Koskettimet ›

Terve kaikille ,oon nyt kauheassa syntikka-kiimassa ,mutta kun ei oikein osaa päättää ,että minkä ostais.
Lähtökohta on se ,että en ole mikään kosketinsoittaja ,mutta sen verran nyt kuitenkin tapailen ,että pystyn omia tuotoksiani varustamaan kosketintaustoilla ,tähän astinen opettelutyökalu on ollut Casio CT 770.
 
Tuota toria kun selaa ,niin merkkien kirjo on valtava ja haluaisinkin nyt vähän valaisua ,että minkälainen peli kannattais ostaa omalle studiolle ,että olisi sitten kerralla vähän laadukkaampi kans.
 
Jonkinlainen mielikuva mulla olis nyt kahdesta mallista:Yamaha DX-7 ja Korg M-1.
Noissa kummassakin on mun mielestäni aivan jumalaiset soundit ,youtubesta löytyy kummastakin varsin kattavaa demoa ja soundi-skaala ulottuu Ron Jeremyn vanhoista pornofilmeista dance-musiikin kautta aina Depeche Modeen saakka.
 
Mutta entäs sitten piano-osasto ,en oo onnistunu löytämään kummastakaan pianoesitystä ,eli onko noissa ja minkä laatuinen ,esim Casiossani ei kovin häävit ole.Noit kumpaakin mallia näkyy olevan jatkuvasti tarjolla ja kävi mielessä ,josko ostai molemmat ,meneekö pahasti päälleekkäiseksi soundit ?
 
Entä mikä olisi malli ,jossa olisi noiden kahden parhaat ominaisuudet ,jossain M-Audiossa taas oli aivan loistava piano ja oliko se joku Roland vai Rhodes ,jossa oli tosi mureat Hammondit ,sekä puhtaana ,että Purple säröllä ,Hammond olisi myös suotava ,eli montakohan peliä sitä pitäis ostaa ,että kaiken sais ,noissa vanhemmissa olis vaan mulle soppeli hintataso ja näköjään aika paljon on koneita tuossa 200-300 euron luokassakin.

Sori nyt vaan kaukopoika, en haluaisi masentaa...mutta:
 
-paljon on tapahtunut kosketinsoitinten saralla sitten DX7:n ja M1:n
 
-kummassakaan ei ole nykymittapuulla mitenkään siedettävää pianosoundia.
 
- Depeche Moden tasoista soundimaailmaa saat näistä (ja oikeastaan mistä tahansa) kaivella aika kauan, etkä sittenkään pääse kovin lähelle...
 
- Hammond on Hammond ja nykyään on paljon hyviä mallinnuksiakin aiheesta tarjolla. Mutta jos DX7:sta tai M1:stä halajaa hyvää urkusoundia, täytyy ne ajaa Leslien (tai vähintäänkin jonkun hyvän keinosellaisen) läpi.
 
- M1 ja DX7 ovat synteesiltään kaksi täysin eri asiaa, joten mallia josta löytyy molempien oarhaat ominaisuudet ei oikein ole olemassakaan.
 
- parin-kolmensadan hintahaarukalla ei oikein minkäänlaisia tasokkaita myllyjä saa, korkeintaan jotain tietokoneessa pyöriviä softaratkaisuja.

Mielestäni kannattaisi harkita joko Rolandin Juno-D:tä tai Juno Di:tä...

Manuaaleja eri soittimille löytyy helposti, joten eikun lukemaan tärkeimmät !
Hintataso käytetyissä on osassa ok, mutta osa ylihinnoiteltuja "klassikkoja" - sana joka mielestäni jo haisee!
Mutta seuraa hintoja ja valitse soitin jonka haluat, järkevällä valinnalla kun hinta pysyy suht'samana kun myyt pois. Ja sama monikossa :-)
Erilaisia äänisynteesejä on melkoinen määrä ja niihin tutustuminen on Se Perusjuttu, tsekkaapa täältä soitinten ominaisuuksia manuaaleja maanläheisemmin:
http://homepage.mac.com/synth_seal/html/
Voit valita lajittelunsynteesin, tai valmistajan, tai julkaisuajan mukaan.
Hyvä sivusto nopeaan ominaisuustsekkaukseen on:
http://www.vintagesynth.com/
 
Turhaa jarrutella, anna mennä - softat on sielutonta paskaa joka deletoidaan hetken päästä koneelta, eikä kukaan perään kysele. Ninku ;-)

xulu: No jos nuo on pakko saada niin osta softana. DX7:jen hinnoissa ei ole nykyään mitään järkeä ja ohjelmointi on helvetistä, M1:ssä taitaa softa versiossa olla jopa käyttökelpoinen filtteri.
Varmaan 2 karmeimman kuuloista "klassikkoa" mitä on olemassa.
 
