Muut soittimet ›

Nuggumatti:
eli... mistä tietää että huuliharppu on rikki... itsellä on 1kk vanha marine band C-harppu, voi olla että en osaa sitä vielä soittaakaan mutta 2 ensimmäistä reikää kuulostaa niin erilaiselta kuin muut ja ne "jäävät soimaan" hetkiseksi, myös pientä "räminää/tärinää" havaittavissa...
 
no jos et osaa soittaa niin etpä sitä mistään tiedä, jos ei nyt selkeästi jokin ole silmällähavaittavan paskana. voithan avaa ja kurkata, mutta musta tuntuu et kaikki uudet soittajat kysyy tääl vuoron perään et onko niiden harput rikki kun ei saa alimmista rei'istä kunnon ääntä.

Nuggumatti:eli... mistä tietää että huuliharppu on rikki... itsellä on 1kk vanha marine band C-harppu, voi olla että en osaa sitä vielä soittaakaan mutta 2 ensimmäistä reikää kuulostaa niin erilaiselta kuin muut ja ne "jäävät soimaan" hetkiseksi, myös pientä "räminää/tärinää" havaittavissa...
 
Itselläni oli vaikeuksia tuon kanssa kun nenän kautta vuoti ilmaa, mutta kun puristi nenän sormilla kiinni, niin soihan se. Ja aika äkkiä se tekniikka löytyi sitten muutenkin.

Nuggumatti:
JA onko kellään mitään hajua missä päin suomea voisi kyseistä soitantaa opiskella... etsin internetistä eikä löytynyt kuin helsingistä joku opisto ja sekin oli jo vanhaa tietoa... laitoin sinne postiakin mutta ei ole vastauksia paljon kuulunut...
 

 
Ainakin kansanmusiikkiyhdistykset ja vastaavat järjestävät ajoittain kursseja.

Mitä eroa on molliviritteisessä diatonisessa harpussa normaaliviritteiseen? Mitkä sävelet on esimerkiksi A-molli harpussa?

kiitos vastauksista... tässä vaan tarvitsee sitä uskoa että kyllä se siitä kun harjoittelee :D patience...

Tarjolla inspiroivia oppitunteja diatonisen huuliharpun eli bluesharpun maailmaan Turussa. Tunteja antaa keikkaileva huuliharpisti ja katusoiton Suomen mestari vm2007.
 
Opetukseen kuuluu kiinnostuksen mukaan mm:
 
- Tekniikat ja äänenmuodostus
- Taivutukset eli bendaaminen
- Ylitaivutukset eli overbendit
- Teoria
- Komppaaminen
- Sooloilu ja improvisointi
- Soittaminen vahvistimen kanssa, mikrofonit, efektit
- Harpun valinta, huolto ja säädöt
- Bluesharpun kromaattiset mahdollisuudet
- Huuliharpun historia ja suuret mullistukset
- Jammailu ja hauskanpito
 
Musiikkityyleistä käsittelyssä erityisesti blues, jazz, folk ja funk, mutta halutessasi myös esim. maailmanmusiikki, hiphop, tango ja tekno... Tulet huomaamaan, että huuliharppu taipuu millaiseen musiikkiin tahansa!
 
Olitpa sitten aloittelija tai jo pidempään soitellut turpahöylääjä ja tahdot laajentaa skaalaasi, ota yhteyttä!
 
Yhteydenotot mielellään sähköpostitse tai puhelimitse.
 
Terveisin,
Jantso Jokelin
maigist(at)hotmail.com
040.508.27.13
 
Lisää minusta:
http://www.myspace.com/triplejaysinister
http://www.myspace.com/ataturkband

kunpa vaan asuis turus=((

Caligari: Tarjolla inspiroivia oppitunteja diatonisen huuliharpun eli bluesharpun maailmaan Turussa. Tunteja antaa keikkaileva huuliharpisti ja katusoiton Suomen mestari vm2007.
 
kunpa vaan asuis turus=((
 
Nii, tai kumpa Caligari asuis PK-seudulla..! =S Tällaista on Suomen maassa tarjolla aivan liian vähän x( Mutta Suuret propsit Calille siitä, että ylipäätään tarjoutuu jakamaan tietojaan tuolla tavalla!!
 
