Työ musiikkialalla ›

Varmasti joku osaa vastata tyhjentävämminkin, mutta tässä pari juttua.
 
Mikä instrumentti?
 
Yleisesti ottaen Suomessa ei ole pulaa minkään lajin opettajista. Eli kivinen on tie, kuten myös suomalaisilla opettajilla, jos ei virkaa irtoa jostain oppilaitoksesta.
 
Eli. On turha kuvitella, että koko elanto voisi perustua tuollaisen varaan, jos kyseessä ei ole joku jumalaton starbu, ja toisaalta jos olisi, teidän ei tarvitsisi asiaa täällä tiedustella.
 
Riippuen instrumentista, persoonasta ja taidoista, kovasti kontakteja luomalla on mahdollista itsensä jotenkin elättää jos ei ole nirso ja tekee opetuksen ohella myös keikkaa.

hippopotamus: Heippa,
 
Minulla olisi teille muusikoille kysymys mieheni puolesta.
Hän on siis kotoisin latinalaisesta Amerikasta ja opiskelee tällä hetkellä pariisilaisessa konservatoriossa. Pedagogiaa hän ei kuitenkaan ole opiskellut, mutta antanut jo useamman vuoden ajan tunteja akademioissa ja yksityisesti.
Meidän olisi tarkoitus muutaman vuoden kuluttua kokeilla minkälaista elo olisi Suomenmaalla, mutta huolestuttaa mieheni puolesta onko hänen mahdollista löytää Suomesta töitä.
Onko kellään tietoa minkälaiset ovat erityisesti ulkomaalaisen mahdollisuudet työllistyä musiikkialalla opettajaksi tai esim. perustaa oma yritys ja antaa sen kautta tunteja? Onko tuhoon tuomittu ajatus? Ja kuinka helppo on esim. täydentää tuntintoaan niillä pedagogisilla opinnoilla Suomessa? Suomen kieltä hän osaa alkeiden verran mutta on hyvin nopea oppija, muuten kielitaito kattaa espanjan, ranskan ja englannin.
Olisin kiitollinen kaikista asiantuntevista vastauksista
 
Kannattaa olla varovainen tämän keskustelupalstan kanssa ja suhtautua kriittisesti täältä saataviin "neuvoihin". Edellinen kirjoitus oli kuitenkin asiallinen. Siinä kerrottiin juuri se yleistilanne, joka Suomessa vallitsee. Koulutusta annetaan kysyntään nähden suhteellisen paljon. Työvoimapulaa ei siis ole. Selvää on, että jos koulutustaso ei yllä kandidaatin /maisterin tasolle, tulee viranhaku olemaan todella haasteellista. Toisaalta, nykyään jatkokouluttautumista kandidaatin tutkinnosta maisteriksi toisessa EU-valtiossa halutaan edistää ja tukea ainakin periaatetasolla. Tämä voisi olla yksi vaihtoehto, mutta en lähde ottamaan kantaa tarkemmin, koska en tiedä miehesi koulutuksen tasosta yms. Kannattaa melkein tiedustella työvoimaviranomaisilta, miten yleisesti ottaen homma etenee.
 
Suomessahan konservatoriot tarjoavat joko toisen asteen ammatillista koulutusta taikka opistotason perusopetusta. Pedagogiopintoja antaa yleisesti ammattikorkeakoulut, joista valmistutaan yleiseurooppalaisen tutkintorakenteen mukaisiksi kandidaateiksi. Myös AMK maisterin jatkokouluttautuminen on mahdollista nykyään. Varsinaista maisteriopetusta (yliopistotaso) Suomessa antaa Sibeliusakatemia. Tämän vuoksi viittaus konservatorioihin ja akatemioihin antaa tässä yhteydessä hieman epäselvän kuvan miehesi tilanteesta.
 
Hänen kannattaa kysyä asiaa myös nykyisestä oppilaitoksestaan. Periaatteessa Ranskassa jos jossain luulisi neuvonnan EU-maiden sisällä liikkumisesta/työllistymisestä olevan korkeaa tasoa. Epäilen tosin...
 
PS. Kuten sanottu, töitä löytyy tekevälle, mutta yrittäjänkään arki ei ole helppoa. Myös yksityisten musiikkikoulujen alalla on kilpailua. Oman yrityksen perustaminen ei kuitenkaan vaadi tutkintoa.

Olen katsellut muutamia viime vuosina Suomessa kokeilleita kv-muusikoita. Et kertonut onko kyseessä impro-vai klasarimuusikko, koska työkuviot ovat aika erilaiset.
 
Nyt, jos on impromuusikko, niin suomalaiset bilebiisit pitäisi saada hanskaan nopeasti, ja sitten pitäisi saada kontakteja että pääsisi keikalle. Teoriassa asia käy helposti jos on hyvä soittaja, mutta oman kokemukseni mukaan maasta toiseen muuttaessa kestää pahimmillaan vuosia päästä sosiaaliseen muusikkokuvioon mukaan. Koulussa ehkä nopeimmillaan vuosi, jos hyvin käy.
 
Siksi tuo koulukuvio voi olla hyvä. Et kerro missäpäin Suomea, mutta Sibiksen lisäksi esim. Metropolia AMK- tarjoaa maisteriohjelmia pääkaupunkiseudulla. Vaikkei valmistuisi, oppii tuntemaan muita soittajia joilta saa keikkaa ja oppilaita. Samoin opetushommat menee pitkälle nimenomaan koulukuvioiden kautta. Kas kun opettajat tietävät opetustöitä, sekä toisia opettajia. Se opettajan paperi voisi, en tiedä kannattaa selvittää, siis voisi olla mahdollista jonkin koulusysteemin kautta. Kannattaa katsoa Sibis ja AMK:t läpi niin näet mitä on tarjolla. Koulutuspuolella lähtötutkinto on aina tärkeä, koska Suomessa olla tosi tarkkoja siitä että on tietty tutkinto perusteena jatko-opinnoille. Siksi pitäisi tietää enemmän aiemmista opinnoista ja papereista.
 
