| Aihe: Haitarin korjaus | 1 |
|---|
|
Ostin Venäjältä kymmenellä eurolla sellaisen haitarin, jossa on toisella puolella pianonkoskettimet. Muuten tuntuu jokseenkin pelittävän, mutta sointupuolelta on jäänyt joku sointu pysyvästi soimaan, eli jos haitaria vaan veivaa, niin ääni kuulu. Mikään nappula ei näyttänyt olevan pohjassa, eli vika on jossain sisällä. Tietääkö joku miten sen voisi korjata? | |
Se remmi pois ja se kansi ja katot sisälle. Mekanismissa joku ottaa kiinni johonkin toiseen , tuohon ei yleensä mitään rakettieksperttejä tarvita.
Humppamuseon intendentti | |
KoskPaavo: Se remmi pois ja se kansi ja katot sisälle. Mekanismissa joku ottaa kiinni johonkin toiseen , tuohon ei yleensä mitään rakettieksperttejä tarvita.
Joo, jokin siellä luultavasti jumittaa, saattaa olla jonkun läpän varsi tms. hiukan vääntynyt. Ei kun auki ja katsomaan että mikä läppä ei sulkeudu ja miksi, pieni taivutus luultavasti riittää.
Saattaa tietysti olla myös jotain pois paikoiltaan, mutta aika simppeli tuo mekanismi tosiaan loppujen lopuksi on vaikka näyttääkin ehkä ensinäkemältä melkoiselta risukasalta.
Niin vähän aikaa,niin paljon puuhasteltavaa! | |
kiitos vinkeistä, koitanpa avata sen jahka pääsen kotia reissusta. | |
Minulla on kanssa venäläinen haitari tuossa ja siinä on vähän samaa vaivaa, tosin ne nappulatkin jää pohjaan tai siis sinne levyn ja alle. Pari kertaa olen jaksanut sen avata pistää toimimaan mutta ei jaksa enää.
On niin suurella toleranssilla tehty, että ne varret ei vaan yksinkertaisesti pysy paikoillaan. Ei voi edes kovin risukasaksi sanoa, vähän toista kuin "oikeat" haitarit, muutama tikku epämääräisten lankajousien varassa.
Humpasta rautalankaan... | |
no tuo nyt ei ollu ainakaan hinnalla pilattu...tietenkin se vituttaa, kun raahasin sieltä asti jos se nyt on täysi susi. No kattottaan mitä se sannoo. |  risto
26.08.2009 11:05:28 (muokattu 26.08.2009 11:30:39) | |
|
KapinaLammas: no tuo nyt ei ollu ainakaan hinnalla pilattu...tietenkin se vituttaa, kun raahasin sieltä asti jos se nyt on täysi susi. No kattottaan mitä se sannoo.
Aika harva varmaan sitten loppujen lopuksi täällä Suomessa opettelee soittamaan näitä venäläisiä haitareita, ainakaan niitä kaksrivisiä, vai miten on? On niissä kuitenkin se hyvä puoli, että ne sitten panevat haitareista enemmänkin kiinnostuneet ostamaan jonkin toimivan haitarin.
Pientä aamupöppöröistä turinaa tässä viimeisten lomapäivien aamun aamukahvia hörppiessä.
Tämä topikki palautti mieleen asian, jonka olin kokonaan unohtanut nimittäin, että oikeasti ensimmäinen haitarini oli sekin venäläinen, tosin kaksirivinen, jonka sain ilmaiseksi joltakin tuntemattomalta naisihmiseltä, joka oli kärräämässä sitä kierrätyskeskukseen. Kun olin jo hieman aiemmin saanut kipinän haitareiden suuntaan, tämä sattuma tuli juuri otolliseen aikaan. Erilaista vikaahan haitarissa tietysti oli, mutta sainhan edes edes ensimmäisen käsituntuman haitariin.
Jos tuo ilmainen venäläinen haitari ei olisi näin sattumalta osunut kohdalleni, voi olla, että innostus olisi kuivunut kasaan, koska siinä vaiheessa ei olisi tullut mieleenkään satsata suurempia summia haitareihin, jotka tunnetusti ovat kalliin puoleisia niihin halpoihin tusinasoittimiin verrattuna, joita tässä maassa meille joka tuutista tarjotaan.
Tämä venäläinen haitari kuitenkin sai aikaan sen, että rupesin kaivamaan tietoa haitareista ja samalla huomasin, että täällä Euroopassa käytetään ihan erilaista systeemiä kaksirivisissä. Niinpä sitten näppäinjärjestelmän selvittämisen ja sisuskaluihin katsomisen jälkeen myin venäläiseni pois huuto.netissä parilla kympillä.
