Mark-Ken 26.02.2004 16:04:00 | |
---|
Hyvä tietää. Semmonen sattuu löytymään, joten ehkä sille jotain käyttöä tulee. |
kulmahiomakone 26.02.2004 17:55:25 | |
---|
...Terät ovat vaan niin pieniä ja istukkaankaan ei mahdu mitään kovin järeitä teriä joten tuskin hirveästi hyötyä on Dremel lelusta. Ntäs otelaudan kaiverrukset ynnä muut koristelut? Catana sum et nihil humanum a me alienum puto. |
Mark-Ken 26.02.2004 18:33:17 | |
---|
Onneksi isäni on semmonen "remontti-reiska", joten työkaluja löytyy runsaasti. Mikäs on teidän mielestänne kaikkein tärkein työkalu? |
temeeh 26.02.2004 18:59:53 | |
---|
Onneksi isäni on semmonen "remontti-reiska", joten työkaluja löytyy runsaasti. Mikäs on teidän mielestänne kaikkein tärkein työkalu? Käsityökaluja lukuunottamatta ehkä juurikin tuo em. käsiyläjyrsin ja muutama terä. |
fox 26.02.2004 19:42:04 | |
---|
Ntäs otelaudan kaiverrukset ynnä muut koristelut? Siihen maailman paras. Yleensäkin periaate: työkalu tehtävän mukaan pätee myös kitaranrakennuksessa. Dremel on myös "maailman paras" vehje humbukkereiden kuorten poistossa. Ja toki myös kaikessa tarkkuutta vaativassa nysväämisessä, jota kitaranrakennuksessa on yllinkyllin. Eihän sillä kukaan (kai?) mitään cavityja jyrskytä, sitä varten on vähän tuhdimmat vehkeet..joita ei sitte voi käyttää noissa "fiinimmissä" töissä. "Avaanpa tuon PAFfin kuoresta tuon juotoksen, kas, yhden käden rälläkkä! Sillä röytämään heti!!" |
Juzzu 27.02.2004 07:21:55 (muokattu 27.02.2004 07:22:44) | |
---|
Jaa noin Fox noita mikkejä asentelee ;o) Kyllä tosirakentaja rälläkällekin käyttöä löytää rakentamisessa, mm. LP:n kannen muotoilee eräs ammattilainen rälläkällä. Mutta sekin vaatinee vissiin rautaisen tätsin ja kunnon annoksen kokemusta. Ja tietenkin sen jälkeen kunnon sikli- jne. käsittelyn. Mutta tosiaan, itse oikein ostin Dremel-kopion tuota tän hetkistä rojektia varten, oikein kiva on sillä jyrskytellä upotuksia otelautaan ja lapaan. Ei oikein muilla vermellä (ehkä?) moinen onnistukaan. Ja vaikka dremelillä pienellä terällä kuinka röytyää, pysyy vahingot vielä suht siedettävinä vrt. vaikka rälläkkä! :o) Tonttoroi! Ponkkolaala piu! Tiruliru löts! |
fox 27.02.2004 12:27:26 | |
---|
Jaa noin Fox noita mikkejä asentelee ;o) Salaisuuteni tuo.. Täytyypä mennä kirjoittamaan "Humbukkerin kuorien irroitus ja muu modaus röytämällä"- kirjoitus. Työkaluina rälläkkä, kaasuhits.vehkeet ym. :) Asiaan: Kyllähän toki puun muotoiluun on hyvä esim. joku jyrsinlaikka, tahi lamellilaikka mutta niink tuossa tuli jo todettua, varmaa kättä se vaatii. Helppoa on tirvasta kannesta puoli senttiä liikaa mutta "takaisinlaittaminen" onkin sitten toinen juttu..ja noita mittavirhetapaturmia varmaan jokaiselle joka on rakennellut, on sattunut. Yleisvinkkinä tähänkin sopii yhden vanhan timpurin ohje: mittaa,mittaa ja vähän ennen kun veistät, mittaa.. |
North 28.02.2004 00:43:21 | |
---|
Miten muuten saarni ja vaahtera eroavat toisistaan muuten kuin näköisyytensä kanssa? Eikös molemmat ole aikalailla kovaa puuta? Niin ajattelin vaan että jäikö kysymukseni huomaamatta kun siihen ei kukaan vastannut. Nostin sen tähän näkyviin kummiskin jos joku asiantuntija tietää asiasta jotakin. -Kiitos. Hiipii vuoteen jalkopäästä, kun se tulee ei se säästä, se on KAUHEA KANKKUNEN.
