Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Miten syntyy 7#9-soinnut? Luin jostain että jos soittaa E-doorisella niin A:lle tulee 7#9 tms., mistä löytyy tälle #9:lle teoreettinen pohja mihin se sopii parhaiten vai onko se vaan jazzissa käytetty lisäsävel joka sit heitetään mihin sattuu?

Tonski: Miten syntyy 7#9-soinnut? Luin jostain että jos soittaa E-doorisella niin A:lle tulee 7#9 tms., mistä löytyy tälle #9:lle teoreettinen pohja mihin se sopii parhaiten vai onko se vaan jazzissa käytetty lisäsävel joka sit heitetään mihin sattuu?
 
Ei tuu E-dooriselle A7#9. #9 A:lle on C. E-doorisessa on D-duuriasteikon sävelet.
 
Tavallisesti silloin kuin etsitään alt-asteikkoa, mutta siinä pitäisi olla vielä #5.

baron: Ahaba-rabba vai mikä se hieno nimi oli? Täytyy ottaa käyttöön:-)
 
Tarkoittaa "suuri rakkaus". Nimen taustalla on rukous, jonka melodia kulkee ao. asteikolla. Toinen nimitys asteikolle on freygish, mikä tulee tietenkin fryygisestä. Ja vaikkei tämä olekaan meidän fryyginen moodimme, niin jotain samaa tässä on.
 
Klezmerissä ainakin ahavarabba/freygish soinnutetaan enimmäkseen soinnuilla D7, Cm, Gm.
 
Jotain räpellystä aiheesta: http://freygish.com/soitinwiki/inde … in_teoriaa#Ahava_rabba_.2F_Freygish

Klezberg: Tarkoittaa "suuri rakkaus". Nimen taustalla on rukous, jonka melodia kulkee ao. asteikolla. Toinen nimitys asteikolle on freygish, mikä tulee tietenkin fryygisestä. Ja vaikkei tämä olekaan meidän fryyginen moodimme, niin jotain samaa tässä on.
 
Klezmerissä ainakin ahavarabba/freygish soinnutetaan enimmäkseen soinnuilla D7, Cm, Gm.
 
Jotain räpellystä aiheesta: http://freygish.com/soitinwiki/inde … in_teoriaa#Ahava_rabba_.2F_Freygish
 
Ahava rabban sävelmateriaalista voi toki rakentaa länsimaiseen tapaan asteikon, mutta pohjimmiltaan ahava raba on makamin kaltainen modaalinen sävellysjärjestelmä, jolla on tietty sävelhierarkia, melodinen etenemistapa sekä tyypillisiä melodiakulkuja ja modulaatiokäytäntöjä.

Topi Nambur: Ahava rabban sävelmateriaalista voi toki rakentaa länsimaiseen tapaan asteikon, mutta pohjimmiltaan ahava raba on makamin kaltainen modaalinen sävellysjärjestelmä, jolla on tietty sävelhierarkia, melodinen etenemistapa sekä tyypillisiä melodiakulkuja ja modulaatiokäytäntöjä.
 
Joo, en ole mikään teorian mestari, puhdas diletantti :-) En ole myöskään perehtynyt ahavarabban käyttöön vanhemmassa aineistossa, siis liturgiassa, vaan tunnen ainoastaan näitä kansanlauluja ja sävelmiä (joissa on itä-Euroopan vaikutusta) ja sitten sävellettyä aineistoa josta osa on Amerikasta.
 
Sen kyllä tiedän että tyypillinen klezmersävelmäkin saattaa vaihtaa asteikkoa kesken kaiken, muutamaankin kertaan. Voi olla että "asteikko" sana on tässä ongelmallinen. Puhut modulaatioista, tarkoittaakohan se samaa asiaa. Venäläinen etnomusikologi Beregovski käyttää termiä "modulations to various scales" ja muutenkin sanaa "scale", kyseessä on toki käännös enkä tiedä mitä termiä Beregovski on venäjäksi käyttänyt.
 
