Bassot ›

Mulla on ollut tällainen hieno Morriksen Jazz Bass kopio jo pitkään mutta alkuperästä ei ole muuta tietoa kuin, että 70-luvulle pitäisi valmistusajankohta osua.
 
Seuraavan linkin basso on lähimpänä minun yksilöäni sillä erotuksella, että omassani kaula on neljällä pultillä kiinni ja kaula on eri sävyinen. Omassani kaula on väriltään enempi pähkinäpuun näköinen. Kuitenkin paljon tummenpaa kuin vaahtera.
 
http://www.vintage-guitars.se/1970s_Morris_Jazz_Bass-copy.htm
 
Jos jollain on tästä bassosta/valmistajasta tarkempia tietoja niin kuulisin mielelläni.
 
Purin tuon eilen paloiksi kun vaihdoin virittimet. Mistään laatuistrumentistä ei kyllä ole kyse. Kaulatasku oli jyrsitty väärään kulmaan ja taskusta löytyi puunpala tekemään kulman jyrkemmäksi. Muutenkin työnjälki taskussa oli aika hirveä. Kielet sai kyllä tarpeeksi matalalle ilman korotuspalaakin mutta tallapalat makaa nyt melkein tallaa vasten. Näyttää hullulta mutta toimii.
 
Kaula on onneksi suht suora ja soittotuntuma erinomainen! Virekkin pysyy nätisti. Pyöreän kieltenohjaimen paikkaa on hoitanut jo 15v kengännauha. Alkaa olla kuluneen näkönen. Pitäisi varmaan vaihtaa..
 
Body on yhdestä palasta ja varmaankin leppää. Kaulalevyssä lukee vain "Made In Japan". Mitään mallimerkintää/sarjanumeroa ei ollut missään.
 
Poliiseille tiedoksi, että tämä ei todellakaan ole myytävänä! :)
 
Kiitos tiedoista jo etukäteen.

Tuoss jotain ketjua aiheesta: http://www.talkbass.com/forum/showthread.php?t=495495
 
Morris on mun mielikuvissa enemminkin brändi kuin varsinainen valmistaja. Jonkun tiedon mukaan Morindra-niminen tehdas on alunperin brandin omistaja. Suomeen tuotiin 70-luvulla aika karkeita kopiota Gibsonin ja Fenderin kitraoista ja bassoista Morris-nimellä ja ne olivat edullisia aloittelijoiden laitteita. Tuo kuvinen Jazz-kopio näyttää hurjan paljon samalyta kuin saman aikakauden Aria ja Ibanez-kloonit.
 
japan vintage-huoneessa häärivä jäsen Fox on asiaan ehkä parhaiten vihkiytynyt täällä heiluvista hahmoista,

hollstro: Tuoss jotain ketjua aiheesta: http://www.talkbass.com/forum/showthread.php?t=495495
 
Morris on mun mielikuvissa enemminkin brändi kuin varsinainen valmistaja. Jonkun tiedon mukaan Morindra-niminen tehdas on alunperin brandin omistaja. Suomeen tuotiin 70-luvulla aika karkeita kopiota Gibsonin ja Fenderin kitraoista ja bassoista Morris-nimellä ja ne olivat edullisia aloittelijoiden laitteita. Tuo kuvinen Jazz-kopio näyttää hurjan paljon samalyta kuin saman aikakauden Aria ja Ibanez-kloonit.
 
japan vintage-huoneessa häärivä jäsen Fox on asiaan ehkä parhaiten vihkiytynyt täällä heiluvista hahmoista,
 
ok.
 
kiitos vinkistä!

Huh huh, täytyy koittaa sitte jotain kertoilla..
Morris on tosiaankin Moridaira-firman brändi, olkoonkin, että joissain kirjoituksissa sitä on niputettu jopa Hoshino Gakki Ten-yhtiölle.. Hoshinon muitten brändien joukkoon. (niitähän piisaa, "tärkeimmistä" kahdesta jos aloitetaan: Ibanez, Tama, Cimar, Antoria, Mann ja jokunen muu lisäksi)
Hoshinolla ei ole nykytietämyksen mukaan kuitenkaan Morriksen kanssa mitään tekemistä, yhtäläisyydet instrumenteissa johtuvat pelkästään siitä, että "itäisten maitten" perinteiden mukaan saattaa aivan samat tehtaat tehdä soittimia eri "isäntäfirmoille".
Hyvinkin voi olla, että tuokin Morris on tehty samassa tehtaassa, eli nimeltään Cho Shin Japan, joka teki Hoshinolle esim. Ibanez Blazereita, ja monia muita pulttikaula-soittimia.
Morriksella oli runsaasti eri tasoisia (ja siis myös erihintaisia) länsimaisten kitaroitten kopioita, joita sitten Suomessakin myytiin. Pelkästään kuvien perusteella paha sanoa mihin "arvoasteeseen" tuo kysyjän basso sitten istuu, tuo kaulamateriaali äkkiseltään kuulostais hieman oudohkolta, yleensä ne käytti esikuvan materiaaleja noissa "paremmissa" soittimissa, ja jos runko on leppää, niin kaiken järjen mukaan se kaula on vaahteraa.. kuvasta vois joku puulajin tunnistaa?? Pähkinäpuuta etupäässä käytettiin runkopuuna, ja laminoiduissa kauloissa vahvike"viiluina", toki esim. S.D.Curlee U.S.A. muun muassa teki pähkinäpuukaulojakin.
Valmistusvuoden voi säkällä saada selville esim. potikoista (tai mikeistä) JOS niissä on mitään numeroita, myös tuon "Made In Japan" stanssauksesta voi jotain päätellä.
Mutta kaikki mitä varmasti tiedän alkuperästä on: Morris = Moridaira...

