Laulaminen ›

Olen jonkin aikaa sellaisella skype mikillä äänittänyt lauluani kun en oikeaa omista kuullakseni oikean ääneni ja tuntuu niinkuin tuo olisi liian tarkka. Kaikki pienimmätkin nielaisut ja henkäisyt jne kuuluu siinä sitten. Miten paljon tuo mikki vaikuttaa ja mihin suuntaan?

arto123: Olen jonkin aikaa sellaisella skype mikillä äänittänyt lauluani kun en oikeaa omista kuullakseni oikean ääneni ja tuntuu niinkuin tuo olisi liian tarkka. Kaikki pienimmätkin nielaisut ja henkäisyt jne kuuluu siinä sitten. Miten paljon tuo mikki vaikuttaa ja mihin suuntaan?
 
Oikea studiomikki käyttäytyy samalla tavalla ja poimii ylös myös hiljaisimmat äänet vähän kauempaakin. Livemikit ovat sitten reilusti vähemmän herkkiä ja niihin pitää laulaa melkein suu kiinni grilliin että kuuluu. Näin on saatu kiertoherkkyys parannettu reilusti. Lavalla kun studiomikki on aivan liian herkkä. Livemikki toimii myös kotiäänityksissä, mutta ei ole yhtä herkkä eikä poimi ylös äänen yksityiskohtia samalla tavalla kuin studiomikki. Sekä live- että studiomikkien laatu on sitten ihan eri luokkaa verrattuna skypemikkiin. Sellainen en missään nimessä suosittele äänityksiin.

Skypemikit on laadultaan aivan kamalia, jos multa kysytään. Itse ostin viime syksynä kondensaattorimikin eikä noita tavismikkejä eikä ees melko selkeää digikameran mikkiä voi ollenkaan verrata siihen. // Toki myös harjoittelu vaikuttaa ääneen aika kivasti.

arto123: Olen jonkin aikaa sellaisella skype mikillä äänittänyt lauluani kun en oikeaa omista kuullakseni oikean ääneni ja tuntuu niinkuin tuo olisi liian tarkka. Kaikki pienimmätkin nielaisut ja henkäisyt jne kuuluu siinä sitten. Miten paljon tuo mikki vaikuttaa ja mihin suuntaan?
 
Ääniasetuksista mikin nauhoitusvoimakkuutta pienemmälle.
Kannattaa myös tarkastaa, että onko +20db boost päällä lisäasetuksista.

Tää menee vähän kauemmas alkuperäisestä, mutta sanon vaan, että mulle mikrofonin valinta on äärimmäisen tärkeää. Syy on hyvin yksinkertainen. Olen erittäin keskitasoinen laulaja, sillä olen basisti. Eli kun laulan, on kyseessä tilanne, jossa solistimme vielä asettelee tupeeta kondikseen, ja pumppumme aloittaa, tai sitten illan lopuksi pari biisiä. Ja tietysti stemmat.
 
Mä olen koittanut monia mikrofoneja (PA:n kanssa) ja etsinyt sitä, millä homma onnistuu. Oli SM58, Elvis mikkiä, Electro Voicea ja pari AKG:tä. Sitten mä testasin kerran langatonta Shuren mikkiä ihan muista syistä ja ihastuin siihen. Sekä soundi että "laulettavuus" oli tosi hyvä. Tutkin mikrofonin kapselia ja ihme ja kumma se oli Shure PG58. Kyseinen mikrofonihan maksaa tommoisen 50 e. Eli SM58 oli hyvä, mutta kumma kyllä tämä on parempi, se niinko keskialueelta on helpompi laulaa. Eikä meidän miksaaja ole hirveesti rutissut, kun mulla on oma mikki messissä aina.
 
Joten summa summarum on se, että kokeilemaan. Kallein ei välttämättä ole paras. (Elvis mikki shurelta maksaa 255 e, ja SM58 Beta 170 e).

Joo, totta. Kallein ei läheskään aina ole paras, varsinkaan laulumikeissä. Mietin tässä vaan, että kuinkakohan paljon noista mikkien soundeista ja jonkin lauluäänelle sopivuudesta on korvien välistä kiinni? Halventamatta siis yhtään sitä tosiseikkaa että mikillä on väliä, mutta osa siinä on myös mentaalihommia.
 
Mites noi headsetmikit? Konkka taitaa olla sisällä? Miten toimii lavalla? Poimiiko liikaa koko lavaa ja kiertääkö? Pitääkö laittaa jotain limittereitä väliin?
Livetilanteessa siis.

http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=50&t=179779&oo=0
 
Tosa, satuin itse asiassa tätä asiaa kysymään/pohdiskelemaan kuukauden päivät sitten. Ja totta on, että "mentaalilla" on merkitystä, ainakin mulle. Tärkeintä on se, että kun "soitan ja laulan" on mulla hyvä fiilis ja luotan kamoihin sekä miksaajaan.

SM58:sta täytyy sanoa muutama asia. Sitä usein mollataan tavanomaiseksi ja yliarvostetuksi mikiksi. Voisin olla juuri toista mieltä, mikki on päinvastoin aliarvostettu, ja oikein käytettynä hyvinkin fiksu valinta:
- miksaajat tuntevat mikin varmasti, ja tietävät miten se käyttäytyy
- näinollen soundi on yleensä vähintäänkin kohtalainen
- ei maksa maltaita.
 