-Juha Vainio. |
fox 28.02.2004 01:08:43 | |
---|
Niin ajattelin vaan että jäikö kysymukseni huomaamatta kun siihen ei kukaan vastannut. Nostin sen tähän näkyviin kummiskin jos joku asiantuntija tietää asiasta jotakin. -Kiitos. Ainakin multa jäi..tosin enpä juuri noista puista..hmm. Saarni on painavampaa kuin vaahtera, Kuiva-tuoretiheysarvot 590-550 kg/k-m saarni ensiksmainittuna, molempia on perinteisesti käytetty soitinrakennuksessa, saarnia etupäässä runkopuuna, vaahteraa rungoissa ja kauloissa. Kevyempää saarnia on tuo kuuluisa "swamp ash", nuo painoarvot on sille "northern- eli hard ash"- puulle. Molemmista puulajeista tunnetaan kuviollisia kasvumuotoja, tosin loimullista saarnia harvemmin. Vaahteran kuvioituminen on riippuvaista vähän lajikkeesta, quilttia ja burlia Suomen vaahteroista on vähän vaikea löytää, loimua kylläkin. Hih, löysinpäs koneeltani tietoa, liitänpä: Rock Maple is actually a maple that comes from a specific tree - namely the North Amercian Sugar Maple (Acer saccharum). It is used because it is very hard (thus the common name) and has a nice grain. Birdseye Maple comes from the same tree but usually gets the name if it is more heavily figured. The flamed maples usually (but not always) come from the Ambrosia Maple (Acer ambrosia) which is also usually highly figured. Quilted Maple comes from the Oregon or Big Leaf Maple (Acer macrophyllum) and we are all familiar with this highly prized and figured material. Less common (but still seen) are Burl Maples which also originate from the Big Leaf Maples and which feature a swirl pattern in their grain. |
North 28.02.2004 01:47:26 | |
---|
Jees. Vielä jäi epäselväksi tuo saarni jos sitä käyttää kaulassa niin tuleeko siitä täysi floppi vai voiko se olla hyvä siihen tarkoitukseen? Hiipii vuoteen jalkopäästä, kun se tulee ei se säästä, se on KAUHEA KANKKUNEN.
-Juha Vainio. |
fox 28.02.2004 01:52:24 | |
---|
Jees. Vielä jäi epäselväksi tuo saarni jos sitä käyttää kaulassa niin tuleeko siitä täysi floppi vai voiko se olla hyvä siihen tarkoitukseen? Ahh, enpäs tiedä, vaikka saarnee käytetään "urheiluvälineiden valmistuksessa" niin eipä sitä minun tietojeni ja havaintojeni mukaan oo juurikaan soittimien kaulapuuna käytetty, vaikka pitäs olla sitkeää, vääntölujaa ym. Haluatko olla "uranuurtaja"? Meinaan kaipa siihen joku syy on, ettei ole käytetty.. |
Kiitos fox. No eipä siinä mitään oikeastaan kun vain mielenkiinnosta kyselin,olisi vain ollut mahdollisuus saada tuota saarnia ja ajattelin että jos se kävisi kaulaan koska se pala mikä olisi tiedossa niin ei ole tarpeeksi paksu runkopuuksi. Hiipii vuoteen jalkopäästä, kun se tulee ei se säästä, se on KAUHEA KANKKUNEN.
-Juha Vainio. |