Karmeita lisää Roland D50. oikeasti sanoisin jokaisella näistä karmeistakin paikkansa. Vain kovin vähäinen nykyään. Itselle ongelmien takia karmein on Korg M1 pilas aikoinaan yhden jutun. ja kaikki muuta jos kliseisesti käyttää. ja neljäs karmeus on yksi kawai jota en just muista sample sellainen.
Bubblebob: ei softista kaikki ole tuota koska on digirautasynissäkin softa. Myönnän että on sellaisia jotka aluksi tuntuu siistiltä esimerkiksi no yksi ilmainen oli sellainen ettö aluksi muutama soundi tuntui kivalta mutta sitten rupesi miettimään mihin noita sovittaa. ja preseteistä sai kyllä kuvan mihin se kykenee eikä se ollut sieluton ehkä mutta vaikea tapaus tuo softa. Meni liian kikkailuksi itsestäni. ja näitä rautana vähemmän näitä hetken siistejä.

JPQ: Karmeita lisää Roland D50. oikeasti sanoisin jokaisella näistä karmeistakin paikkansa. Vain kovin vähäinen nykyään. Itselle ongelmien takia karmein on Korg M1 pilas aikoinaan yhden jutun. ja kaikki muuta jos kliseisesti käyttää. ja neljäs karmeus on yksi kawai jota en just muista sample sellainen.
 
D50 on mitä miehekkäin jos sitä käyttää 4 osc VA synänä. Resonoivat filtterit, 8 stage envelopet, 6 LFO:ta jne.
 
Ja tuohon perinteiseen "PELKKÄÄ HARDWAREE, SOFTA ON IHA KAUHEETA" kyseiset vehkeet ovat molemmat 100% digitaalisia jo alunperin, laita bitcrusheri perään jos on liian hifi.
DX7 löytyy uskollisena (Hexter) ja paljon monipuolisempanakin (ODO doublesix) versiona ilmaisena ja jos välttämättä on pakko maksaa niin kaupallisenakin versiona.

xulu: D50 on mitä miehekkäin jos sitä käyttää 4 osc VA synänä. Resonoivat filtterit, 8 stage envelopet, 6 LFO:ta jne.
 
Ja tuohon perinteiseen "PELKKÄÄ HARDWAREE, SOFTA ON IHA KAUHEETA" kyseiset vehkeet ovat molemmat 100% digitaalisia jo alunperin, laita bitcrusheri perään jos on liian hifi.
DX7 löytyy uskollisena (Hexter) ja paljon monipuolisempanakin (ODO doublesix) versiona ilmaisena ja jos välttämättä on pakko maksaa niin kaupallisenakin versiona.
 
No D50 on hyvä ja DX7 hyvä myös kaikki mainitut jossain ihan oikeasti. ja sitä paitsi ei minusta esim. Jean-Michel jarren D50 soundeista mitkään ole kamalia. tai sitten niistä jotka tunnistan dx7 mitä jan hammer käytti. ps. d50 jutulla tarkoitin että ns tunnetuin tyyli on kauhea esim. olen itse löytänyt jostain synistä sellaisia soundeja jota tykkään käyttää tai voisin käyttää jos tarve iskee (eräs tuuba esimerkiksi vanhassa alesis synassa paljon minusta tuubampi kuin rolandin orkesteri moduulin ja muutenkin vasket lähempänä sitä mihin olen tottunut ja jotkut sanoo noista huonoja...) vaikka eivät ole yleisesti kehutuissa kohtia. ja kiva olis kuulla miten tuo d50 toimii VAna. vaikkapa basso ja pad osastolla... vois ihan oikeasti joskus miettiä jos hyvän sais jos jollain linkittää jotain missä tuon tyypin käyttö tulee ilmi vaikken tosiasiassa tiedä onko osa synajousista jota fanitan 80luvulta just d50.

JPQ: ps. d50 jutulla tarkoitin että ns tunnetuin tyyli on kauhea
 
No kyllä jos sillä tehtaan preseteillä vetelee niin perseeltä kuulostaa.

