Koskettimet ›

18is9: Joo, tuossa levyprojektissa paljastui minulle se, että soundin voi ruuvata kohdalleen vasta siinä vaiheessa kun muukin materiaali alkaa olla paikoillaan. Suurin osa analogisoundeista kuulosti vain kitaroiden kanssa köpöltä vaikka itsekseen soundasivat tosi hyviltä ja paksuilta joten kihinää oli pakko hakea digitaalipuolelta JD:stä. Se, että soundi on hyvän kuuloinen itsekseen ei kyllä takaa yhtään että miten se istuu miksaukseen. Ainakaan jos se miksaus on muutenkin tukossa muusta tavarasta. Eri asia tietysti on jos tehdään voimakkaasti syntsavetoista hommaa jossa ei ole muita instrumentteja häiritsemässä olennaista.
 
Silleenhän se olla pitää kuin Rushin Signalssilla että jos oikein tarkkaan kuuntelee niin saattaa sieltä Oberheimin alta kitarankin erottaa...
 
ei takaa tietenkään. olen kuullut jotain soundeja jotka toimii yksin mutta en ole koskaan saanut niitä järkevästi muiden kanssa toimimaan.

JPQ: ei takaa tietenkään. olen kuullut jotain soundeja jotka toimii yksin mutta en ole koskaan saanut niitä järkevästi muiden kanssa toimimaan.
 
Pitää tehdä seuraavat biisit sitten sen soundin ympärille :).

18is9: Pitää tehdä seuraavat biisit sitten sen soundin ympärille :).
 
sitä yritetty tottakai muttei onnistuttu ja nykyään aika hyvin jo havaitsee mitkä toimii yhdessä sanoisin.

18is9: Suurin osa analogisoundeista kuulosti vain kitaroiden kanssa köpöltä vaikka itsekseen soundasivat tosi hyviltä ja paksuilta joten kihinää oli pakko hakea digitaalipuolelta JD:stä. Se, että soundi on hyvän kuuloinen itsekseen ei kyllä takaa yhtään että miten se istuu miksaukseen. Ainakaan jos se miksaus on muutenkin tukossa muusta tavarasta.
 
Joo no, kyllähän analogisynia pop / rock-kontekstissakin aikoinaan on käytetty lähinnä siten, että kitara- ja syntetisaattoriosuudet vuorottelevat. Niin eri kappaleiden osuuksen suhteen, kuin ihan perusrytmityksen tasolla. Kai se pikemminkin sovitusratkaisuista pitäisi olle kiinni, kuin miksauksesta.
 
Olihan jollain David Bowiella tai Funkadelicilla parhaimmillaan hirveä määrä porukkaa niin studiossa kuin lavalla soittamassa yhtäaikaa, mutta jokaiselle yritettiin silti löytää oma kolonsa - ja silti jäi vielä yleensäkin musiikkiin ilmaa hengittää. Suomalainen korva sen sijaan on ehkä viimeisten vuosikymmenien aikana liiankin tottunut tähän kaikkialta pursuavaan poppimetalli-tuotantoon, jossa pistetään mahdollisimman monta ääntä soimaan mattona päällekkäin. Ostetaan kalliit ja hienot kamat, jotka kaikki täyttää samaa taajuusaluetta, ja ihmetellään miksi ne eivät toimi miksauksessa niinkuin pitäisi. :D

Pehmeät, utuiset pädit irtoaa kyl tuosta Yamaha CS-50:stä. Se on ohuempisoundinen kuin CS-80 mistä on etuakin ja neliäänisyys jättää sormia myös muuhun käyttöön. :)

mistä löytys samanmoiset padit ku "tinakenkätyttö" kappaleessa. aika perus soundi, taisi olla rollusta (rs-5?). lähtiskö korkki tr:stä?

tliedes: mistä löytys samanmoiset padit ku "tinakenkätyttö" kappaleessa. aika perus soundi, taisi olla rollusta (rs-5?). lähtiskö korkki tr:stä?
 
näytettä. ps. perus rompleri soundit saa aika monella jotenkin ei ihan aina mutta hyvin lähelle.

JPQ: näytettä.
 
no siis tämä http://www.youtube.com/watch?v=ifsRkSa7OG4&fmt=18
 
kuulostaa että siin on lfo hitaalla, (säkeistöjen aikaan)

tliedes: no siis tämä http://www.youtube.com/watch?v=ifsRkSa7OG4&fmt=18
 
kuulostaa että siin on lfo hitaalla, (säkeistöjen aikaan)
 
Jaaha jotain käsitystä tulee vaikka rummut onkin suomi iskelmän yms tapaan turhan kovaa makuuni (muuhun taustaaan nähden) niin se mitä tuli havaittua ei liene mitään kovin erikoista. mutta sävy ehkä jotenkin silti niitä että korg ei kuulostane luonnostaan tuolta toisin kuin tuo laitos noh merkkimielikuvieni pohjalta. eikä ihan aina pelkkä eq riitä koska laitteiden suotimissakin on eroja ja siinä millaisia raakasamplet on.

