Muut soittimet ›

Kyllä käytetetään ja hyvällä mielellä vieläpä.
 
Kun viime kesänä ostimme Yammun 01V:n, moni pelotteli digimikserin ongelmallisuudesta keikkakäytössä. Sähköpiikit kaatavat laitteen, vaikea käyttää, hidas, herkkä hajoamaan, huono äänenlaatu yms. Suurin osa, ellei kaikki, mainituista asioista on ollut oman kokemukseni mukaan täyttä hömppää.
 
Äänenlaatu on aika subjektiivinen asia, mutta vanhaan Behringeriin nähden tuli otettua kuitenkin aimo harppaus eteenpäin. Kaverin bändin Midakseen verrattuna myönnän myös olevan eroa, ikäänkuin toisin päin. Jos pitäisi kuvailla, 01V:n soundi on hieman persoonaton ja jollain tavalla hiukan ohut, siis aika "digitaali". Kohinattomuus on taas laitteen iso plussa, sama juttu gainien ollessa vaikka lähes täpöillä. Soundia olemme paranelleet putkietuasteilla leadlaulussa ja vähän muussakin.
 
Prosessointi on asia, joka on vehkeessä aivan huippujuttu. Vanhat halpiskompurat (lue B) ovat olleet aika toimettomina, mutta efektipuolella luotan kuitenkin vanhaan kunnon Lexiconiin pääkaikuna. Yammun omat kaiut ovat ihan hyvä lisä antamaan "tilaa" instrumenteille. Dynamiikkaprosessoinnissa on värkeissä varaa, löytyy kompurat+limitterit+gatet+expanderit erilaisin sovelluksin ja eri soittimille efektikirjastossa muutama ehdotus kullekin. Lähinnä hyväksi lähtökohdaksi ruuvaukselle. Joku väitti että käytössä olevien kompuroitten suuri määrä heikentäisi äänenlaatua, mutta en oo kyllä huomannu moista.
 
Käyttäminen oli aluksi eittämättä hankalaa. Jos tuollaisen lyö naaman eteen festareilla ekaa kertaa ja käskee miksata lennossa, hän kiroaa digitaalimiksuttumit taatusti loppuiäkseen. Niin ei saa tehdä, ei ei ei, vaan harjoitusta ja muistijälkien tekemistä tarvitaan. Itse aloitin kotona keittiön pöydällä ja plarasin kaikki valikot läpi. Tämän jälkeen selailin manuaalin kannesta kanteen ja homma alkoi seljetä. Treenikämpällä pääsimme jo käyttämään Yammua oikeasti ja muutamien treenien jälkeen kaikki sujui jo aika nopeasti. Keikalla ei ole ollut ongelmia, yhden liveäänityksen olen tehnyt toiselle bändille ja silloin sekin puoli astui uomiinsa.
 
Suurin ja merkittävin ero käyttämisessä on seuraava: analogipeleissä kanavat(1,2,3 jne.) ovat pystysuorassa asemassa ja tehtävät säädöt (eq, aux jne.) horisontaalisessa, digitaalimikserissä kukin tehtävä säätö on omassa valikossaan. Täytyy siis hakea esiin tehtävä säätö ensin eikä suinkaan kanavaa. Nopean käytön A ja O on mieleen käytössä painunut ero analogiin verrattuna. Yksi napinpainallus on enemmän, mutta vastapainona kaikki on pienessä paketissa ja siksi helpompi hallita. Tosi kähvärit midittävät ulkoiset räkkihärvelit (esim. kaiku) Yammun kautta ja näin käytännössä kaikki toimii samalta alustalta. Sanoisinko kätevää.
 
Äkkiä sanottuna plussat 01V:ssä ja digimiksereissä yleensä ovat vähempi roudattava tavaramäärä, hinta/saatavat ominaisuudet, kompaktius ja mahdollisuus hallita laajempaa kokonaisuutta samasta laitteesta. Miinusta taas on käytön vaikeampi opittavuus, miksaustilanteen visuaalinen miellettävyys (aika hieno sanaketju...;-)) , digilaitteen herkkyys hajota ja vähät ulostulot (rahalla saa kyllä laajennuksia).
 
Uutta Yammun 01V:tä en ole testannut, mutta keikkakäytössä 24bit/96:sta ei lienee juuri suuria hyötyjä. Jos toivoa saisin, neljä lisäulostuloa olisi hyvä homma lähinnä monitorointia ajatellen. Kun nyt neljästä olevasta yksi menee kaiun lähtöön, kolmella ei saa kuin yhden stereonappimiksauksen ja yhden lattiamonniin. Kun vielä ajoittain haluaa äänittää keikan stereona, kaiku täytyy ottaa laitteesta ja korviin ajaa monoa. No, kaikkee ei voi saada.
 
Hyviä keikkahetkiä digimikserillä!