Klassinen ›

rkellu: en ymmärrä edelleenkään.
 
mitä on tiedoitseminen? tarkoitatko siis tiedostamista? älyn sekundaarisyys siis minkä suhteen?
 
älyn ylimäärä? älyn vapaus?
 
sori...
 
Tieto on pelkkä elämän pintailmiö, joka palvelee ensijassa tahtoa ja sen persoonallisia päämääriä ja tarkoitusperiä kun olioiden ja taiteen tuotteiden objektiivisen olemuksen käsittäminen edellyttää syvää ja objektiivista tietoa yleisestä kun normaalinen äly vain tietoa eityisestä, jossa se siinä kuuluu todellisuuteen, jolla yksin on hänelle intressiä, ts. suhteita tahtoon.
 
Neron tietotapa onkin näin ollen vapaa kaikesta tahtomisesta suhteineen ja siten kykenevä irtaantumaan olioiden kokonaisuudesta ja käsittämään ikään kuin ulkoapäin maailman puhtaasti objektiivisesti, puhtasti ja selvästi, josta innoituksen tuokiossa, ja silmänräpäyksessä älyn vapautumisen ja ylijäämän tuloksena syntyvät nerouden luomukset, olemisen puhtaana kukkana ja tuloksena jotka ovat olemassa vain oman itsensä vuoksi, kuten Deliusin musiikkikin yhtä lailla loistavien kotimaisten neoklassikoiden, Kokkosen, Klamin, Raution, uusromantikkojen Leiviskän, jälkisarjallisten, Meriläisen karakteritekniikka tai Salmenhaara ja vapaassti dodekafoniaa sävellystyössään soveltavien mielikuvia herättävän musiikin säveltäjien, Marttisen, tuotannossa, vailla persoonallista intressiä.
 
Marttinen muuten voitti v. 1958 yleisradion järjestämän sävellyskilpailun kehtolaulullaan joka kylläkin siinä kuuluu todellisuuteen,joka palvelee yksin persoonallisia päämääriä, ei objektiivista totuutta ja päämäärää kuten taiteen metafyysinen merkitys sinällään. Erikoisempi lienee kuitenkin 8. sinfonian saama ykköspalkinto englannissa järjestetyssä kilpailussa jonka palkintorahoja ja kilpailun tuloksia saatiin odotella jopa vuosikausia hämeessä, shamaanin kotipaikkakunnalla.
 
Ilmeissti on kuitenkin niin, että kompleksinen kromaattisuus sävellystyylinä ja tekniikkana jo itsessään on sen kuulijassaan synnyttämän pakahduttavuuteen saakka aikaansaaman vaikutuksen merkittävä osatekijä ellei tärkein syy säveltäjän teknisestä ammattitaidosta riippuen tietenkin sekä luovan hengen kipinän voimakkuudesta, luomisvoimasta, joka viime kädessä ratkaisee teosten taiteellisen laadun ja arvon.
 
Alkuaan äly syntyi luonnonmukaisen tehtävänsä mukaan palvelemaan tahtoa vaikuttimien välittäjänä tiedoitsematta olioissa mitään muuta kuin niiden välittömät, välilliset ja ihmisellä mahdolliset suhteet tahtoon kuin lyhty joka valaisee tietä, kun nerolle äly on kuin aurinko joka ilmaisee maailman olemuksen sinänsä joka ei rajoitu ulkokuoreen vaan on niiden olemus yleensä, kokonaisuus.
 
Normaaliälyisellä äly on työkalu tahdon palveluksessa niin kuin eläimellä kynnet ja hampaat. Tai kuin sävellystekniikka säveltäjän ilmaisun palveluksessa.
 
Neroilla tietokyky on kehittynyt voimakkaammin mitä tahdon palveleminen edellyttää jota varten se alkujaan on syntynyt ja siksi korkeamman tietokykynsä nojalla lykenevät näkemään enemmän yleistä kuin erityistä, käsittämään maailman puhtaasti objektiivisesti näkemään syvemmälle toisillekin ilmenevään, kuvainnollisesti toisen maailman kuin muut mutta vain sikäli että se ilmnenee heidän aivoissaan obvjektiivisempana kun normaalisissa aivoissa ei voi syntyä aivan puhtaasti objektiivista kuvaa maailmasta ku tieto rajoittuu suhteisiin jotka muodostavat niiden pääsisöällyksen havaintokyvyn laimentumisen seurauksena joilloin äly nukkuu laiskana tai tahdon harrasytuksen mukaan kykenee käsittämään vain olioiden suhteita osaksi touisiinsa osaksi tiedoitsevan tahtoon.