Kitarat: kitarakamat ›

bonecrusher:
Eli kyllähän siellä on ollut käytössä monia tuon aikakauden yleisimpiä soittimia, vaikkakin Les Pauleja olikin vähemmän mitä Stratoja, SG:tä jne.
 
Niin no Les Paulin valmistaminen lopetettiin kannattamattomana muistaakseni vuonna 1962, koska se oli painava ja vanhanaikainen.
 
Eric Clapton löysi sellaisen jostain käytettynä, sääti sen rokkiasentoon, tuotanto alkoi uudelleen ja siitä vasta alkoi vähitellen Les Paulin voittokulku.
 
Ehkä se ei ollutkaan niin yleinen 60-luvulla.

Björn E. Borg: Niin no Les Paulin valmistaminen lopetettiin kannattamattomana muistaakseni vuonna 1962, koska se oli painava ja vanhanaikainen.
 
Oikeesti hei? Nythän selviävät monet salat.. Oliko varmasti 1962?
 
Eric Clapton löysi sellaisen jostain käytettynä, sääti sen rokkiasentoon, tuotanto alkoi uudelleen ja siitä vasta alkoi vähitellen Les Paulin voittokulku.
 
Mitä tuo "rokkiasentoon säätäminen", onko se vaikeeta?? Voiko noita wanhempia painavia LP:tä helposti säätää?
 
Ehkä se ei ollutkaan niin yleinen 60-luvulla.
 
Onko sulla määristä tietoa? Meinaan, että kuinka harvinaisia ne oli??

Kellä on paras rock asento?

Satu ja Tuija: Kellä on paras rock asento?
 
Tämänhetkisistä vai vintage-äijjillä?

fox: Tämänhetkisistä vai vintage-äijjillä?
 
Tämänhet.., eiku tämän hetkisistä vintage äijistä. Tiätty. :)

tuomas30: Minusta vibrakampi on täysin turha keksintö. Mitä hittoa sillä humppamusiikissa tekisi?!? Tai missään muussakaan...
 
Kevyt keinuttelu Stratocasterilla rautalankabiiseissä - joku kuulemma on joskus käyttänyt moista tehokeinoa. Ei tuu ihan heti mieleen keikkaa, jossa ei oltais vedetty Päivin öin, Salattu suru tai molemmat.

bonecrusher: Senkin, muttei miulle heti tule mieleen mitä musatyyliä LP:llä ei voisi vetää soundinsa puolesta. No ok, ehkä surffitouhuihin LP on vähän turhan massiivinen ja siitä puuttuu dänkädänkä. Ei sillä etteikö "hevisuunnikkaallakin" voisi soitella bluesit ja poppikset... harvemmin sitä kuitenkaan näkee Warlockia tai Beastia EMG-varusteisena humpauttajan tai bluesmiehen lapasessa.
 
Sen sijaan Les Pauleja löytyy myös Bigsbyllä ja Schallerilta saa jälkiasennettavan LP-Tremolon mikäli tuota kapistusta kaipaa, vaikka siihen humppaan.
http://schaller-guitarparts.de/hp135042/Assembly-Tremolo-_Les-Paul.htm
 
Näin LP-ukkelina on pakko puoltaa LP:n valintaa ja hankintaa :)
 
Niin paljon kuin mä Les Pauleista tykkäänkin (ja niitä omistankin), mun mielestä Stratocaster on vaan soundillisesti auttamattomasti monipuolisempi yleiskitara kuin Les Paul. Humppahommissa sen on huomannut: siellä vedetään semmoiset 50-60 biisiä illassa ja tyylilajit vaihtelee kahden biisin välein. Mulla on Strato (tai satunnaisesti Tele) käytössä ehkä 70-80%:ssa biiseistä, lopuissa sitten Les Paul (tai jatkossa ainakin silloin tällöin 335, nyt kun semmoinen taas on). Käytännössä uudemmat rokit, swingit ja jotkut lattarit vetelen Paulilla - kaikki yleisk(a)ura on jotenkin kivempi soittaa Stratolla. Tokihan suurimmassa osassa biisejä kumpi tahansa kitara kävisi, joten yleensä jos ei ole vahvaa mielipidettä "sopivammasta kitarasta", jatkan vaan sillä kepillä, joka jäi edellisen biisin jälkeen kouraan.
 
Toisaalta vois joskus huvikseen ja ihan kiusallaan vetää jonkun keikan niin, että soittaa kaikki "Stratobiisit" LP:llä ja päinvastoin - kattois, huomaako edes soittokollegat eroa. No kieltämättä just joku rautalankaosasto ei vaan yksinkertaisesti irtoa samalla lailla LP:llä - ei toimi soundi, ei tatsi eikä ulkonäkö. Sit taas jatsimmissa swing-/fox-biiseissä on kyllä aika nihkeetä yrittää loihtia läskimpää soundia Stratocasterista, vaikka nupit ois missä asennossa.
 
(Yllä olevassa tekstissä "Pauli" on löyhä nimitys lyhytskaalaiselle kitaralle, jossa on kaksi humbuckeria. Soundieroilla mä kitaravalintani ensisijaisesti perustelen. Perus-Telen.)