Roland Super JD-990 on kyllä ehdottomasti paras tällä alalla. Ja tiedoksi se että kosketinversio JD-800:n saundi ei ole lähellekään samaa luokkaa, koska räkkiversiossa on triplaten uusia ominaisuuksia.
 
Tärkeimmät on ehkä Analogue feel ja Tone Pan eli voidaan kaikki tonet paneroida halutuiksi toisin kuin JD-800:ssa, eli oikea stereo systeemi. Sillä saa huomattavasti laajemmat pädit kuin kosketinversiolla tai millään muulla vastaavalla. Analogue feel taas lisää saundiin lfo:n tapaisen heittelehtivän aallon ja tuo erittäin paljon lämpöä ja epävakaisuutta saundiin ja ero on kuin yöllä ja päivällä!
 
Ja se ei vain ole tavallinen lfo, vaan se on siis täysin randomilla toimiva, ja se on vieläpä erilainen jokaiselle tone'lle!
 
Aikaisemmin ostin JD-990 koska ei ollut varaa ostaa JD-800 (ne säätimet aina houkuttelee..) mutta sitten kerran tuli tilaisuus tehdä kaupat päikseen mutta se oli virhe, koska saundit jotain syystä eivät olleet lainkaan haluttuja vaikka kuinka niitä säätimiä väänsi ja koskettimisto on kerta kaikkiaan hirveä ja erittäin "epä-inspiraationaalinen" ja siitä syystä sen käyttö jäi tietenkin vähäiseksi. Räkkiversiota tuli ihan ikävä... myin JD-800 hyvällä voitolla pois ja vasta kuukausien päästä löysin uuden räkin myynnissä... enkä tästä ikinä luovu!!! =D
 
Tämä oli ehkä ensimmäinen kerta kun saundien laatu ohittaa täysin reaaliaikaisen kontrollin... ja tämä Super JD-990 on käyttäjäystävällisin räkki ikinä ohjelmoida... erittäin hienosti suunniteltu käyttöliittymä!

ptpt88: Roland Super JD-990 on kyllä ehdottomasti paras tällä alalla. Ja tiedoksi se että kosketinversio JD-800:n saundi ei ole lähellekään samaa luokkaa, koska räkkiversiossa on triplaten uusia ominaisuuksia.
 
Tärkeimmät on ehkä Analogue feel ja Tone Pan eli voidaan kaikki tonet paneroida halutuiksi toisin kuin JD-800:ssa, eli oikea stereo systeemi. Sillä saa huomattavasti laajemmat pädit kuin kosketinversiolla tai millään muulla vastaavalla. Analogue feel taas lisää saundiin lfo:n tapaisen heittelehtivän aallon ja tuo erittäin paljon lämpöä ja epävakaisuutta saundiin ja ero on kuin yöllä ja päivällä!
 
Ja se ei vain ole tavallinen lfo, vaan se on siis täysin randomilla toimiva, ja se on vieläpä erilainen jokaiselle tone'lle!
 
Aikaisemmin ostin JD-990 koska ei ollut varaa ostaa JD-800 (ne säätimet aina houkuttelee..) mutta sitten kerran tuli tilaisuus tehdä kaupat päikseen mutta se oli virhe, koska saundit jotain syystä eivät olleet lainkaan haluttuja vaikka kuinka niitä säätimiä väänsi ja koskettimisto on kerta kaikkiaan hirveä ja erittäin "epä-inspiraationaalinen" ja siitä syystä sen käyttö jäi tietenkin vähäiseksi. Räkkiversiota tuli ihan ikävä... myin JD-800 hyvällä voitolla pois ja vasta kuukausien päästä löysin uuden räkin myynnissä... enkä tästä ikinä luovu!!! =D
 
Tämä oli ehkä ensimmäinen kerta kun saundien laatu ohittaa täysin reaaliaikaisen kontrollin... ja tämä Super JD-990 on käyttäjäystävällisin räkki ikinä ohjelmoida... erittäin hienosti suunniteltu käyttöliittymä!
 