Edit: Piti oikein plussa antaa ;)

jakedx: Hei, tässä ostin ekan huuliharpun, vailla minkäänlaista musiikkikorvaa, tietämystä tai mitää muutakaan. Harpun merkki on SX BLUES HARMONICA ja C.
 
Sysäys tähän huuliharpun metkaan maailmaan lähti varmasti todella tutusta asiasta, kuin muumeista tutuksi tulleesta Nuuskamuikkusen kappaleesta.
 
Nyt minua kovasti kiinnostaa että mitkä on nuo Nuuskamuikkusen kappaleen nuotit ja voiko sitä edes soittaa tällä C- harpulla?? :O
 
Kokeilin taittuisiko C-harpulla (tietenkin olen kokeillut ennenkin ;), ja kyllähän tuon saa soitettua. Yksi nuotti tosin vaatii soittajalta overblow-tekniikan osaamista, mihin tarvitaan hieman harjoittelua perussoitannan osaamisen lisäksi. Nuotteja en valitettavasti laiskuudeltani kerkeä kokoamaan xP Loppujan lopuksi melodia ei kuitenkaan ole hurjan hankala, joten kunhan soittaminen noin ylipäänsä alkaa sujua, on Muikkusen harputtelu perustavaraa - lukuunottamatta sitä overblowta...! ;}

http://www.harptabs.com/song.php?ID=7957
 
tuolta saa paaaaljon nuotteja... alottelijalle kiva sivusto ja miksei kokoneellekin turpahöylääjälle
 
Mulla menee kohta hermot tähän kakkos aukkoon... ei tuu imemällä ääntä sitten millään...

Nuggumatti: http://www.harptabs.com/song.php?ID=7957
 
tuolta saa paaaaljon nuotteja... alottelijalle kiva sivusto ja miksei kokoneellekin turpahöylääjälle
 
Mulla menee kohta hermot tähän kakkos aukkoon... ei tuu imemällä ääntä sitten millään...
 
Omassa Lee Oskar C-harpussa oli vähän samanlainen ongelma/ominaisuus. A-harpussa ei sitten ollut samaa. Kyllä siinä meni aika kauan oppia oikea tekniikka kun tuntu 2 reikä olevan niin hirveän tunkkainen, mutta kyllä sen ajan myötä oppi.
Voi myös olla että se on vähän "sisäänajon" tarpeessa, eli soittelet vaan niin se helpottaa.

Vai olisi Turussa ollut oppitunteja harpun soitosta...
Itse ehkä edustan vanhaa koulukuntaa ja olen sitä mieltä että jos varsinkin haluaa oppia oikeasti soittamaan Blues harppua ei muuta koulua ole kuin elämä itse.
But that's my opinion.
Tekniikka on tekniikkaa mutta fiilis soittoon tulee elämästä...
Kaikille teille joille kakkosreikä tuntuu tukkoiselta (enkä nyt puhu anatomiasta :) ),
sitkeästi vaan treeniä, kaikki ajallaan, kyllä se harppu siitä alkaa tottelemaan.

Bauer: Vai olisi Turussa ollut oppitunteja harpun soitosta...
Itse ehkä edustan vanhaa koulukuntaa ja olen sitä mieltä että jos varsinkin haluaa oppia oikeasti soittamaan Blues harppua ei muuta koulua ole kuin elämä itse.
But that's my opinion.
Tekniikka on tekniikkaa mutta fiilis soittoon tulee elämästä...
 
noo, toisaalta onhan näil sonny terryil ja boy williamssoneillakin omat opettajansa aikanaan olleet ja tekniikka on kuitenkin aika olennainen ja välttämätön osa musiikkia

Sonny Boy, Little Walter, Willie Brown onhan näitä, mestareita. Tarkoitinkin juuri sitä että ei välttämättä 18v. aloitteleva harpisti voi kuvitella olevansa kahden viikon harjoittelun jälkeen mainitsemieni Herrojen tasolla koskapa tie sinne on haastava.
Edelleen tuntuu siltä että nyky muusikon aluilla on kiire saada kaikki heti mulle nyt...
Itse olen New Yorkista tulleenna tällä hetkellä Etelä-Espanjassa olevana sitä mieltä että Nykissä olet oppipoika ja Espanjassa Kuningas mitä Harpun soittoon tulee. Nimimerkillä: Kokoemusta on siitä.....................

