Kitarat: kitarakamat ›

Tästä löytyi muutamia aikaisempia kommentteja, mutta lisäinfoa vielä kaipaisin. Tarkka viritysmittari siis hakusessa ja ainakin kuulopuheiden perusteella oon päätymässä tähän Petersoniin. Pari kysymystä vaan vielä mietityttää. Onko näyttö tarpeeks hyvin valaistu, että viritintä voi käyttää livenä (pimeässä)? Onko kuinka hankalaa saada vire täysin kohilleen virittimen tarkkuuden vuoksi? 0,2 senttiä on kuitenkin aika pieni marginaali :) Tarkan virittimen siis haluan, mutta myös käytännöllisyydestä ei olis haittaa esim. livevetoja ajatellen.

Hep!
 
Mun laudasta löytyy tuommoinen. Eiköhän kaikkien pedaalien näyttöjen (ja ledien) näkeminen ole ongelmallista lähinnä, jos aurinko paistaa suoraan polkimiin. Pimeässähän ne näkyvät mainiosti - näin siis myös Strobo Stomp 2:n näyttö. Kun strobonäyttöä oppii lukemaan (eli noin 20 sekunnissa), sillä virittää mun mielestä äärimmäisen tarkasti ja kätevästi. Siinä myös oppii nopeasti sen, kuinka pieni "väpätys" näytöllä ei enää ole merkityksellinen vireen kannalta.
 
Ei kyllä ole pahaa sanottavaa itellä tuosta vehkeestä. Lisäksi täytyy mainita, että kun yhdellä keikalla mulla rupesi näyttö himmenemään kyseisestä virittimestä, laitoin settien välissä kesken keikkaillan sähköpostia Petersonille ja sain kolmen vartin sisällä vastauksen: 14 kohdan ohjeet ja liitetiedostona valokuva, jossa näytettiin, mikä pieni konkka pitää laitteen piirilevyltä napsaista kokonaan pois. Tein työtä käskettyä (toki soitin keikan ensin loppuun) ja sen jälkeen laite on pelannut taas kuin enkeli.
 
"We had a small batch of bad C9 capacitors, and since it is not vital to the operation of the tuner (just a tiny part of the filter circuit), its easier to remove it completely.", vastasi John Norris. Paitsi loistavia tuotteita, myös aivan ensiluokkaista asiakaspalvelua.
 
Myös sisäänrakennettu aktiivinen DI-boksi on kätevä lisäominaisuus, jos pitää vaikkapa äänitellä kitaraa koneelle.

No StroboStomp on kyllä molempia, sekä tarkka että käytännöllinen. :) Vaatii vain alkuun vähän totuttelua. Ja on tosiaan niin tarkka että virittäminen kannattaa aina tehdä kaulamikillä ja sormilla kieltä näppäillen, mieluiten vielä vähän kitaran volaa himmaten. Näkyy oikein hyvin pimeässäkin ja kirkkaassa valossa, testattu on moneen otteeseen. StroboStomp ei muuten sitten tarkkaan ottaen ole true bypass vaikka sitä sellaisena markkinoidaankin, eli joissain tapauksissa voi syödä vähän soundia ellei sitä modaa hieman tai eristä varsinaisesta signaaliketjusta. Mutta tarkka se kyllä on, jopa vähän liian tarkka kitaran viritykseen joka on kuitenkin aina korkeintaan hyvä kompromissi, kaukana täydellisestä vireestä.

Kiitos kommenteista. Hyvältä kapistukselta kaikinpuolin vaikuttaa. Taitaa oma Korgin DT-10 saada kohta kenkää...
 
Juu, toki ei kitara koskaan täysin vireessä oo. Olis varmaan pitänyt alkaa soittaan kiippareita :) Tällä sais kuitenkin varmaan optimoitua sen vireen niin hyväksi, kun sen nyt vaan voi saada.
 
Intonaation säätö laitteella on vissiin aika pilkunviilausta? Eipä sekään haittaa, jos vaan lopputulos on hyvä.

StroboStomp ei muuten sitten tarkkaan ottaen ole true bypass vaikka sitä sellaisena markkinoidaankin
 
Wespa, how come?

hannu-: Olis varmaan pitänyt alkaa soittaan kiippareita
 
Eipä nekään aina vireessä oo. Ajanmyötä voi vire muljahdella ihan minne vaan...
 
Intonaation säätö laitteella on vissiin aika pilkunviilausta? Eipä sekään haittaa, jos vaan lopputulos on hyvä.
 