EDIT: Noista mainitsemistani soinnuista vielä. Olen jotenkin ymmärtänyt, että mitä kauemmas taaksepäin mennään, sitä vähemmän harmonialla on tässä osuutta. Mutta minun näkökulmastani, jo 1900-alun klezmerlevytyksistä löytyy tietty soinnutuskäytäntö. Lähes kaikki äänitteet ovat harmi kyllä Amerikasta, poikkeuksena lähinnä hilpeän kaoottinen Belf.

Klezberg: Joo, en ole mikään teorian mestari, puhdas diletantti :-) En ole myöskään perehtynyt ahavarabban käyttöön vanhemmassa aineistossa, siis liturgiassa, vaan tunnen ainoastaan näitä kansanlauluja ja sävelmiä (joissa on itä-Euroopan vaikutusta) ja sitten sävellettyä aineistoa josta osa on Amerikasta.
 
Sen kyllä tiedän että tyypillinen klezmersävelmäkin saattaa vaihtaa asteikkoa kesken kaiken, muutamaankin kertaan. Voi olla että "asteikko" sana on tässä ongelmallinen. Puhut modulaatioista, tarkoittaakohan se samaa asiaa. Venäläinen etnomusikologi Beregovski käyttää termiä "modulations to various scales" ja muutenkin sanaa "scale", kyseessä on toki käännös enkä tiedä mitä termiä Beregovski on venäjäksi käyttänyt.
 
EDIT: Noista mainitsemistani soinnuista vielä. Olen jotenkin ymmärtänyt, että mitä kauemmas taaksepäin mennään, sitä vähemmän harmonialla on tässä osuutta. Mutta minun näkökulmastani, jo 1900-alun klezmerlevytyksistä löytyy tietty soinnutuskäytäntö. Lähes kaikki äänitteet ovat harmi kyllä Amerikasta, poikkeuksena lähinnä hilpeän kaoottinen Belf.
 
Steigerien ja makamien yhtäläisyydet tulevat parhaiten esille vanhoissa taxim- ja doina-levytyksissä. Belfin orkesteri tuskin oli ainut eurooppalainen levyttänyt klezmer-yhtye. Ehkäpä Mike Aylwardin mainio sivusto (http://www.yidisher-gramofon.org/index.htm) valaisee asiaa paremmin. Mikelta voi kysyä asiaa suoraankin.
 
Täällä kesämökillä ei ole kirjastoa, mutta luultavasti Beregovski käytti venäjänkielistä käsitettä "lad", joka tarkoittaa moodia sen molemmissa musiikkimerkityksissä. Luulisi käännöksen tehneen Mark Slobinin selittäneen tämän jossain ala- tai loppuviitteessä. Sinänsä Beregovskin käyttämällä käsitteellä ei ole merkitystä, koska se on melko vahvasti länsimaiseen musiikinteoriaan ankkuroituneen tutkijan valinta. Kannattisi vilkaista, mitä esim. A.Z. Idelsohn kirjoittaa synagogamoodeista. Ja tietysti täytyy nuotintaa niitä vanhoja doinia ja opetella niistä steigerien sääntöjä.

Topi Nambur: Steigerien ja makamien yhtäläisyydet tulevat parhaiten esille vanhoissa taxim- ja doina-levytyksissä. Belfin orkesteri tuskin oli ainut eurooppalainen levyttänyt klezmer-yhtye.
 
Ei varmaan, mutta se on ajalta ennen kuin Amerikassa alkoi syntyä klezmer-levytyksiä virtanaan, millä lienee ollut vaikutusta täälläkin. Mutta joo, kirjoitin sen pohjalta mihin olen itse törmännyt ja mitä olen itse onnistunut kuulemaan.
 
Ehkäpä Mike Aylwardin mainio sivusto (http://www.yidisher-gramofon.org/index.htm) valaisee asiaa paremmin.
 
Valaisee sikäli että äänitteitä ilmeisesti on paljon, luetteloitahan tuolla ei ollut julkaistuna kuin näytteeksi.
 
Kannattisi vilkaista, mitä esim. A.Z. Idelsohn kirjoittaa synagogamoodeista. Ja tietysti täytyy nuotintaa niitä vanhoja doinia ja opetella niistä steigerien sääntöjä.
 