BubbleBob:
softat on sielutonta paskaa joka deletoidaan hetken päästä koneelta, eikä kukaan perään kysele.
 
Ai samplepohjainen synä jossa on muutama 8-bittinen effu? Siinä onkin analogilämpöä ja sielua oikein olan takaa.
 
K.

JPQ: ja neljäs karmeus on yksi kawai jota en just muista sample sellainen.
 
Ovatko nämä kaikki yhtä kauheita Kawailta, K1, K1 II, K4, K5?

Prophet: Ovatko nämä kaikki yhtä kauheita Kawailta, K1, K1 II, K4, K5?
 
K1 on ihan jees jos tykkää lofi bittimölystä. K5 on muistaakseni ihan arvostettu vekotin (additiivinen). Riippu tietty mihin käyttöön, jos haluat "oikeita" soittimia niin tuskin kannattaa sen enempää niitä tutkia.

xulu: No kyllä jos sillä tehtaan preseteillä vetelee niin perseeltä kuulostaa.
 
Oli eräässä netti videossa muutama hyvä sellainenkin ja jarrenkin soundit on niitä joten ihan pikku muutoksin osa kait ilman jopa pientä säätöä. k5 lienee se mitä en tarkoita vaan just k1. ja ei sekään ihan mahdoton ollu yhdessä pätkässä speksit tuntien.

Kun käyttöympäristö on koti, niin mietintään:
 
Onko viisasta tänäpäivänä ostaa keyboard-syntikkaa, kun PC:llä pyörivät äänimodulit kehittyy ja halpenee niin kovaa vauhtia. Pelkkä MIDI-koskettimisto tuskin muuttuu miksikään useammassakaan vuodessa, eikä sen käyttöarvo laske.
 
MIDI-keyboard, ilman integroitua syntikkaa ja äänet PC:lle niin pysyy kehityksen vauhdissa, ilman että tarvii tehdä monien tonnien investointeja muutaman vuoden välein.
 
Olikohan tässä pukahduksessa nyt liikaakin potkua,
Albert

:-) Herkkää!
Miten softassa on sielua kun updeittaat, tai dellaat (löytyi parempi) sen hetken päästä? Toisaalta huoneen nurkasta mulkkaava SY99 vaikuttaa melkein murhaavalta, tai Prophecy näyttää lähtevän lentoon kirjahyllystä (koska vaan) Tähän todellisuusolevan käsitteeseen nojaan hengen säilyvyydellä (tässä tapauksessa seilaa ruumiitkin samassa purressa) jota sielu on - eli ku'se hajoo, se korjataan (Bigwel).
Soitin versus pökäle bittejä wintoosassa. Soittimissa on yleensä asialle omistautuneet personoivat osasetkin, eikä "Pomi486 & ADL!b".
Enkä kiellä softan etuja (päivitettävyys, KOKO, joskus nopeakäyttöisyys vrt vst hw,..) mutta tässä topic:ssa.
 
Mitäs Kaukopoika itse, teetkö soundit ja personoituuko soittimet ?
Ja tottakai tutustut SEN manuaalin ja synteesiin, etkä sentäs vahingossa osta 8-bittistä ROMbleria (samplepohjaista). Kuuntelet omin korvin laitteen soundeja ja demoja, sekä netistä, että "ostoretkellä", juuhan.
Lisäksi sinulla lienee tilaa, eikä olla opiskelijasolussa minne softa on siunattua!
 
Rakas JunoD, kirjoitan sinulle nyt I :D :D Siis kun ostaa minkä tahansa aikakauden lajinsa halvimman vehkeen, niin tietää ainakin mitä saa, vai (siis koskettimisto, potikat, et cet.) ? Vai kadotinko jonnekin jonkun olennaisen idean??

Miten DIGITAALINEN syntikka suuresti eroaa muuten kuin estetiikan puolesta siinä laskeeko ne bitit PC vai rannekello? Käytän itse enimmäkseen hardwarea, en ole VST natsi. Kyllä SY99 kelpaisi, ei siinä mitään.