Ei paras minusta mutta parhaita :) mutta kummassa noissa on hard sync? on se joka kiinnostaa edes vähän mutta hyvin vähän päättömien hintapyyntöjen takia rauta enään kiinnostaa. varsinkin kun jd800 koskettimistaan aika hajoava.

JPQ: Ei paras minusta mutta parhaita :) mutta kummassa noissa on hard sync? on se joka kiinnostaa edes vähän mutta hyvin vähän päättömien hintapyyntöjen takia rauta enään kiinnostaa. varsinkin kun jd800 koskettimistaan aika hajoava.
 
JD-990:ssä on OSC SYNC, joka puuttuu kokonaan JD-800:stä. Sitä en muista onko soft vai hard sync... saattaapi olla jopa itse säädettävä... pitää tarkistaa...
 
Joo se ongelma näissä kaikissa rautasynissa on että niitä ei ole ikuisesti tarjolla joten hinnat tuntuvat nousevan koko ajan... pahempi asia tämän JD-990:n kannalta oli se että ennen se oli vain jotain 150e - 350e... mutta heti kun tämä eräs kaveri julkaisi artikkelin jossa kehui ja vertaili ominaisuuksia JD-990 vs. JD-800 niin johan hinnat pomppasi ylös kun ihmiset alkoivatkin arvostaa tätä enemmän. Nykyään hintaan on jo 350 - 500e kunnosta riippuen. Ensimmäinen maksoi 450e minttikuntoisena. Tämä nykyinen maksoi vain jotain 350e koska tässä on sellaista ongelmaa että näytön valo himmenee aina välillä spontaanisesti mutta ei ole menoa koskaan haitannut. Tässä se artikkeli:
 
http://homepage.mac.com/synth_seal/html/ds_jd990.html
 
Sitä vastoin JD-800:n hinta on tippunut melko reilusti. Alunperin siihen ei ollut varaa koska sitä myytiin silloin käytettynä jopa 800e mutta nykyiset hinnat on jossain 400-600e.

Mulla on ollut samaan aikaan JD-800 ja JD-990 (molemmissa harvinainen Strings Ensemble -laajennus) ja JD-990 vie kyl pisteet saundipuolella jääkiekkolukemin. Myin JD-990:n ihan naurettavan halvalla (oisko 450e jousikortin kanssa) jollekin Mnettiläiselle ja kaduttaa vieläkin.
 
Nyt on käytössä Fantom-S ja Fantom XR, ja vaikka saundi on hifimpi, niin semmoista lämmintä, paksua digisaundia noista on vaikea saada irti (ohjelmoin käyttösaundit uusiksi niin hyvin kuin pystyin ja kaikkia saundeja ei vain saanut kopioitua - filsa on tosi pliisu JD-sarjaan verrattuna). Jos löydätte jostakin JD-990:n ja Strings Ensemble -kortin, niin kerätkää ihmeessä talteen.
 
Pitää vielä lisätä listaan toinen syna, jonka päästin valumaan käsien kautta - Roland JX-10. Vehje on käytettynä ehkä 400e ja on jokseenkin paras masiina jousi- ja brassipädeihin, mikä on tullut vastaan.

Tärkeimmät on ehkä Analogue feel ja Tone Pan eli voidaan kaikki tonet paneroida halutuiksi toisin kuin JD-800:ssa, eli oikea stereo systeemi. Sillä saa huomattavasti laajemmat pädit kuin kosketinversiolla tai millään muulla vastaavalla.
 
eli kuulostaa hyvälle kotona, luureilla. ehkä vielä bändikämpälläkin, jos vetää pöytään/mihinlie stereona. mitens sit ku pitää esim. keikalla vetääkin monona kun ei pöydässä riitä kanavat? (peruskuvio pizzeriakeikoilla :D)
 
ja studiossa tuosta ominaisuudesta ei ole IMHO mitään hyötyä. ne synat tökitään kuitenkin miksausvaiheessa sinne minne ne mahtuu ja levitellään jos tarvii.
 
tarkoitus ei ole kettuilla. kummastelen vain tätä varsin yleistä käsitystä, että leveämpi pädi on parempi pädi. kaupassa se tietysti voi edesauttaa ostopäätöksen tekemistä kun kuulostaa makeammalta kuin se viereinen syntty, mutta kun tuollaisella ominaisuudella ei sitten käytännössä ole niin hirveästi käyttöä. ja silloinkin kun on, niin kyllä sitä ohuempaakin pädiä pystytään studiokikoilla levittämään ihan tarpeeksi...
 
ei muuta. jatkakaa. :D

ganesha: - - kummastelen vain tätä varsin yleistä käsitystä, että leveämpi pädi on parempi pädi. kaupassa se tietysti voi edesauttaa ostopäätöksen tekemistä kun kuulostaa makeammalta kuin se viereinen syntty, mutta kun tuollaisella ominaisuudella ei sitten käytännössä ole niin hirveästi käyttöä. ja silloinkin kun on, niin kyllä sitä ohuempaakin pädiä pystytään studiokikoilla levittämään ihan tarpeeksi...
 
