Kitarat: kitarakamat ›

bonecrusher: edit: meikäläisen valinta on ihan se perinteinen Tortex .88 (vihriä) ja Ibanez Paul Gilbertin pearloid heavy (eli 1.00mm).
 
OT, tavallaan: Hassua. Siirryin just Gilberteistä .88 Tortexeihin ku aattelin, et niitä ainakin saa aina. Gilberttejä ei löydy joka puodista. :)

Ja jos ei oo jo mainittu, niin www.wornaguitars.com ja www.plektra.com tekee kans plekuja. En jaksa selata koko ketjua ton tsekkaamisen takia.
 
Ze Kink: Eipäs ole. Ainakin punaset Gilbertit on pvc:tä, kuluvat paaaljon hitaammin kuin nuo selluloidista tehdyt (jotka muuten kuluvat todella nopeasti tosiaan).
 
Pakko vielä mainita, että mulla oli nopeiten kuluvat Gilbertit noi punaset. Oon soittanu noilla varmaan siitä asti kun niitä alkoi saada, valkoisilla helmiäisillä, pinkki/violeteilla, mustilla ym ja noi punaset oli ihan hanurista. Pleku/biisi on vähän liika nopeeta. Lastut vaan lenteli.

bonecrusher: Entäpä sitten Ultex Sharp?
http://www.jimdunlop.com/index.php? … p&id=402&pmh=products/picks
 
Nämä näyttivät todella hyviltä. Sarvikuonoja... mitä noi on?! En oo tollasii nähnytkään. Ilmeisesti riittävästi kokoa ja kärki oli terävä. "for intense control and speed." Jep, sopii mulle :D Tarttumapintaa noihin täytyy raapia, mutta muuten oikein valmiin oloisia. Täytyypä kokeilla!
 
Tsekkaappa oisko Claytonin valikoimassa siulle sopivia.
http://www.steveclayton.com/spike.html
http://www.steveclayton.com/frostbyte.html
 
Spike Sharp Standard näytti hyvältä, mutta paksuudet hiukan epäilytti kun itselleni on sopinut parhaiten 0.96-1.14mm ja noissa oli paksuin 0.80mm. Jos kerta ainakin nuo Frostbytet ovat olleet verrattain lötköjä...

Meikäläinen on tässä vuosien saatossa havainnut omiin kätösiin ehdottomasti parhaaksi plektraksi Ibanezin sellaisen fluorin vihreän 1 millisen (heavy), kääntöpuolella joku japanilainen merkki. Koko menee jonnekin Jazz III:n tienoille ja kirjoitus ollen kohosellaista tuo oivan gripin. Tässä plektrassa kaikki kohdallaan, muoto, koko, paksuus, tuntuma, soundi ja miksei värikin.

Morri: Meikäläinen on tässä vuosien saatossa havainnut omiin kätösiin ehdottomasti parhaaksi plektraksi Ibanezin sellaisen fluorin vihreän 1 millisen (heavy), kääntöpuolella joku japanilainen merkki. Koko menee jonnekin Jazz III:n tienoille ja kirjoitus ollen kohosellaista tuo oivan gripin. Tässä plektrassa kaikki kohdallaan, muoto, koko, paksuus, tuntuma, soundi ja miksei värikin.
 
Tuolle plektralle löytyy ihan kokokin Ibanezin katalogista. Luulisin että se on Classic-sarjaa ja koko 16.
 
Vastaavia kuin nämät:
http://www.ibanez.co.jp/eu/products/accessories/pick_classic.html

bonecrusher: Tuolle plektralle löytyy ihan kokokin Ibanezin katalogista. Luulisin että se on Classic-sarjaa ja koko 16.
 
Vastaavia kuin nämät:
http://www.ibanez.co.jp/eu/products/accessories/pick_classic.html
 
Hyvinkin samalta näyttää, tosin kuvio näissä omissa ei ole ihan tuollainen. Liekö sitten paikallisessa musiikkivälineliikkeessä ollut vanhempaa erää. Jos ovat muuten samoja niin erinomaisia ovat.

Gilbert plekut täälläkin käytössä. Onko jotain vastaavan kokoisia kuin nuo? Ovat melko kalliita perus plekuihin nähden.

Viiltelyä olen kyllä harrastellut isommille plekuille, kun jostain käsittämättömästä syystä valtaosa niistä tarjotaan kuluttajalle sileäpintaisina, mikä on tietysti järjetöntä.
 
