Koskettimet ›

Seuraava pläjäys on pelkästään jostain luettua tietoa, enkä ole varma onko edes oikein kaikilta osin.
 
Pianoissa on kahdesta kolmeen pedaalia, joilla vaikutetaan pianon sointiin:
 
- Oikenpuoleisin: Kaiku/sustain-pedaali estää vaimentimia hiljentämästä koskettimen kieliä kun kosketin nousee ylös.
 
- Keskimmäinen: Sostenuto-pedaali joka lukitsee vain alaspainettujen kosketinten vaimentimet irti kielistä.
 
- Vasemmanpuoleinen: Hiljennyspedaali eli una corda, joka mekaanisessa pianossa aiheuttaa sen, että vain yksi kieli soi kutakin kosketinta kohti. Siis hiljentää/pehmentää pianon ääntä.
 
Lisäksi on olemassa herjoittelupedaali, joka voidaan lukita ala-asentoon. Se taitaa olla sama kuin una corda.
 
Kaikupedaalin käyttöä ei kaiketi merkitä nuotteihin ja sen taitava käyttö on pianistin tasosta kiinni.
 
Jos unohtaa tuon lukittavan harjoituspedaalin, joka on triviaali, niin miten noita pedaaleja käytetään eri musiikkilajeissa. Ilmettähän niillä soittamiseen metsästetään, mutta mitkä niistä ovat yleisessä käytössä ja mitkä lähinnä vaan hienostelua?
 
Mulla on kiipparissa 2 ON/OFF-tyyppistä pedaalia. Toinen kytketty nyt sustainiksi ja toinen una cordaksi. Jälkimmäinen toimii tosin jotenkin liian rajusti ton Plugiatorin kanssa - menee liian hiljaseksi.
 
Jotta vois ajatella menevänsä pianobaarikeikalle, niin tarviiko hallita kaikkien kolmen käyttö? (kysymys on mun kohdalla hyyyvin hypoteettinen)
 
Albert

albert18: Lisäksi on olemassa herjoittelupedaali, joka voidaan lukita ala-asentoon. Se taitaa olla sama kuin una corda.
 
Eikä ole. Harjoittelupedaali on yleensä sostenuton paikalla keskellä ja laskee huovan vasaroiden ja kielten väliin.
 
Kaikupedaalin käyttöä ei kaiketi merkitä nuotteihin ja sen taitava käyttö on pianistin tasosta kiinni.
 
Klasarinuoteista löytyy myös pedaalinkäyttöohjeita.
 
Jos unohtaa tuon lukittavan harjoituspedaalin, joka on triviaali, niin miten noita pedaaleja käytetään eri musiikkilajeissa. Ilmettähän niillä soittamiseen metsästetään, mutta mitkä niistä ovat yleisessä käytössä ja mitkä lähinnä vaan hienostelua?
 
Kaikupedaalihan on se "oleellisin", sostenutolla voi tehdä siistejä juttuja, ite en oo kummemmin tarvinnu tota una cordaa, joskus flyygelillä oon hieman käyttäny mutta en koe sitä oleellisimmaksi.
 
Jotta vois ajatella menevänsä pianobaarikeikalle, niin tarviiko hallita kaikkien kolmen käyttö? (kysymys on mun kohdalla hyyyvin hypoteettinen)
 
Albert
 
Jos se kuulostaa hyvältä, se on hyvä - riippumatta käytätkö tai etkö käytätkö pedaaleja. Tuskin sulle kukaan tulee valittaan et "jätkä on surkee ku et käytä una cordaa!!". Hallitse ne mitä käytät.

Suhtaudu näihin kommentteihin sillä varauksella, että olen oppinut itse sen mitä olen oppinut, enkä ole oppinut läheskään kaikkea mitä hyvä muusikko osaa :)
 
Kevyessä musiikissa käytetään käytännössä vain ja ainoastaan tuota sustain-pedaalia. Hyvin raaka yleistys on, että se käytetään ylhäällä kun sointu vaihtuu, kokeilemalla toimia muutoin huomaa kyllä miksi näin tehdään. Klassisempaan kamaan perehtyneet kertokoot enemmän noista muista.

