Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Perusduuri soinnuissa (6 ja maj7) sekä duuriseiska soinnuissa 11 ylenee.
Perusmolleissa sekä molliseptimisoinnuissa se pysyy paikallaan.
Eli kyllä tulkki tietää.

Mun kokemuksieni mukaan toi Hiltusen "Only Complete" -kirja on kaikkea muuta kuin complete. Siinä jätetään todella paljon olennaista asiaa sanomatta mm. harmoniasta, joka vaikuttaa sointujen tulkintaan. Kannattaa opetella sitä itse teoriaa vähän, se avaa kummasti asioita.

tamaa: Reijo Hiltusen only complete sointutulkin mukaan 13 soinnun sävelet ovat:
X Du (5) 7 (9) (+11) 13. Miksiköhän siinä on +11? Olen aina luullut että 13 soinnussa on 11 eikä +11(-5). Vai olenko käsittänyt jotain väärin?
 
T
 
Mun saaman opin mukaan 13 sointuun ei kuulu minkäänlaista 11 säveltä, jollei sitä ole erikseen merkitty.
Muistaakseni mm Backlund väittää näin.
 
Jazzissa 13 merkintää käytetään yleisesti tarkoittamaan sitä että soinnussa on sekä seksti että septimi ja jätetään noonikin pois.

Jazzissa 13 merkintää käytetään yleisesti tarkoittamaan sitä että soinnussa on sekä seksti että septimi ja jätetään noonikin pois.
 
Eipäs oiota siellä!
 
En nyt jaksa tähän kirjoittaa taas, mutta tuolla Teoriapalstan jelppikerhossa asiasta keskusteltiin äskettäin ja sieltä voi käydä korjaamassa pohdinnan satoa.
 
EDIT: No laitanpa sittenkin kun tuolta löytyi yksi oma kiteytykseni.
 
Pähkinänkuoressa: jos sointumerkissä lukee 13, sointuun kuuluvat myös nuo pienemmät lisäsävelet (9 ja 11). Poikkeuksena duurisoinnut, joihin 11 ei siis kuulu ellei erikseen toisin mainita.
 
Perustelut voi lukea kyseisestä langasta.

I-asteen sointu voi laajeta muotoon maj13, sisältää äänet: 1,3,5,7,9(2) ja 13(6)
IV-asteen sointu voi laajeta muotoon maj13#11, sisältää äänet: 1,3,5,7,9,#11 ja 13.
IV-asteen lyydinen asteikko antaa tuon #11 äänen mukaan.
I-asteen soinnussa 11 ääni ei käy laajennussäveleksi, koska se on p2 päässä soinnun terssistä ja muodostaa riitaintervallin.
 
Jos puhutaan kuitenkin V-asteen soinnusta eli dominanttisoinnusta voi sointu laajeta muotoon (esimerkkinä G-sointu) G13, sis. äänet: 1, 3, 5, p7, 9, 13

sickboy: ...I-asteen soinnussa 11 ääni ei käy laajennussäveleksi, koska se on p2 päässä soinnun terssistä ja muodostaa riitaintervallin.
 
Hajoituksesta riippuen myös perusäänen ja suuren septimin väli on p2 =).
 
Jos puhutaan kuitenkin V-asteen soinnusta eli dominanttisoinnusta voi sointu laajeta muotoon (esimerkkinä G-sointu) G13, sis. äänet: 1, 3, 5, p7, 9, 13
 
Totta, tosin "altit" mielletään myös varsin helposti dominanttitehoisiksi (varsinkin I asteen mollia edeltävinä).

Zeeboo: Hajoituksesta riippuen myös perusäänen ja suuren septimin väli on p2 =).
 
Suurempi ongelma on se että siinä on silloin pidätys ja purkaus yhtäaikaa. Eihän sus4 -soinnussakaan ole terssiä, se on se pidätys-purkaus, suspension-release.
 
Totta, tosin "altit" mielletään myös varsin helposti dominanttitehoisiksi (varsinkin I asteen mollia edeltävinä).
 
Dominanttitehoisen soinnun yksi mahdollinen ilmentymä on tämä "alt". Kirjastoon hop hop tai teoriatunneille. :)

sickboy:Jos puhutaan kuitenkin V-asteen soinnusta eli dominanttisoinnusta voi sointu laajeta muotoon (esimerkkinä G-sointu) G13, sis. äänet: 1, 3, 5, p7, 9, 13
 
Nyt pitää erottaa mitä termit "V-asteen sointu" ja "dominanttisointu". Dominanttisointuja esiintyy muillakin asteilla ja tuo #11:n sisältävä dominanttisointu (mel.mol.IV.moodi) esiintyy monesti ihan duuri/mollitonaalisessa kappaleessa, mutta ei yleensä sävellajin V-asteella. Duuribiisissä monesti bVII asteella (Bb13#11 -> Cmaj7) ja ehkä vielä useammin mollissa vastaavasti (Bb13#11 -> Am7). Näiden lähestymiseen auttaa jos pohtii dominanttejen harhapurkauksia, jonka jälkeen vasta laajentaa nelisoinnut laajimpaan muotoonsa.