Kokeileppa porata 3-5mm reikiä. Helpompi homma kuin raaputtaminen, parempi pito eikä muutu liukkaaksi niin äkkiä.
 
Ennen porasin ittekin reikiä plekuihin, mut nykyisin käytän ihan tavallisia Dunlop Ultex 1,14mm plekuja. Jotenkin sen plekun vaan on oppinnu pitämään rennosti mutta jämäkästi.
 
Ville
 
Edit: niin noista Ultexeista sen verran, että ovat aika kovaa matskua. Ainakaan mun käytössä (ja lyön kieliä lujaa!) noihin ei tule koskaan lovia vaan kuluminen on tasaista. Tortexia käytin ennen, mutta niissä oli ongelma juuri tuon kulumisen ja erityisesti lovien kanssa. Kielet tarttuu loviin kiinni ja lopulta katkeavat.
Ultex on myös jäykempi kuin Tortex ja ehkä himpun liukkaampi näpeissä. Mua ei kumpikaan ole haitannut.

arppah8: Mut kyllä tää on plekujen aatelia: http://www.elderly.com/images/accessories/PK/PK803P_close.jpg
 
Metallisesti hierovan, tukevan soundin tuolla saa kyllä komppaukseen, mutta kärki on yleiskäyttöön aivan liian tylppä. Tuntuma on kuin koittaisi leikkuulaudan kärjellä näppäillä jotain pitsikaattoa. Jos taas haluaa testata, että soiko sähkis akustisesti lujaa vai ei, niin tuo on siihen kunnon väline. Makuasioita toki.

Morri: Hyvinkin samalta näyttää, tosin kuvio näissä omissa ei ole ihan tuollainen. Liekö sitten paikallisessa musiikkivälineliikkeessä ollut vanhempaa erää. Jos ovat muuten samoja niin erinomaisia ovat.
 
Eiks toi oo se Offspringin kaverin pleku. Niissä oli ainakin jotain jaappaniankielisiä koukeroita. Ja ne oli nimenomaan Ibanezin.
 
Tää on muuten ultimaalinen plektra:
http://www.thomann.de/fi/tenacious_d_the_pick_of_destiny.htm

Marzi: Tää on muuten ultimaalinen plektra:
http://www.thomann.de/fi/tenacious_d_the_pick_of_destiny.htm
 
Miulla on tuosta se kaulakoruversio, jonka sisällä on ledi. Se on hiano pimmeessä kun hohkaa vihriänä :)

ReBeat: Metallisesti hierovan, tukevan soundin tuolla saa kyllä komppaukseen, mutta kärki on yleiskäyttöön aivan liian tylppä. Tuntuma on kuin koittaisi leikkuulaudan kärjellä näppäillä jotain pitsikaattoa. Jos taas haluaa testata, että soiko sähkis akustisesti lujaa vai ei, niin tuo on siihen kunnon väline. Makuasioita toki.
 
Makuasia, juu. Miekin olin tottunut soittamaan teräväkärkisemmillä ja pienemmillä plekuilla (JazzIII XL, Ibanez Sandgrip), mutta ihastuin Davan Master Controliin heti. Paras metallipleku ikuna ja niitä on tullut testattua aimo liuta. Tykkään soundista ja tuntumasta ja kestää ja kestää toisin kuin lähes kaikki muut testaamani metalliplekut, joihin tulee nopeasti ärsyttävää rypylää joka syö kielet ja takertuu kiinni. Muovigrippi on kanssa tosi jees, ärsytti kun kaikki muut metalliplekut värjäsivät sormetkin hetikohta. Toi kärjen nikkelihopea tuntuu myös olevan kielille ystävällisempi kuin muut testaamani metalliplekut.
 
Ja voihan tuota kärkeä hioa terävämmäksi, näin tuli tehtyä yhdelle testaamalleni metalliplekulle.

wilo: Kokeileppa porata 3-5mm reikiä. Helpompi homma kuin raaputtaminen, parempi pito eikä muutu liukkaaksi niin äkkiä.
 
Ennen porasin ittekin reikiä plekuihin, mut nykyisin käytän ihan tavallisia Dunlop Ultex 1,14mm plekuja. Jotenkin sen plekun vaan on oppinnu pitämään rennosti mutta jämäkästi.
 

 
Ei kai sentään poralla. Paperinrei'ittimellä olen napsutellut tarvittaessa muutaman reiän.

speech: Ei kai sentään poralla. Paperinrei'ittimellä olen napsutellut tarvittaessa muutaman reiän.
 
