Kitarat: soittaminen ›

Omasta mielestäni olen ihan osaava heviriffien runttaamisessa ja tatsin tiukkuus on ainakin itseäni aikaisemmin jossain määrin jopa tyydyttänytkin. No jokusen pari, kolme viikkoa sitten kun otin kitaran käteen, niin kuin teen joka päivä, ei hommasta meinannut yhtäkkiä tulla yhtään mitään. Ajattelin että oon varmaan vaan väsynyt. Seuraavana päivänä sama homma, ja sitä seuraavana, ja mun mielestä tatsi on siitä lähtien ollut ihan hukassa..
 
Jos käteen sattuisi soittaessa, se puutuisi tai muuten tuntuisi omituiselta niin kävisin lääkärissä mutta kun mitään tommosta varsinaista oiretta ei ole. Tuo käsi on vaan yksinkertaisesti kuin puuroa, pleku menee koko aika väärään paikkaan väärään aikaan. Nopeat downstroket menee vieläkin ihan ok ja käden puutumatta mutta sanotaanko että "keskivauhdikkaat" jutut, esim. downstroket jossain 190 tempon tienoilla ei luonnistu enää ollenkaan. No nyt olen koittanut treenata hitaasti ja rennolla mielellä, hitaasti ja pikkuhiljaa verrytellen mutta ei tuu perkele mistään mitään. Käsiä on lämmitelty ja venytelty. Sanotaanko että fiilis ei ole hyvä kun ei pysty soittamaan omia biisejänsä!! Biisejä jotka ennen oli semmosta peruskauraa jota soitti vaikka suohon uponneena. Kohta varmaan rupeaa tekemään melkein pahaa jo kokeillakaan että luonnistuisko tuo tietty kuvio nyt tänään. Ainoa mitä keksin syyksi on että töissä on tullut tehtyä viime aikoina mulle epätavallisen paljon koneella hommia eli siellä hiiren jatkona on oikea käsi saattanut mennä jotenkin jökkeliin.
 
Vinkkiä mitä tehdä? Käsi ei toimi ollenkaan tietyissä kuvioissa jotka aikaisemmin oli "peruskauraa". Jonkun 13 vuotta soittaneena koskaan ei ole tullut mitään vastaavaa eteen. Toki tatsi on joskus pidempien taukojen jälkeen ollut vähän vetelä mutta ei kyllä näin pahasti.

Sulla voi olla vaikka vaan joku paikka jumissa. Hierojasetä/-täti, fysioterapeutti tms. saattaa osata auttaa paremmin, kuin sata teiniä netissä.

Antti1: Sulla voi olla vaikka vaan joku paikka jumissa. Hierojasetä/-täti, fysioterapeutti tms. saattaa osata auttaa paremmin, kuin sata teiniä netissä.
 
En usko että kättä tarvii mennä fysioterapeutille hieroo tai naksautella kyllähän sen voi ihan ite hoitaa, vedät vaikka pari leukaa ja sit venyttelet niin kyllä naksahtaa. testaa :)

Antti1: Sulla voi olla vaikka vaan joku paikka jumissa. Hierojasetä/-täti, fysioterapeutti tms. saattaa osata auttaa paremmin, kuin sata teiniä netissä.
 
ite sanosin että runttaa menemään vaan. sillä se lähtee millä on tullutkin. rock on!

hibernance: ite sanosin että runttaa menemään vaan. sillä se lähtee millä on tullutkin. rock on!
 
Tää on kyllä paskapuhetta, enkä toivoisi kenenkään tällaisia neuvoja viljelevän. Sulla ei selvästikään ole käsitystä minkälaisia riesoja esim. rasitusvammat voivat pahimmillaan olla, tai ylipäätään näistä jutuista. Mulle on tehty anatomisen vian takia ranneleikkaus. Yhdeltä tutulta ja erittäin pätevältä pianistilta loppui ammattiopinnot rasituksen takia muodostuneeseen nivelreumaan. Muutamillakin tutuilla on jännetupen tulehdus ollut, ja sen kun kerran saa, niin se sitten myös uusiutuu. En halua pelotella ketään, mutta kyllä nää asiat kannattaa ottaa ihan tosissaan.
 
Jos soitto yhtäkkiä tuntuu todella paljon vaikeammalta, niin jotain lihasperäistä häikkää minä ensin epäilisin. Esim. lieväkin lihaskramppi hartioissa vaikuttaa "suorituskykyyn" aika tavalla.

Onko ollu stressiä viimeaikoina? Voipi olla ihan henkinenkin vamma eikä fyysinen.

parin pv tauko, ei edes ajatella kitaransoittoa.

No nyt mennään jonkun aikaa treenitauon merkeissä, kai se siitä..