Joo, itse asiassa on erikoista etten ole Idelsohnin kirjaa koskaan hankkinut; johtunee siitä että en ole ollut kiinnostunut menemään niin juurille. Joskus kun olisi aikaa niin mikäpä ettei.
 
Katsoin vielä mikä olikaan se kirjoitus mistä tämä lähti. Joku olikin löytänyt riffin joka menee ahavarabba-asteikolla. Luulin että kyse olisi ollut edes kokonaisesta sävelmästä. Tosiaankin, enpä puhuisi ahavarabbasta jos on keksitystä riffistä kyse.

Topi Nambur:
Täällä kesämökillä ei ole kirjastoa, mutta luultavasti Beregovski käytti venäjänkielistä käsitettä "lad", joka tarkoittaa moodia sen molemmissa musiikkimerkityksissä. Luulisi käännöksen tehneen Mark Slobinin selittäneen tämän jossain ala- tai loppuviitteessä.
 
Tuossa kohdassa eikä koko artikkelissakaan johon viittasin Slobin ei selvennä asiaa. Mutta ainakin muunnettua doorista asteikkoa koskevan artikkelin venäjänkielinen nimi käyttää "lad" sanaa sekä tuosta nimenomaisesta asteikosta että asteikosta yleensä. Mutta joo, mitäpä siitä.

Virkistäkääpä muistiani, ja kertokaa, miksi tonaallisessa musiikissa kvinttiä ei saanut alentaa?

Sipilä: Virkistäkääpä muistiani, ja kertokaa, miksi tonaallisessa musiikissa kvinttiä ei saanut alentaa?
 
????
Eiks melodinen molli oo muka tonaalista musiikkia? Sen seitsemännessä moodissa (alt-asteikko) on alennettu kvintti!
(Tai ollaan tarkkoja ennen kuin joku alkaa nipottaa: Vähennetty kvintti)
 
Entäs lokrinen moodi, sointu Hm7b5 eli puolidimi?

Sipilä: Virkistäkääpä muistiani, ja kertokaa, miksi tonaallisessa musiikissa kvinttiä ei saanut alentaa?
 
Yleensä sävel, joka on kvinttiä puolsävelaskelta alempi, on menossa sille kvintille. Musiikissa on usein välidominantteja dominantille, siis esim C-duurissa sointukulku D-G, jolloin D-duurisointuun kuuluu tietenkin Fis.

Sävis: Yleensä sävel, joka on kvinttiä puolsävelaskelta alempi, on menossa sille kvintille. Musiikissa on usein välidominantteja dominantille, siis esim C-duurissa sointukulku D-G, jolloin D-duurisointuun kuuluu tietenkin Fis.
 
Jotain tälläistä muistelinkin, vaikka olin muistavinani että tähän olisi ollut jokin vieläkin syvällisempi vastaus. Mutta tämä riittää, kiitos.

Jotain hyötyä kesän musaleireistä oli. Mä sain ahaa elämyksen duuriasteikon moodeista eikä niitä tarvitse enää pähkäillä.
Tietysti kaikille sivistyneille asia on itsestään selvä mutta oisko jollekin toisellekin aloittelijalle hyötyä allaolevasta?
 
1. Duuriasteikko = jooninen
2. Alennetaan septimi = miksolyydinen
3. Ylennetään kvartti = lyydinen
4. Pidetään kvartti paikallaan ja alennetaan kaikki muut = lokrinen
 
Sitten alennetaan duuriasteikosta terssi
5. Alennetaan lisäksi septimi = doorinen
6. Alennetaan em. lisäksi seksti = aiolinen
7. Alennetaan em. lisäksi sekunti = fryyginen
 
Mä ainakin edelläolevan perusteella osaan soittaa moodit kaikissa sävellajeissa.
Mitä sillä sitten on musiikin kanssa tekemistä? Tuskin mitään.

EP: Jep, mä opin noi joskus niin, että eri kirkkosävellajit löytää parhaiten kun soittaa jonkin duuriskaalan vuorotellen sen jokaiselta säveleltä.
Samalla niitä soittaessaan voi miettiä eri skaaloihin liittyviä sointuja.
Nimiä ei (ehkä) tarvi aina soittaessaan, mutta onhan ne kiva tietää.
 