Klasaripuolella kuvio muuten sama, mutta jos on kova orkesterisoittaja, niin orkestereihin voi saada keikkaa. Sosiaalinen kuvio sama, sillä orkesterien intendenttien pitää oppia luottamaan ja kuulla hyvää sivukorvalla, että uskaltavat palkata keikkasoittajaksi. Muuten tiukempaa esim. pianisteille ja laulajille.
 
Aika monet ovat joutuneet elämään vaimon palkalla tai tekemään jotain muuta alussa. Se on karua, mutta niin se menee. Tämä on pieni maa, ja noi musiikkikuviot ovat HYVIN koulukeskeisiä. Eli monet nk. huippusoittajatkin ovat yleensä jollain konkelolla suhteessa johonkin kouluun joko opettajana, tuuraavana opettajana, opiskelijana joka ei koskaan valmistunut tms. Tästä syystä kouluun....
 
Jos aiotte olla jossakin Hkin ulkopuolisessa maaseutukeskuksessa Jyväskylä, Joensuu, Kuopio tms. Voi olla nopeampi päästä sisään ja saada hommaa, mutta kuviot voi olla lopulta tosi pienet. Pikkupaikoilla voi ottaa yhteyttä musiikkiopistoihin ja musakouluihin, ja kysellä tarvittaisiinko opettajaa. Kannattaa ottaa yhteyttä ajoissa, sillä yleensä kesken lukuvuoden ei ole kauheasti hommia jaossa. Isommilla paikoilla on kouluja myös, mutta kisa voi olla paikoista kova ja hommat menee usein entisille oppilaille ja tutun tutuille. Tää on hyvin yhteisökeskeinen ala.
 
Talvi on sitten pitkä ja pimeä, joten positiivista mieltä :-D
 
MrS

Tuttu ilmiö. Tässähän tuli ihan asiallista läppää.
 
Sen verran lisättäköön yleisemmällä tasolla että Ranskalainen ja Suomalainen tutkintojärjestelmä ovat hyvin erilaiset ja mitä vaan - ainakaan vakinaista - (esim. opetus-)virkaa Suomessa haettaessa tarvitaan Ranskan "Master 2"-arvosana ja sekin pitää hankalasti (taisi maksaakin jonkun satasen) kääntää vastaavaksi Opetushallituksen kautta. Prosessi on hidas, hankala ja vähän arvaamaton. Lisäksi opettajan opinnot ovat kaikkein epäsopivimmat eri maiden erilaisten vaatimusten takia. Tavallaan ymmärrettävää, mutta mutkistaa asioita entisestään. Ja mitään EU:n ulkopuolista tutkintoa ei välttämättä oteta huomioon mitenkään (ei edes amerikkalaisten huippuyliopistojen, hämmentävää kyllä).
 
Ja sitten muistutetaan vielä että Suomalaisen näkökulmasta täällä kaikki toimii sujuvasti ja hyvin ja loogisesti, mutta ulkomaalaisen - vaikka olisi EU-kansalainen ja työperäinen muuttaja - kannalta Suomalainen byrokratia on kokonaisuudessaan erittäin raskas prosessi. Siihen kannattaa varautua. Tsemppiä. Täällä(kään) ei ole helppoa olla ulkomaalainen.

Kiitoksia kaikista vastauksista!
 
Mieheni opiskelee siis klassista kitaraa, mutta opiskeluiden tasosta en sen enempäâ tiedä kuin että hän on jo kymmenisen vuotta opiskellut yliopistossa, josta Pariisissa neljä vuotta, ja hänen pitäisi ensi vuonna saada diplomi. Ikää hänellä on 27 vuotta. Tällä hetkellä professorina herra Ponce, joka on kuulemma tunnettu klassisen kitaran piireissä.
Mieheni haaveena olisi antaa konsertteja ja opettaa siinä sivussa, vaikka itsekin myöntää, että se on lähinnä haaveena ja käytännössä aika vaikea toteuttaa, tai vaatisi ainakin paljon työtä ja onnea. Hän käy myös vuosittain kansainvälisissä kilpailuissa jotta saavuttaisi hieman menestystä.
Arvelinkin että tie on Suomessa kivinen ja että käytännössä suhteilla mennään eteenpäin, kun niin se menee vähän täälläkin vaikka piirit on suuremmat. Täällä tosin oppilaita riittäisi enemmän kun on aikaa, joten opettajan ura olisi varmasti helpompi toteuttaa kuin Suomessa.
Olemme miettineet siis muuttoa Helsinkiin, joka on kotikaupunkini ja lähinnä minun takiani, koska kaipaan Suomeen. Meillä on onneksi vielä aikaa suunnitella minne asetutaan ja punnita eri vaihtoehtoja, mistä kummatkin löytävät työtä etc. Joka paikassa on kuitenkin hyvät ja huonot puolensa ja ainahan ulkomaisilla on enemmän ongelmia kuin paikallisilla "oikeiden" töiden saannin, kielen, kulttuurierojen ym. kanssa. Ranska olisi vähän kuin kompromissi, kun molemmilla on yhtä vaikeaa :D
 
Mutta tosiaankin kiitos vastauksistanne ja otamme sitten lisää selvää asioista.