. Tuo voisi olla hyvä kitara ruusupuu tai vaahtera pohjilla ja sivuilla. Kitaran lähtöhinta 3500e on kuitenkin mielestäni melko kallis, ottaen huomioon, että esikuvana toiminut L-00 oli Gibsonin kitaroiden halvimpia jokamiehen malleja. Kuvauksen perusteella kuitenkin uskon, että kitara on hintansa väärti. Samassa hintaluokassa tulee kuitenkin muitakin hyviä vaihtoehtoja niille, jotka haluavat sarjatuontokitaraa parempaa instrumenttia. Paasosen kannattaisi koemielessä rakentaa toinen kitara 12. nauhaa vapaana samalla skaalalla ja kannen rimoituksella, jolloin talla tulisi hieman alemmas takapäätä. Silloin kitara olisi Gibson L-1 30-luvulta, joka tehtiin L-00 koppaan, mutta 12. nauhaa vapaana kaulalla. Aikaisempi L-1 omasi erityyppisen kopan, jossa alempi muhkura ei ollut yhtä iso kuin L-00 mallissa.
 
Tuossa 12. nauhan liitoksessa on kyllä jotain todella kiehtovaa. Kokemukseni ei niin suuri ole, mutta olen kyllä diggaillut kovasti kitaroita joissa tuo liitos on 12. nauhan kohdalta. Tuossa Liljeströmin 12-kielisessä on liitos 13. nauhan kohdalla, tuolla liitoksella talla tulee parempaan kohtaan. Soundaahan se kyllä hyvältä.

mll: Tuossa 12. nauhan liitoksessa on kyllä jotain todella kiehtovaa. Kokemukseni ei niin suuri ole, mutta olen kyllä diggaillut kovasti kitaroita joissa tuo liitos on 12. nauhan kohdalta. Tuossa Liljeströmin 12-kielisessä on liitos 13. nauhan kohdalla, tuolla liitoksella talla tulee parempaan kohtaan. Soundaahan se kyllä hyvältä.
 
Komppaan tätä. 12 nauhan liitos tuo soundiin lisää sen mitä menettää ulottuvuudessa.

Mulla on Martin 00-21 GE, jossa kaulaliitos 12. nauhan kohdalla. Saundi on iso ja muhkea. Varsinkin pudotetuissa vireissä toimii upeasti.

Ei tuossa haittaa 14. nauhan kohdalla oleva liitos. Näköjään nyt AP:n mallistosta löytyy kyllä kaksikin mallia 12-nauhan kaulaliitoksella.
http://www.jasesoi.fi/mallisto/teraskieliset-kitarat
 
Ketjun G-00:sta on nyt pari kuvaa omassa profiilissani:-)

Mielenkiintoinen kitara. Jäin hieman mietiskelemään tuota kaulan profiilia... omassa L-00:ssa on aika vahva v-shape kaula, mutta tässä on ilmeisesti aika pyöreä profiili?
 
rattledad: Ei tuossa haittaa 14. nauhan kohdalla oleva liitos. Näköjään nyt AP:n mallistosta löytyy kyllä kaksikin mallia 12-nauhan kaulaliitoksella.
http://www.jasesoi.fi/mallisto/teraskieliset-kitarat
 
Ketjun G-00:sta on nyt pari kuvaa omassa profiilissani:-)