Itsekin olen oppinut täysin itse harpun soiton, mutta matkaa Sonny Boyhin ja Musselwhiteen vielä on ;). Tässä vähän sooloilua: http://www.youtube.com/watch?v=0_XCIOTt_MI
 
Mitkä ovat teidän mielestänne parhaita sooloja? Itselle tulee mieleen Siegel-Schwall Bandin kappale Angel food cake. Huippusoittaja!

Itse ehkä edustan vanhaa koulukuntaa ja olen sitä mieltä että jos varsinkin haluaa oppia oikeasti soittamaan Blues harppua ei muuta koulua ole kuin elämä itse.
 
Hmm... Elämä ei itsessään välttämättä opeta esimerkiksi overbendejä, kvartti-kvintti-siirtymiä tai aeolisen ja doorisen skaalan hyödyntämistä jazz-bluesissa.
 
Opetus voi mielestäni nopeuttaa monien asioiden oppimista huomattavasti varsinkin ihmisille, joille musiikin teoria, dynamiikka tai rytmitaju eivät ole siunaantuneet luonnostaan tai vanhempien diabolisen pianopatistuksen kautta.
 
Itse epäröin ennen opettamisen suhteen. Kun sain sähköpostia etelä-saksalaiselta jannulta, joka oli valmis tulemaan Suomeen saadakseen minulta opetusta, aloin miettiä hommaa uudelleen. Suomessakin ihmisillä on nähtävästi hirveä nälkä oppia harpun soittoa, mutta opettajia ei oikein ole. Varsinkaan arabialaista/turkkilaista musiikkia soittavia harpisteja.
 
Tekniikka on tekniikkaa mutta fiilis soittoon tulee elämästä...
 
Totta, mutta en ole opettamassa fiilistä tai siirtämässä omaa tyyliäni kenellekään. Elämä löytyy jokaiselta omasta takaa.
 
Tarkoitinkin juuri sitä että ei välttämättä 18v. aloitteleva harpisti voi kuvitella olevansa kahden viikon harjoittelun jälkeen mainitsemieni Herrojen tasolla koskapa tie sinne on haastava.
Edelleen tuntuu siltä että nyky muusikon aluilla on kiire saada kaikki heti mulle nyt...
 
Siinä olet kyllä oikeassa, monet luovuttavat liian herkästi, kun huikeat soolot ei rupea heti tippumaan soittimesta. Kärsivällisyys on mielestäni muusikon paras hyve. Täytyy kuitenkin muistuttaa, että Little Walter levytti "Juke"-nimisen, harppumusiikin mullistaneen kappaleen 22-vuotiaana. Myös useat muut harpisti-ikonit olivat virtuooseja jo todella nuorina - kiitos osaksi hyvien opettajien.
 
Itse olen New Yorkista tulleenna tällä hetkellä Etelä-Espanjassa olevana sitä mieltä että Nykissä olet oppipoika ja Espanjassa Kuningas mitä Harpun soittoon tulee. Nimimerkillä: Kokoemusta on siitä.....................
 
Hienoa, että on kokemusta. Mikset jakaisi sitä muille? Ja miten tarkalleen Espanjassa oleminen tekee harpistista kuninkaan?
 
Tyyli syntyy siitä, kun oma elämä alkaa kuulua soitossa, eikä sitä voikaan opettaa. Sitä varten on hindumystikoita, teetä, prostituoituja, viskiä, automatkoja Euroopan halki, pettämistä, rakastumista, kuolemaa, syntymää, you name it. Ai niin, ja loputtomia jameja mahdollisimman monen muusikon kanssa.
 
Tekniikka on asia erikseen. Harmillista on, että monet pitkäänkin soittaneet harpistit kuulostavat usein tunkkaisilta ja vajailta, koska heiltä tuntuu puuttuvan harmonian ja dynamiikan tajua. Harppu ei tunnetusti vaadi kummoista teorian tuntemusta. Tällä on varjopuolensa. Ei harpisteja turhaan pilkata enemmän kuin basisteja bluespiireissä...
 