Mulla on mielikuva noista tummapuukaulaisista Japanin kopioista. Ne näyttää jonkun verran esikuviltaan, mutat ovat mitoiltaan pienempia ja tuo kaulapuu on sellainen vähän agathis-tyylinen.
 
Onko virittimet sun bassossa tuollaiset kuin linkittämässäsi kuvassa, vai onko niissä kotelot viritinkoneiston suojana?

mynok: oli kotelomalliset mutta olivat sen verta solmussa jo, että vaihdoin ne.
 
ketulle kiitokset tietopaketista. tuo kaulan materiaali on askarruttanut jo pitkään. otin muutaman kuvan itse potilaasta. vertailuna vieressä vaahterakaula.
 
Toi kuva keroo aika paljon potilaasta:
 
http://s296.photobucket.com/albums/ … tion=view&current=IMG_5388b.jpg
 
Kaulapuu voi olla agathista tai jopa mahonkia, mutta muut ratkaisut viittaavat siihen että ennemminkin agathista, joka on yleinen kitaranrakennuspuu Japanilaisissa soitimissa.
 
Sunburst paljastaa, että body ei ole yhdestä palasta vaan siinä on viilu päällä ja siksi viiste on pitänyt peittää mustalla värillä. Tämä myös on yleistä tuon ajan Japanilaisille peleile. Mm. Ibanezin, Arian ja Tokain mallistosta löytyy tätä samaa systeemiä. Samoin ne koteloidut virittimet ovat tyypillisiä tuon aikakauden peleille.
 
Japanilainen soitinrakennus oli tuolloin tyypillisesti sellaista että eri brändeillä myytiin samojen soitintehtaiden rakentamia soittimia pienin eroin tai jopa ilman muuta eroa kuin leima lavassa.
 
Makeen näköinen se on.

hollstro:
Japanilainen soitinrakennus oli tuolloin tyypillisesti sellaista että eri brändeillä myytiin samojen soitintehtaiden rakentamia soittimia pienin eroin tai jopa ilman muuta eroa kuin leima lavassa.
 
Justiins näin. Kaikkein ongelmallisimpia on viel sitten ne, jotka "leimattiin" jonkun ison tukkurin/maahantuojan omalla merkillä. Niitäkin siis juur tuosta syystä voi olla eri nimillä eri markkina-alueilla. Esimerkiks tuosta sopinee vaikka sellainen, että täysin sama "kopio" esiintyy sekä Hoshinon (Ibanez) että Kanda Shokain (Greco) jossain katalookissa, ja eräs noista japskeista runsaasti tietävä aussi-nettikaverini kertoi, että kuvauksiin tuli soitin ilman mitään tekstiä lavassa. Siihen sitten kiinniteltiin sopivia siirtokuvia kuvauksen edetessä..
 
Makeen näköinen se on.
 
Katon kohta ajatuksella, täytyy tässä välillä hoitaa työjuttuja...
 
kettu

hollstro:
 
Kaulapuu voi olla agathista tai jopa mahonkia, mutta muut ratkaisut viittaavat siihen että ennemminkin agathista, joka on yleinen kitaranrakennuspuu Japanilaisissa soitimissa.
 
Sunburst paljastaa, että body ei ole yhdestä palasta vaan siinä on viilu päällä ja siksi viiste on pitänyt peittää mustalla värillä. Tämä myös on yleistä tuon ajan Japanilaisille peleile. Mm. Ibanezin, Arian ja Tokain mallistosta löytyy tätä samaa systeemiä. Samoin ne koteloidut virittimet ovat tyypillisiä tuon aikakauden peleille.
 
Kallistuisin mahongin puoleen tuossa kaulapuussa, agathiksen käyttöä ei tuon aikakauden soittimissa juurikaan harrastettu, eikä siitä nykypäivänäkään kovin usein ominaisuuksiensa takia kauloja tehdä, runkoja sen enemmän.
Täytyy vielä noita kuvia tsekkailla tarkemmin.. Hyvin suosittu runkomateriaali 70-luvun alun - puolivälin paikkeilla ihan "paremmissakin" kopiosoittimissa oli sellanen rimalevyviritelmä, jota tuossa ylempänä tarkoitetaan, sellasia mahonginkappaleita joitten päällä on viilu. Joissain kopiokitaroissa, jotka on joutuneet ilmastotekijöille kovin alttiiksi (esim. vesivahinko kylmässä vajassa) on kovin surullisen näköisesti ruvennut liimaukset pettämään, ja selvästi voi nähdä, kuinka monesta 1 x 2 tuuman palasta saattaa runko olla..
No niin, takaisin kuvien pariin..
Jaa, tuosta mahongista vielä, se erittäin todennäköisesti on ns. laua- eli filippiininmahonkia...