Joo toki softan kanssa nuo tietyt jutut helppoja mutta itsellä ne huolella valittu mistä maksan ja mielummin softapäivityksiä kuin bugiseksi jäänyttä rautaa. No jokainen tyylillään mielummin itsekin rautaa moneen käyttäisi (ns aidot soitin äänet poikkeus
vaikka nekin jos pakko olisi hoituisi varmaan kurzweilillä ja parilla muulla mutta katsokaapahan mitä halvin kurzweil maksaa no totta puhuen joskus kun miettii että keskittyisi vain säveltämiseen ja jättäisi soundit vielä suppeampaan rooliin niin tuolla hoituisi aika lailla kaikki...)
mutta se soundin teko on niin tuskaisaa vaikkapa sy99 synalla (esimerkki ketjussa jo mainituista oikeasti aika kiinnostavista) saatikka mitä usein ns kivat synat maksaa. jopa yksi kiva jos todella kivan haluaa ja onhan enginen laatu juno dissä ainakin kunnossa eri juttu miten viime silaus eli d/a ja koskettimet jne. uskoisin että ne sen kompastuskivi jossain noissa kuten oman ei ihan halvimmankin yamahan pulma on periaateessa aika outo eli sampleja pitänyt änkeä niin hirveästi pari soundia huonolla loopilla. no on mulla softanakin pari sellaista samplea jota en voi kyllä ihmetellä miksi edes on mukana onko se patchien määrä ollut niin tärkeä. ja silti kun noitakin käyttää päällekkäin niin ihan voi johonkin soveltua.

masal: Mielestäni kannattaisi harkita joko Rolandin Juno-D:tä tai Juno Di:tä...
 
Juno-Deetä en edes harkitisisi nyt kun on Juno-Di olemassa niin surkeat säätö mahdollisuudet.

xulu: Miten DIGITAALINEN syntikka suuresti eroaa muuten kuin estetiikan puolesta siinä laskeeko ne bitit PC vai rannekello? Käytän itse enimmäkseen hardwarea, en ole VST natsi. Kyllä SY99 kelpaisi, ei siinä mitään.
 
Luotettavuus ja d/a sanotaan näin että on softasyniä josta en todellakaan maksaisi eräistä tietäen bugisuuden jostain vaikka olisi bugittomiakin.

Onpas tämä ollut hersyvä keskustelu !Ja Bubblebob : Kuten sanoin aloituksessa ,niin en edes ole varsinainen kosketinsoittja ,joten tuollainen soundien rakentelu ja yleensäkin koneiden ohjelmointi on mulle täyttä hepreaa ,eli kyllä vehkeen helppokäyttöisyys on mulle tärkeää.
 
Mä oon siis kitaramiehiä ja laitteet on 60/70 -lukujen Vox ja Fender kalustoa nauhakaiuilla höystettynä ,mutta kun rakentelen tässä itselleni studiota (24-raita analogi,Otari MX-80 ) ,niin haluaisin sinne myös joitain omia kosketinsoittimiakin,myös oma rumpusetti tulee hankittavaksi.
 
Näihin vanhempiin syniin oon mieltynyt juurikin niiden MUN mielestä hienojen soundien takia ja nippanappa osaan sen verta melodioita ja soinnuilla säestämistä ,että saan asiani biisissä sanottua ,tosin ilman vähäisimpiäkään
"krumeluureja"
 
Tästä siis on mun kohdalla kysymys ja kun en noista juuri mitään tiedä ,niin siksi täällä kyselen.Ne mun mainitsemat kaksi vaihtoehtoa on lähinnä siksi helppo nimetä ,kun niitä nyt pidetään jonkinmoisina klassikkoina ja ovat silti ihan ihmisrahalla saatavilla ,tiedän toki myös sen ,että nykymittapuun mukaan ne ovat auttamattoman vanhanaikaista museokamaa (mutta niinhän wanaha voksiki on ja nauhakaiku...)
 
Mun korvaan myös ne Masal:in mainitsemat Junot kuulosti tosi kauniilta ,että kyllähän vaihtoehtoja on ,mutta kuten sanottua tietokonepohjaiset syntikat ,softineen,räkkiversioineen,midikoskettimistoineen on liian kaukana siitä mitä haen ,kyllä tuollainen värkki ,mistä rupeaa ääntä tulemaan ,kun saa virtaa päälle ,niin on mun juttu.
 
Toisaalta jos olis käytettävissä kosketin soittimeen n.10 000 euroa ,niin sitten ostettais Hammond B-3 +Leslie 122 ,ei enempää ,ei vähempää !
Niitä näkyy nyt saavan Jenkeista pitkän matkaa alle 10 000 dollarin ,euroissa jopa 5000-6000 hujakoilla ,eli vois rahteineen,tulleineen,alveineen olla se kymppitonni euroissa ,Suomessa on kovin harvoin tarjolla.