Pilkunviilausta sen kuuluukin olla. Intonaatio on hienosäätöä, jossa äärimmäinen tarkkuus on hyödyksi. Periaatteessahan siihen riittää tarkka korva, muttei ylimääräisestä varmuudesta mitään haittaa ole.

Wespa: No StroboStomp on kyllä molempia, sekä tarkka että käytännöllinen. :) Vaatii vain alkuun vähän totuttelua. Ja on tosiaan niin tarkka että virittäminen kannattaa aina tehdä kaulamikillä ja sormilla kieltä näppäillen, mieluiten vielä vähän kitaran volaa himmaten. Näkyy oikein hyvin pimeässäkin ja kirkkaassa valossa, testattu on moneen otteeseen. StroboStomp ei muuten sitten tarkkaan ottaen ole true bypass vaikka sitä sellaisena markkinoidaankin, eli joissain tapauksissa voi syödä vähän soundia ellei sitä modaa hieman tai eristä varsinaisesta signaaliketjusta. Mutta tarkka se kyllä on, jopa vähän liian tarkka kitaran viritykseen joka on kuitenkin aina korkeintaan hyvä kompromissi, kaukana täydellisestä vireestä.
 
Onko toi nyt sitten merkki hyvästä virittimestä? Kovasti sitä kehutaan, mutta onko oikeasti hyvästä, jos sen kanssa pitää virittää hiplaamalla kitaraa? Kovaa lyömällä vire on kuitenkin eri. Onko se jo liian tarkka?

hannu-: Wespa, how come?
 
Bypass-linjassa on yksi 1 MOhmin vastus, Petersonin mukaan vähentämässä footswitchiä painettaessa kuuluvaa "poksahtelua" (aika huono sana, mutta parempaakaan en tähän hätään nyt keksi käännökseksi).

oiva tumpeloinen: Onko toi nyt sitten merkki hyvästä virittimestä? Kovasti sitä kehutaan, mutta onko oikeasti hyvästä, jos sen kanssa pitää virittää hiplaamalla kitaraa? Kovaa lyömällä vire on kuitenkin eri. Onko se jo liian tarkka?
 
Toi onkin muuten mielenkiintonen juttu, monen soittajan kannalta olis varmaan parempi virittää tatsin mukaan, nimittäin jos soittaa kovin ronskilla otteella ja sitten kuitenkin virittää "hiplaillen" niin eihän se vire enää sitten oikeasti soitettaessa voi olla sitä mitä sen pitäisi olla. Mutta ei ainakaan mulle oo ollut livekäytössä mikään ongelma se että hetkeks aina pitää vähän rauhottua kun virittää. :D

Wespa: Toi onkin muuten mielenkiintonen juttu, monen soittajan kannalta olis varmaan parempi virittää tatsin mukaan, nimittäin jos soittaa kovin ronskilla otteella ja sitten kuitenkin virittää "hiplaillen" niin eihän se vire enää sitten oikeasti soitettaessa voi olla sitä mitä sen pitäisi olla.
 
Tästä syystä kannattaisikin käyttää nimenomaan tallamikkiä mun mielestä virittäessä: kieli liikkuu vähemmän ja vireenvaihtelu samalla on pienempää. Pysytään lähempänä totuutta. Mä ainakin viritän kepakkoni suurinpiirtein sellaisella normilla plekuniskulla just sen takia, että se pysyy tatsin mukaan oikeassa haarukassa.

Antti1: Tästä syystä kannattaisikin käyttää nimenomaan tallamikkiä mun mielestä virittäessä: kieli liikkuu vähemmän ja vireenvaihtelu samalla on pienempää. Pysytään lähempänä totuutta. Mä ainakin viritän kepakkoni suurinpiirtein sellaisella normilla plekuniskulla just sen takia, että se pysyy tatsin mukaan oikeassa haarukassa.
 
Tästä on just vähän eri koulukuntia, että ottaako sen äänen siitä heti vai, että antaako sen tasottua. En osaa sanoa kumpi on loppujen lopuks paras, se on niin soittajastakin kiinni.

hannu-: Tästä on just vähän eri koulukuntia, että ottaako sen äänen siitä heti vai, että antaako sen tasottua. En osaa sanoa kumpi on loppujen lopuks paras, se on niin soittajastakin kiinni.
 
On toki.
 