Tämähän oli vanhana aikana se syy miksi studiojannut osti Yamahat ja keikkajätkät Rolandit. Rolandin leveät soundit tuo keikalla sitä humua, jonka päällä solistit tykkää leijua. Yamahat taas kuulosti säännölliseti ohuilta.
Studiossa taas sitä Rolandia voi tuskin nimeksi laittaa, ja silti valtasi kaistaa. Yamahan kuulaat, kirkkaat ja korkealaatuiset soundit taas voi kerrostaa ja pinota niinkuin haluaa.
 
Kyllähän tuon kuulee yhä vieläkin Rolandin sähköpianoissa.
 
MrS

Windreaper: Pitää vielä lisätä listaan toinen syna, jonka päästin valumaan käsien kautta - Roland JX-10. Vehje on käytettynä ehkä 400e ja on jokseenkin paras masiina jousi- ja brassipädeihin, mikä on tullut vastaan.
 
Ei yhtään harmita että joskus en päässyt tuosta eroon. Hyvä kone nimenomaan näissä hommissa tosiaankin.

ganesha: eli kuulostaa hyvälle kotona, luureilla. ehkä vielä bändikämpälläkin, jos vetää pöytään/mihinlie stereona. mitens sit ku pitää esim. keikalla vetääkin monona kun ei pöydässä riitä kanavat? (peruskuvio pizzeriakeikoilla :D)
 
ja studiossa tuosta ominaisuudesta ei ole IMHO mitään hyötyä. ne synat tökitään kuitenkin miksausvaiheessa sinne minne ne mahtuu ja levitellään jos tarvii.
 
tarkoitus ei ole kettuilla. kummastelen vain tätä varsin yleistä käsitystä, että leveämpi pädi on parempi pädi. kaupassa se tietysti voi edesauttaa ostopäätöksen tekemistä kun kuulostaa makeammalta kuin se viereinen syntty, mutta kun tuollaisella ominaisuudella ei sitten käytännössä ole niin hirveästi käyttöä. ja silloinkin kun on, niin kyllä sitä ohuempaakin pädiä pystytään studiokikoilla levittämään ihan tarpeeksi...
 
ei muuta. jatkakaa. :D
 
No haloo??? Miksei voisi sitten käyttää kahta mikseriä joista toisen pistää stereona toisen mikserin läpi niin että kyllä on stereona eikä lopu kanavat kesken. Se ei ole pizzerian ongelma... jos keikalle joskus tulisi mentyä niin tietenkin roudaan omat äänisysteemit myöskin mukaan niin tietää varmasti että kaikki on niinkuin pitääkin!
 
Tuo oli kyllä rehellisesti sanottuna erittäin idioottimainen kommentti...
 
Itse asiassa pointtina oli leveästä pädistä se että eikös melkein kaikki (digisynat) ole stereona mutta silti riittää huimiakin eroja synien välillä.
 
Ja sillä on TODELLAKIN eroa että onko vain tupla mono vai oikea stereo!!!

maza: Ei yhtään harmita että joskus en päässyt tuosta eroon. Hyvä kone nimenomaan näissä hommissa tosiaankin.
 
JX-10 hintaan 400e???
 
Huhhuh kyllä meni halvalla! =D
 
Muistaakseni tuota myydään minttikuntoisena johonkin 750e...

ptpt88: JX-10 hintaan 400e???
 
Huhhuh kyllä meni halvalla! =D
 
Muistaakseni tuota myydään minttikuntoisena johonkin 750e...
 
Ei pelkkä syna ole 750e arvoinen millään (programmerin kanssa ehkä...) - joku 400-450e ehkä maksimi hyväkuntoisesta, imo (ellei hinnat oo tosiaan noussu, noita sai joskus jonnekin 250-300e paikkeille). Myin mazalle kyl johonni 700-750e paikkeille (en muista ennää), mutta siinä oli programmeri, muistipalikka ja hyvä keissi. Tämän lisäksi olin vaihtanut aftertouch-sensorin (Ruotsissa oli vielä varaosia) ja koskettimistoon jouset sekä puslat. Virtalähteessä oli kans uudet suodatinkonkat.