Joo, niin mäkin aluksi ne opettelin mutta jos soittaa vain valkoisia koskettimia (C-duurin moodit) niin mä en niin helposti hahmottanut niitten intervallirakenteita.
 
Mulle kesällä opetettiin että moodit pitäisi opetella niin että lähdetään samasta sävelestä jolloin on helppo hahmottaa miten ne suhtautuu toisiinsa.

baron:
..Mulle kesällä opetettiin että moodit pitäisi opetella niin että lähdetään samasta sävelestä jolloin on helppo hahmottaa miten ne suhtautuu toisiinsa.
 
Ilman muuta noinkin, toi eka oli vaan hyvä muistisääntö.
Ja eikös noissa ole pari yleisintä joita eniten käytetään, tai voi olla, että muistan väärinkin?

EP: Ilman muuta noinkin, toi eka oli vaan hyvä muistisääntö.
Ja eikös noissa ole pari yleisintä joita eniten käytetään, tai voi olla, että muistan väärinkin?
 
No dooriseen ja miksolyydiseen törmää, halusi tai ei.

mä en tajua transponoivia soittimia (no kitaran ehkä mutmut). mitä hyötyä siitä on ettei niitä nuotteja voida kirjottaa oikein?

hibernance: mä en tajua transponoivia soittimia (no kitaran ehkä mutmut). mitä hyötyä siitä on ettei niitä nuotteja voida kirjottaa oikein?
 
Ainakin se että eri saksofoneja voi soittaa samalla sormituksella, siis että tietty kirjoitettu nuotti sormitetaan aina samalla lailla vaikka saksofonin koko ja soiva vire on eri. Sama klarineteissa.

Teoriasta mitään tietämättömänä mieleeni on juolahtanut kysymys. Mulla ei ole mitkään termit hallussa ja muutenkin kysymys voi olla kömpelö, mutta lukekaa jos viitsitte.
 
Tässä nyt on tullut vingutettua kitaralla joitakin In Flamesin biisejä ja oon huomannu, että usein lead-kitarat soittavat samaa melodiaa, mutta ereistä nuoteista, jolloin se melodia saadaan kuulostamaan erikoisemmalta. Kysymys onkin, että mikä se idea on jota tässä noudatetaan kun kitarat soittavat päällekkäin eri nuotteja? Kysymys on erittäin kömpelö, jotenka esimerkki tapaus tähän väliin.
 
Kitara 1
 
E|-----------------------------|
B||-----12-13-------------------|
G||------------11-12-14---------|
D||-----------------------------|
A||-----------------------------|
E||-----------------------------|
 

 
--------------------------------------|---------------------------|
--15--13h-15p-13-12-------------------|--12-----------------------|
---------------------14~--------12-14-|------14--12---------------|
--------------------------------------|--------------14--------L--|
--------------------------------------|---------------------------|
--------------------------------------|---------------------------|
 

 
-------------------------------|---------------------------------|
-------------------------------|-------------------------12--13--|
--12------12--11---------------|-------------11--12--14----------|
------14------------12--14~----|--L--12--14----------------------|
-------------------------------|---------------------------------|
-------------------------------|---------------------------------|

 
Ja tähän sekaan toinen kitara soittaa näin:
 
Kitara 2
 
E||-------------------|-------------------------------------|
B||----------10-12-13-|--12--10h-12p-10---------------------|
G||--9-11-12----------|-----------------12--11~--------9-11-|
D||-------------------|-------------------------------------|
A||-------------------|-------------------------------------|
E||-------------------|-------------------------------------|
 
---------------------------|-------------------------------|
---------------------------|--12------12--10---------------|
--12--11--9----------------|------12------------11--12~----|
-------------10~--------L--|-------------------------------|
---------------------------|-------------------------------|
---------------------------|-------------------------------|
 
-------------------------------|
---------------------------10--|
--L-------------9--11--12------
-----9--10--12-----------------|
-------------------------------|
-------------------------------|
 
Näyttää ja kuulostaa sekavalta, mutta toivottavasti joku edes hitusen tajusi mitän koitan kysyä. Voin laittaa lisää esimerkkejä jos joku haluaa.