Mun tapa (kovin usein) on pikata kieltä jatkuvasti tasaisesti. Tämän mä olen ottanut ihan siltä pohjalta, että mulla on a) sopivan paksuiset kielet, ettei vire heitä tolkuttomasti (en kuitenkaan suosi vaijereita) ja b) pitkää ääntä tulee kuitenkin vibrattua, jolloin se ei kutenkaan ole niin tolkuttoman tarkkaa touhua.

oiva tumpeloinen: Mun tapa (kovin usein) on pikata kieltä jatkuvasti tasaisesti.
 
tää on kyllä kovin toimiva tapa. (kahdeksasosia n. 120 tempoon normaalilla soittotatsilla.)

Hyvä ja luotettava on ollut (ekan generaation stomp ilman kakkosta), ja ehdottoman tarpeellinen intonaation säädössä.

Antti1: Tästä syystä kannattaisikin käyttää nimenomaan tallamikkiä mun mielestä virittäessä: kieli liikkuu vähemmän ja vireenvaihtelu samalla on pienempää. Pysytään lähempänä totuutta. Mä ainakin viritän kepakkoni suurinpiirtein sellaisella normilla plekuniskulla just sen takia, että se pysyy tatsin mukaan oikeassa haarukassa.
 
Kommentti tallamikin käyttämisestä lienee jonkin sortin aivopieru? Vire on joka mikillä ihan sama, kuten myös akustisesti ilman mikkiä kuunnellessa. Syy miksi kaulamikkia suositaan on, että siinä kuuluu perusääni suhteessa (harmoonisiin) kovempaa kuin tallamikillä ja tämä helpottaa virittimien toimintaa.

Vähän arveluttaa noiden Jenkkilän ihmisten kommentit Strobostompin epäluotettavuudesta. Kuulemma näytöt poksahdellu aika monelta. Tuo näytön himmeäminenkin mainittiin tuolla aikaisemmin... Pidättekö sitä kuitenkin luotettavana? Takuu on ainakin ihan mukava olla olemassa :)
 
Lisäkysymys: paljonko tuo syö milliampeereja? En löytänyt tietoa tähän hätään.

oiva tumpeloinen: On toki.
 
Mun tapa (kovin usein) on pikata kieltä jatkuvasti tasaisesti. Tämän mä olen ottanut ihan siltä pohjalta, että mulla on a) sopivan paksuiset kielet, ettei vire heitä tolkuttomasti (en kuitenkaan suosi vaijereita) ja b) pitkää ääntä tulee kuitenkin vibrattua, jolloin se ei kutenkaan ole niin tolkuttoman tarkkaa touhua.
 
Tämä on muuten hyvä idea, ihtekkin on tullut mietittyä, kumpaan luottaa enemmän: Siihen ääneen, joka tulee heti vai siihen mihin se sitten asettuu. Ihte soittelen sen verran ohuemmilla kielillä, että tuota huojuntaa tulee väkisinkin mukaan.
 
Jostain syystä mun floikkatallainen RR3 pysyy paremmin vireessä, kuin kiinteätallainen VBT. Vaikuttaakohan lämpövaihtelut sitten enemmän kiinteätallaisissa? Tosin sen VBT:n satula ei mikään häävi ole...

probus: Kommentti tallamikin käyttämisestä lienee jonkin sortin aivopieru? Vire on joka mikillä ihan sama, kuten myös akustisesti ilman mikkiä kuunnellessa. Syy miksi kaulamikkia suositaan on, että siinä kuuluu perusääni suhteessa (harmoonisiin) kovempaa kuin tallamikillä ja tämä helpottaa virittimien toimintaa.
 
Itsellä oon huomannut kaulamikin käytön myös paljon vakaammaksi virittäessä.
Hyvä viritin tuo peterson kuitenkin on. Voi suositella.
Bossin TU-2 vaihtui strobo stomppiin, vaikka kyllä vanhalla teeuulla pärjäsi ihan ok noin perusvirittämisessä.
Strobo Stompissa on lisäks toi direct boxi joka on mulle akustisen kanssa ihan must.

Juicy: Tämä on muuten hyvä idea, ihtekkin on tullut mietittyä, kumpaan luottaa enemmän: Siihen ääneen, joka tulee heti vai siihen mihin se sitten asettuu. Ihte soittelen sen verran ohuemmilla kielillä, että tuota huojuntaa tulee väkisinkin mukaan.
 
Jostain syystä mun floikkatallainen RR3 pysyy paremmin vireessä, kuin kiinteätallainen VBT. Vaikuttaakohan lämpövaihtelut sitten enemmän kiinteätallaisissa? Tosin sen VBT:n satula ei mikään häävi ole...
 
Voipi olla ihan kitaran puutkin, jotka reagoi eri tavalla lämpöön. Ei kyllä ole tullut pahemmin vastaan, että tallasta riippuisi vireenpito laukussa ollessaan.