SM58 vaatii toimiakseen kuitenkin, että laulaminen tapahtuu TODELLA läheltä grilliä. Käytännössä huulet saavat hipoa grilliä koko ajan. Mikin on myös oltava kohtisuorassa kohti suuta, eikä pystyssä tai vinossa. Puhujien perusmoka on pitää mikkiä aivan pystyssä, ja pahimmoillaan korkeussuunnassa jopa leuan alla. Laulajat taas hautaavat mikin grillin usein käteensä, ilmeisesti koska se on olevinaan rankkaa tai hyvännäköistä. Lopputuloksena on kuitenkin usemmiten helvetillistä kiertoa ja tunkkaisen paska soundi. Eli mikin varresta kiinni, ja pidetään se "taustagrilli" avoimena - se nimittäin toimii mikin kiertoa ehkäisevänä elementtinä, ja tekee valtavan osan soundista.
 
Jos laulaja osaa asiansa, pulikka toimii mukavasti. Mikki on perus-kestävä. Jos grilli on pahasti lommoilla (kuten baarien mikit usein), todennäköisesti yläpään toisto olla rikki ja soundi auttamatta tunkkainen. Mikki on kuitenkin melko halpa, jolloin ei ole paha satsaus hankkia itselle omaa, joka säilyy sitten paremmin ehjänä keikasta toiseen.
 
---
Hieman myös itse ketjun aiheesta:
 
Muutamia erilaisia mikkejä kannattaa toki kokeilla, sillä on niillä pieniä eroja kuitenkin. Esim EV:llä on mielenkiintoinen pulikka, N/D967:
http://www.electrovoice.com/products/87.html
 
Mikki vastustaa kiertoa hyvin, ja säilyttää soundin lähes muuttumattomana riippumatta siitä vaikka hautaisi grillin syvälle käteensä. Lisäksi grilli on päältä tasainen, jolloin normaalilla mikkiotteella laulaessa ei kolauta hampaitaan grilliin vahingossakaan (jos vaikka moshailee reilummin ;)

Itse olen laulanut ainakin 15 erilaiseen mikkiin ja niissä on kyllä eroja!
 
Tällä hetkellä omisatan Shure Beta58 (jota käytän bändikeikoilla)
Shure betaA87 (konkkamikki akustisiin duosessioihin)
Lisäksi on vielä langaton Senheiser 935 kapselilla!
Sekin on ihan vänkä peli, mutta keikkahommissa Shure vei voiton!
SM58 jäi hopealle selkeesti tuon Beta58 rinnalla!
 
Kyllä joku mikki toimii jonkun soundille paremmin ja toiselle huonommin!
Kannattaa testata ja laittaa EQ suoraan ja sitten vaan korvat auki!
 
Perusjuttuhan on se, ettei mikki saisi muuttaa omaa lähtösoundia... tai no ehkä korkeintaa vähän parantaa sitä : )

Perusjuttuhan on se, ettei mikki saisi muuttaa omaa lähtösoundia
 
Mulla kyllä römisee matalat taajuudet niin paljon kaikilla mikeillä (enkä huuda - päinvastoin vahvistusta on pistettävä aika reilusti, monesti kiertorajoille), että äänen laatu kärsii jos EQ:t on vaakalinjassa. Tulee yhtä puuroa ulos tuuteista. Pakko ottaa rutkasti EQ:sta matalia taajuuksia alemmas ja joskus ylätaajuuksia hieman korostaa. Keskitaajuuksien säätö keskelle. Määrät riippuu sitten mikistä ja mikseristä.
 
Kun ääni on kirkas laulaminenkin on helpompaa ja innoittavampaa.
 
Albert

Miksauspuolella noin yleensäkin laulusta napataan matalat taajuudet melkeinpä kokonaan pois, ne ei siellä kuitenkaan muuta tee ku vaan puurouttaa sitä ääntä. Samaa oon soveltanu aina livetilanteissa pikkukeikoilla, tulee paljon selkeämmän kuuloinen kokonaisuus.

(Miksauspuolella noin yleensäkin laulusta napataan matalat taajuudet melkeinpä kokonaan pois, ne ei siellä kuitenkaan muuta tee ku vaan puurouttaa sitä ääntä. Samaa oon soveltanu aina livetilanteissa pikkukeikoilla, tulee paljon selkeämmän kuuloinen kokonaisuus.)
 
Juu tottakai eq:ta keikoilla ja muualla käytetään. Jos vaan valitsee mikkiä, niin kannattaa mielestäni käyttää mahd hyvää Pa:ta, jossa on "terve" soundi ja sitten vertailla mikkejä suoralla eq käyrällä.
Siinä sitten parhaiten kuulee suorassa vertailussa, mikä toistaa "luonnollisimmin" omaa soundia.
 
Kaikki muu säätö sitten riippuu jatkossa siitä millaisiin kamoihin mikrofonin kytkee, joku 200 eur treeniskämppä laulukamat eivät ehkä ole soundiltaan yhtä hyvät kuin 10 000- bändipa
Ja kyllä alapäitä tosiaan kannattaa leikata yleensä ainakin näin miesäänilla, niin saadaan "kuminataajuudet" vähemmälle

Hentoääninen laulaja hyötyy herkästä mikrofonista. Voimakasääniselle käy epäherkempi.Konkkamikithän ovat erittäin herkkiä. Myös langattomat mikrofonit saa säädettyä herkälle, koska ne ovat ikäänkuin aktiivisia mikkejä joissa on säädettävä vahvistin signaalille. Hentoääninen ei pidä "oikeasta" passiivisesta mikistä, koska hänen äänenpaineensa ei riitä ohjaamaan vahvistinta riittävän voimakkaalla signaalilla. Mikkien taajuuskäyrät ovat sitten eri asioita. Ne on paljon myös makuasioita. Liian herkkä mikki myös toistaa kaikki mekaaniset koskettelut helposti.