Vasemmanpuoleinen pedaali toimii una cordana yleensä flyygeleissä, voi olla että kalliimmissa pystypianoissa myös. Peruspystypianoissa vasen pedaali siirtää vasarat lähemmäs kieliä jolloin niiden "vauhdinottomatka" lyhenee ja ääni vaimenee.
 
Aikanaan kun soitin klassista aktiivisemmin lähes 20 v niin en kovinkaan montaa kertaa joutunut keskipedaaliin koskemaan. Rytmimusan parissa en juuri koskaan, vaikka sillä voisi kyllä tehdä hauskoja efektejä. Una cordaa oon kyllä käyttänyt klasarissa paljon, ja joissain jazzballadeissa tai akustisissa jutuissa balanssin takia.
 
Klassisissa nuoteissa on joskus pedaalinkäyttöohjeita mutta ne ei aina oo säveltäjän tekemiä vaan kustantajan jälkikäteen painamia. Karkeasti vois kai yleistää että mitä uudempi kappale sitä luotettavammat merkinnät.

Una cordaa tulee aika paljonkin käytettyä. Se auttaa saamaan kontrolloidun ja pehmeän hiljaisen soundin.
 
Mä sanoisin, että digitaalipianossa una cordalla ei ole käytnnössä mitään merkitystä.

TritoneSubstitution: Una cordaa tulee aika paljonkin käytettyä. Se auttaa saamaan kontrolloidun ja pehmeän hiljaisen soundin.
 
Mä sanoisin, että digitaalipianossa una cordalla ei ole käytnnössä mitään merkitystä.
 
riippuu varmaan laitteesta jotenkin tuntuis.

Mä sanoisin, että digitaalipianossa una cordalla ei ole käytnnössä mitään merkitystä.

riippuu varmaan laitteesta jotenkin tuntuis.
 
TritoneSubstitution tarkoittanee sitä, että digitaalipianolla tai keyboardilla voi käyttää volume wheelia tai asettaa modulation wheel:n ohjaamaan volumea ja/tai jotain pehmentävää parametria. Tai sitten jokin näpytin keyboardista tekemään una corda efektin. Ja onhan niitä polkimiakin, jotka toimii MIDI-kontrollereina suoraan. Mekaanisesta pianosta puuttuvaa una cordaa ei lisätä asetuksia vaihtamalla.
 
Niin ja jos master MIDI-koskettimistossa on kahdelle polkimelle paikat, niin toinen taitaa olla yleensä volume-pedaali (tai asetettavissa sellaiseksi). Yhdenlainen una corda-toteutus sekin.
 
Albert
 
PS. Onkohan noissa pianomoduleissa yleensä mallinnettu/sämplätty una-cordaa ollenkaan. Oberheim Mini Grand sanoo speksissään että siitä kuuluu jopa polkimien kolinat:)

Ihmettelyä sostenuton kanssa
 
Nyt on koskettimistoon liitetty suht hyvä pianomoduli (GEM rp-x), jossa 2 paikkaa pedaaleille. Otin yhden käyttöön sustainiksi ja koskettimistossa on jo ennestään 2 pedaalia, jotka lähettää sostenuto ja una corda/soft MIDI-viestejä.
 
Sostenuto menee päälle pedaalia painettaessa hienosti: Ne koskettimet jotka on alaspainettuina jäävät ilman vaimentimia ja soivat kun koskettimen vapauttaa. Pedaalin voi nyt vapauttaa ja em. koskettimet säilyttää vaimentimettomuutensa (mikä sana!), kun taas muut koskettimet sammuttaa äänensä kun kosketin palaa ylös (näinhän normaalisti onkin kun sustainia ei ole painettu).
Tällä pianomodulilla saa palautettua vaimentimet em. koskettimille vain tekemällä uuden sostenuton jollekin toiselle koskettimelle. Pois sitä ei saa kokonaan kuin käynnistämällä modulin uudelleen. Pitäsköhän lukea käyttöohjetta.
 