Vai mitä mieltä olette vitseistä:
 
How do you know there's a harp player at your front door?
-He doesn't know when to come in and he can't find the key.
 
tai
 
Mitä sanotaan harppusoolon jälkeen? -Luojan kiitos.
 
Tällaisia ajatuksia. Kommentoikaa!

Hyvä vitsi tuo 'can't find the key' juttu. Oikeesti.
Niin, tarkoitin sitä että Espanjassa niinkuin Irlannissakin BLUES harpisti ON kuningas
koskapa ei noissa maissa tunneta yleisesti BluesHarputtelua jostain syystä niin kuin meillä ja yleisö on heti aivan ällikällä, vaikka Briteissäkin on sentään se Original Dr.Feelgood ym.
Toki mistä vaan asiasta saa tehtyä vaikeaselkoista jos haluaa, vaikka halon hakkuusta
jossa pitää olla fysiolginen kehonhallinta yhdistettynä aivojen ja silmän sekä psykologisen mielenhallinan suhteen motoriikka kohdallaan että tekninen suoritus olisi mahdollisimman täydellinen.
Tai sitten kokemusta omaneena ottaa vaan kirveen kouraan ja tekee kasan halkoja...
Kummeli teki aikoinaan samasta aiheesta sketsin jossa kaksi muusikkoa (keyboard & guitar) kertoivat etteivät KOSKAAN tee musiikissa virheitä, soittivat malliksi hienon modernJazz biisin ja lähtiessä ajoivat autonsa seinään...
Eli mielummin mokaillaan välillä musiikissa ja elämässa, se tuo sitä itsetuntemusta, varmuutta ja kokemusta molempiin, soittoon ja elämään, ei pidä liikaa pingottaa, se on Blues:in pilkkaamista jota valkoinenmies yrittää taas jälleen kerran sotkea.
KEEP ON HARPIN' !!!!!!!!!!!!!

Caligari:
Hienoa, että on kokemusta. Mikset jakaisi sitä muille? Ja miten tarkalleen Espanjassa oleminen tekee harpistista kuninkaan?
 
Etkös sie oikeasti tunnistanut ikivanhaa "iso kala pienessä lammikossa vs. pikkukala isossa meressä" -sanontaa?
 
Vai mitä mieltä olette vitseistä:
 
How do you know there's a harp player at your front door?
-He doesn't know when to come in and he can't find the key.
 
tai
 
Mitä sanotaan harppusoolon jälkeen? -Luojan kiitos.
 
Tällaisia ajatuksia. Kommentoikaa!
 
Sitä mieltä että mie olen kuullut nuo samat vitsit laulusolistivitseinä, ja niitä varmaan kerrotaan kaikista soittimista loppupeleissä.

Niin, tarkoitin sitä että Espanjassa niinkuin Irlannissakin BLUES harpisti ON kuningas
koskapa ei noissa maissa tunneta yleisesti BluesHarputtelua jostain syystä niin kuin meillä ja yleisö on heti aivan ällikällä, vaikka Briteissäkin on sentään se Original Dr.Feelgood ym.
 
Onko teistä Suomessa oikeasti jotenkin vahva harpputietoisuus? Tuntuu että missä tahansa soittelee, ihmiset tulevat aina äimistelemään, että "enpä olisi koskaan arvannut, että harpusta saa tuollaista ääntä, Bob Dylania mä olen kyllä aina kuunnellut, eikä se kyllä soita noin".
 
Toinen juttu on se, että jos maassa X, otetaan nyt vaikka se Espanja, ei ole kunnon harppuskeneä eivätkä ihmiset sitä tunnista, heidän vakuuttamiseen luulisi riittävän vähempikin kikkailu. Kun taas Jenkeissä, jossa harpisteja ja bluesia on sakeanaan, pitää pistää oikeasti kaikki peliin jos haluaa erottautua joukosta. Voisin kuvitella. On eri asia olla kuningas perusyleisön kuin muusikoiden keskuudessa, ja vielä eri asia olla kuningas - mikä tärkeintä - itselleen.