Seuraava kohde johon sitten tuhlasin rahojani oli C/F vireinen Hohner Erika, kaksi- ja puolirivinen haitari, joka jälkeenpäin selvitettynä osoittautui noin 80 vuotta vanhaksi. Luulin saaneeni sen edullisesti kun huusin sen Ranskan eBaystä seitsemällä kympillä, vähän päälle satanen Suomeen lähetettynä. Jo postissa huomasin että jokin kolisee kummasti ja kun avasin haitarin, lähes kaikki kielet ja läppänahat olivat irti. (Ihan oma stoorinsa oli sitten se kun sitten annoin engalanninkieltä taitamattomalle ranskalaiselle myyjälle negatiivista palautetta eBayssä).
Innostus ei onneksi tästä kuitenkaan laantunut ja seuraavana oli vuorossa uuden Hohner Morgane H/C vireisen tilaaminen Millbrookin kautta suoraan Hohnerilta. Hinta 650e. Tällä soittelin parisen vuotta, mutta rajoittuneet bassot rassasivat mieltä. EDIT: Hohner Morganeen vaihdatin sitten myöhemmin Suomessa herkemmät italialaiset kielet ja paranneltiin samalla näppäinten soittoherkkyyttä.
Seuraavaksi hain pienikokoista 4-rivistä haitaria, jossa olisi suomalaista haitaria lähellä oleva järjestelmä ja kunnon bassot. Sellaista ei löytynyt hintaan jonka uskaltaisin satsata, joten päädyin Rolandin FR1B digihaitariin 920 eurolla. Kuulostaa melkein haitarilta Cube ämyrin kautta, mutta ihan varmasti edessä on vielä investoiminen oikeaan viisiriviseen akustiseen haitariin.
Haitareista kiinnostuneita kehoittaisin lukemaan asiatietoa täältä: www.vapaalehdykka.net. Sieltä on myös linkki keskustelupalstalle josta saa lisää tietoa ja juttuseuraa asioista jotakin tietävien kanssa.
Kahvi ehti jäähtyä ja pitää hakea lisää, joten tähän kohtaan pitää lopettaa. EOF
"Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa,
joka meitä on rakastanut." Room 8:37 | |
meillä on tällänen vastaavanlainen pianoharmonikka siskoni omistuksessa, se ei ainakaan ole mikään vaikea soitettava, mutta katotaan mikä tästä tulee sitten, mies tuota aikoi alkaa korjaamaan. | |
risto: Aika harva varmaan sitten loppujen lopuksi täällä Suomessa opettelee soittamaan näitä venäläisiä haitareita, ainakaan niitä kaksrivisiä, vai miten on? On niissä kuitenkin se hyvä puoli, että ne sitten panevat haitareista enemmänkin kiinnostuneet ostamaan jonkin toimivan haitarin.
Tässähän taisi aloittajalla olla pianohaitari, niissähän venäläinen systeemi kai on sama kuin täkäläinen. Viisirivisessä on iso ero, kun diskanttipuoli on peilikuva. Venäläinen kaksirivinen on myös ihan eri systeemi kuin täkäläinen kaksirivinen, mutta siitä ei ainakaan haittaa ole jos siirtyy sitten täkäläiseen VIISIriviseen. Tuo tiedän kokemuksesta.
Mutta totta on että harvapa noita täällä soittaa. Siihen varmasti vaikuttaa monien soitinten huono laatu. Ja toki on haluttomuutta opetella vieras systeemi. Mutta mikä se sitten on vieras. Itse hommasin venäläisen kaksirivisen kun tajusin että sillä pystyn soittamaan sitä mitä halusin mutta täkäläisellä kaksirivisellä en.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | |
Klezberg: Tässähän taisi aloittajalla olla pianohaitari, niissähän venäläinen systeemi kai on sama kuin täkäläinen. Viisirivisessä ,,,.
Joo, ajattelin että se siitä ekasta lauseesta selvisi.
"Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa,
joka meitä on rakastanut." Room 8:37 | |
No nyt tuli ostettua tollanen venäläinen pianohaitari kun halvalla sai. Ongelmia on diskanttipuolella. Onko kukaan koittanut kohdistaa niitä läppiä reikien päälle? Itse aattelin kokeilla sellasta, että liimais nailonia (polyamidia) läppien viereen niin että asettuisivat paikoilleen kun niitä ei paina. Jos ei toimi, niin liimaan läpät kiinni ja laitan seinälle.. :) | |
juhon: No nyt tuli ostettua tollanen venäläinen pianohaitari kun halvalla sai. Ongelmia on diskanttipuolella. Onko kukaan koittanut kohdistaa niitä läppiä reikien päälle? Itse aattelin kokeilla sellasta, että liimais nailonia (polyamidia) läppien viereen niin että asettuisivat paikoilleen kun niitä ei paina. Jos ei toimi, niin liimaan läpät kiinni ja laitan seinälle.. :)
Kokeilemalla oppii ja saa lisätietoa. Oli sulla niin halpa investointi, joten haitarin sisuskalut tulevat tutuiksi, kun availet kaikki mahdolliset paikat.
PS Tulehan Risto takaisin vapaalehdykkään!
Ellei tiedä minne on menossa, päätyy todennäköisesti jonnekin muualle. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