JanneI: Suurempi ongelma on se että siinä on silloin pidätys ja purkaus yhtäaikaa. Eihän sus4 -soinnussakaan ole terssiä, se on se pidätys-purkaus, suspension-release.
 
No, tuossa edellä oli tosiaan pointtina, ettei se pelkkä p2 suhde tee jostain äänestä sointuun sopimatonta. Toisekseen, eihän duurin I astetta laajennettaessa s3:n ja 11:n välissä ole "ihan oikeasti" pientä sekuntia, siis kun äänet ripotellaan tersseittäin samaan kekoon.
En oikeastaan koskaan ollut hanakka peesaamaan Levineä, enkä tässäkään ole ihan synkassa hänen kanssaan, mutta... Levinen mukaan sus-soinnussa voi olla yös terssi seassa... Joo, en minäkään tätä ihan sellaisenaan niele.
 
Dominanttitehoisen soinnun yksi mahdollinen ilmentymä on tämä "alt". Kirjastoon hop hop tai teoriatunneille. :)
 
Niinpä. Dominantithan jaetaan käsittääkseni perinteisesti 13 ja alt perheisiin. Oma lukunsa vissiin ovat sitten vähennetyt nelisoinnut, jotka voidaan näistä "taviksista" poiketen laajentaa kahdeksanäänisiksi soinnuiksi. Näistä upperstructure-kyhäelmistäkin saa ihan käypäisiä dominanttitehoja moneen käyttöön. Tai näin ainakin muistelen. Pitää vissin käydä kertaamassa kirjastossa tai sitten niillä teoriatunneilla. Tai sitten vaan arvuutella täällä mnetissä ;)

JanneI: Nyt pitää erottaa mitä termit "V-asteen sointu" ja "dominanttisointu". ...
 
Kylläpä kyllä. Toisin kannattaa varmaan ottaa mukaan tuohon V-aste perheeseen myös molien V-asteet. Silloinhan siellä soinnun yläpäässä 9 ja 13 harmonisessa ja 13 RMM:ssa saavat b:t eteensä

------
-----
---
--
-

Zeeboo: Niinpä. Dominantithan jaetaan käsittääkseni perinteisesti 13 ja alt perheisiin. Oma lukunsa vissiin ovat sitten vähennetyt nelisoinnut, jotka voidaan näistä "taviksista" poiketen laajentaa kahdeksanäänisiksi soinnuiksi. Näistä upperstructure-kyhäelmistäkin saa ihan käypäisiä dominanttitehoja moneen käyttöön. Tai näin ainakin muistelen. Pitää vissin käydä kertaamassa kirjastossa tai sitten niillä teoriatunneilla. Tai sitten vaan arvuutella täällä mnetissä ;)
 
Soinnun perusääneen suhteessa iso terssi ja pieni septimi:
 
Duurit:
Mix: C D E F G A Bb (F-duuri V aste)
Mixb2: C Db E F G A Bb (F-harmoninen duuri V aste)
lisäksi: C Db Eb Fb G Ab Bb (Ab-harmoninen duuri III aste)
 
Mollit:
Mixb2b6: C Db E F G Ab Bb (F-harmoninen molli V aste)
Mixb6: C D E F G Ab Bb (F-melodinen molli V aste)
Altered: C Db Eb Fb Gb Ab Bb (Db-melodinen molli VII aste)
Lydian Dominant (overtone): C D E F# G A Bb (G-melodinen molli IV aste)
 
Symmetriset:
Dom.dim: C Db Eb E F# G A Bb (Bb-dimiasteikon II aste)
Wholetone: C D E F# G Bb
 
...yhteensä 9 erilaista dominanttiasteikkoa. Monet näistä esiintyvät sävellajin V-asteella, mutta osa myös muilla asteilla. Jos haluaa tehdä erottelua dominanttiasteikoiden välillä, niin minusta symmetriset asteikot voi erottaa omaan perheeseensä siitä syystä, että niitä ei löydy duuri tai mollisävellajeista, juurikin symmetrisestä luonteestaan johtuen.

äh..oon liian väsynyt jo. zzz

JanneI: Soinnun perusääneen suhteessa iso terssi ja pieni septimi:
 
Duurit:
Mix: C D E F G A Bb (C-duuri V aste)
 
F-duuri V aste!

baron: F-duuri V aste!
 
Tänks. Päivitetty. Kuten sanoin, liian väsynyt :)