Varmaan toimiskin, mut mä halusin muutaman kokeilun jälkeen omiin 3mm reikiä. Niitä sais tehtyä varmaankin nahkapaskalla; ainakin jos pleku ei ole mahdottoman paksu tai älyttömän kovaa ainetta.

Ultex on aika lyömätön materiaali. Kestävä ja soittotuntuma on hyvä.

Kuka mistäkin tykkää. Minä en tykkä Ultexista.

Marzi: Eiks toi oo se Offspringin kaverin pleku. Niissä oli ainakin jotain jaappaniankielisiä koukeroita. Ja ne oli nimenomaan Ibanezin.
 
Mikään ei kyllä plektrassa viittaa suoraan Offspringiin, voihan tietysti olla. Joka tapauksessa muotonsa ja värinsä puolesta vastaa tuossa yllä olleessa linkissä olevia Classic Desing-plekuja (lähinnä CI16H-GR), mutta väri on enemmän ns fluorisoivampi. Otin tuollaisen yhden nyt hyppysiini ja takana on japanilainen merkki, jonka alla suluissa teksti HIKIZUME tai jotain sinne päin, vaikea saada selkoa kun on aika pientä ja epäselvää tekstiä. Jos vain jostain löydätte moisia niin kehotan testamaan.

Morri: Mikään ei kyllä plektrassa viittaa suoraan Offspringiin, voihan tietysti olla. Joka tapauksessa muotonsa ja värinsä puolesta vastaa tuossa yllä olleessa linkissä olevia Classic Desing-plekuja (lähinnä CI16H-GR), mutta väri on enemmän ns fluorisoivampi. Otin tuollaisen yhden nyt hyppysiini ja takana on japanilainen merkki, jonka alla suluissa teksti HIKIZUME tai jotain sinne päin, vaikea saada selkoa kun on aika pientä ja epäselvää tekstiä. Jos vain jostain löydätte moisia niin kehotan testamaan.
 
Juu, tuota plektramallia ei enää valitettavasti valmisteta. Siinä logossa on sellainen grippi, hiekkapaperin omainen pinta. Ne on kooltaan tosiaan Ibanez #16 eikä tosiaan pidä sekoittaa Offspring-ukkojen signature plektraan. Ne kun ovat kooltaan samaa osastoa kuin Steve Vain lärpyttimet. Sen sijaan Paul Gilbertin signature-plektrat (vaikka mies soittaakin Dunlopeilla) ovat samaa kokoa, samanlaisella kärjellä. Samoin Sand Grip ja osa Rubber Grip Wizardeista.
 
http://www.ibanez.co.jp/eu/products … essories/pick_sand_grip_wizard.html

bonecrusher: Juu, tuota plektramallia ei enää valitettavasti valmisteta. Siinä logossa on sellainen grippi, hiekkapaperin omainen pinta. Ne on kooltaan tosiaan Ibanez #16 eikä tosiaan pidä sekoittaa Offspring-ukkojen signature plektraan. Ne kun ovat kooltaan samaa osastoa kuin Steve Vain lärpyttimet. Sen sijaan Paul Gilbertin signature-plektrat (vaikka mies soittaakin Dunlopeilla) ovat samaa kokoa, samanlaisella kärjellä. Samoin Sand Grip ja osa Rubber Grip Wizardeista.
 
http://www.ibanez.co.jp/eu/products … essories/pick_sand_grip_wizard.html
 
Damn, täytyypä sitten kiireen vilkkaa tehdä visiitti paikalliseen puotiin ja kotiuttaa noista vielä ne mitkä mahdollisesti ovat jäljellä. Kuten Bonecrusher totesi se logossa oleva pinta takaa hyvän pidon ja kuluneenakin tuntuma on oiva.

Mä tein joskus reikiä kuummennetulla neulalla tökkäämällä. Sulaneesta muovista jäi lisäkitkaa tuovat röpelöt reikien ympärille. Joskus tuli kans liimattua pikaliimalla hienon hienoa hiekkaa plekuihin. Sopivaa hiekkaa löytyi eri väreissä askertelukaupasta. Sitten vaihdoin messinkisiin plekuihin jotka ovat anteeksiantamattomia tatsiltaan. Nyt olen siirtynyt käyttämään celludoisia plekuja ja totutellut useampaan laatuun kun ei sillä muodolla nyt vuosien jälkeen tunnu loppupeleissä olevan väliä kunhan SOUNDI miellyttää. Paksuutena siinä 1mm tietämillä/heavy.