Ei taida toimia näin mekaanisessa pianossa.
 
Albert

Vasen pedaali, una corda toimii siis pystypianossa siirtäen vasaroita vain lähemmäksi, mutta flyygelissä siirtää koko koneistoa oikealle. Flyygelissä soundieron huomaa selkeästi. Jos tekniikka ei riitä, niin pianossa tota voi käyttää apuna nopeissa jutuissa, kun vasarat siirtyy lähemmäksi, niin onhan nillä "nopeampi" soittaa. Faziolilla on isoissa flyygeleissään myös neljäs pedaali (äärimmäisenä vasemmalla), joka tekee saman kuin pystypianossa eli siirtää vasaroita lähemmäs kieliä. Näin voidaan pienentää soinnin dynaamista skaalaa.
 
Uusissa laadukkaissa digipianoissa on mallinnettuna kaikki kolme pedaalia.

Tällä pianomodulilla saa palautettua vaimentimet em. koskettimille vain tekemällä uuden sostenuton jollekin toiselle koskettimelle. Pois sitä ei saa kokonaan kuin käynnistämällä modulin uudelleen. Pitäsköhän lukea käyttöohjetta.
 
Pianomodulissa ei sitten ollut mitään vikaa, vaan koskettimistossa. Sen firmware-versio oli ikivanha (yllättävää etteivät olleet päivittäneet maahantuojalla). Versiolla 2.0 toimii ok, tai siis seuraavasti:
 
Koskettimet jotka on painettuina, kun sostenuto-pedaali painetaan pohjaan, lukitsevat vaimentimet pois käytöstä. Muut koskettimet soivat kuten normaalistikin (ääni sammuu kun koskettimen päästää ylä-asentoon, jos sustainia ei painettu).
 
Kun sostenuto-pedaalin päästää ylös, kaikki koskettimet soivat normaalisti.
 
Onkohan toi portamento, mikä olis kanssa tuossa pianomodulissa toteutettu, vastaava kuin Faziolin neljäs poljin? Modulissa kun on toisena hyvä-äänisenä flyygelinä toteutettu Fazioli.
Pitääkö tässä todella hommata vielä neljäskin poljin:)
 
Albert
 
PS. Toi una corda on kyllä hiano - soi niin pahuksen pehmeästi kovillakin äänillä, ilman mitään räikeyttä (mikä on rasittavaa jatkuvatoimisilla pianonhakkaajilla).
 
PS2. Vai onko tuo portamento juuri flyygelin una corda jossa koko koneistoa siirretään, ja mun una cordaksi nimeämä onkin soft-pedaali, jolla nimellä se modulin speksissäkin on.

Ei.
 
Una corda , eli "yksi kieli" tarkoittaa juurikin flyygelin koneiston siirtämistä niin että vasara osuu vain yhteen kieleen.
 
Portamento on sähköisten soittimien toiminto, jossa äänestä toiseen liu'utetaan.

Se kaikupedaali on varsin monikäyttöinen peli ja sitä kandee harjoitella akustisella pianolla. Sitä ei merkitä nuotteihin sen takia että sitä käytetään koko ajan. Mutta, obs!, ei juuri koskaan pohjaan painaen. Kaikupedaalissa on yleensä käyttökelpoinen alue välillä ihan-vähän-alas -> about puoleen väliin ja siihen alueeseen mahtuu kaikenlaista soundia. Mystinen peli.
 
Niillä kahdella muulla on vähemmän käyttöä. Urkupiste/sostenutopedaalia pystyy jäljittelemään kaikupedaalilla, konsa urkupisteäänet perinneohjelmistossa ovat yleensä bassoääniä. Una cordaa taas soittamalla hiljempaa. Pianoissa una corda siirtää vasaroita vain lähemmäksi kieliä eikä siinä ole sitä soundi-ideaa kuin flyygeleissä joissa pedaali toimii toisin ja ohentaa soundia.
 
Joku joltisenkin tunnettu pianisti sanoi joskus että kaikupedaali on pianon sielu. Varsin romanttisesti ja osuvasti pistetty.