Rock, pop, alternative ›

*Bandiitti*: Joo. Kyllä Ilellä on ollu suuri vaikutus biiseissä. Tietäähän sen. Mistäs tän kirjan vois ostaa? Oon netistä lukenu kaiken mikä liittyy Hurriganesiin, mutta kirjaa en oo vielä lukenu. On sen verta hyvä bändi että täytyy perehtyä vieläkin paremmin.
 
en mä tiedä, julkaisija on Johnny Kniga, nykyinen Like
 
Tekijät Honey Aaltonen, Vesa Kontiainen ja Kjell Stark.
 
Vai mikäs toi Vesa ny oli...no kumminkin.

*Bandiitti*: Joo. Kyllä Ilellä on ollu suuri vaikutus biiseissä. Tietäähän sen. Mistäs tän kirjan vois ostaa? Oon netistä lukenu kaiken mikä liittyy Hurriganesiin, mutta kirjaa en oo vielä lukenu. On sen verta hyvä bändi että täytyy perehtyä vieläkin paremmin.
 
Viimeks ku kyselin, olikse nyt Akateemisesta, oli myyty loppuun eikä uutta painosta ollu tiedossa.
 
E: Ilmeisesti siks että tää oli just sillon tulossa: http://www.kirja-arvostelut.com/9524597659
 
EE: Kirjastosta ite lainasin aikanaan ton Johnny Knigan julkaiseman, sangen suositeltavan, eepoksen.

Atomic Cafe: En muista kenen idea oli lähteä juuri Tukholmaan mutta Remun itsepäisyys oli jälleen kerran suurin syy siihen miksi asiat menivät kuten menivät. Remu halusi parasta mitä Love pystyi tarjoamaan ja sai sen.
 
Ymmärrettävistä syistä heti Roadrunnerin jälkeen kaikki Loven artistit halusivat hinnalla millä hyvänsä Marcus Studioon ja siellä kävi levyttämässä mm. Hector, Juice, Wigwam, Sleepy Sleepers ja Kaseva.
 
tuskin se Remu mitään tajus siitä, että mikä siellä Tukhomassa on paremmin, eihän se erottanu tuolloin, eikä varmaan erota vieläkään, 16-raituria vatupassista. Eli Tukholma oli varmaan enemmän fiilisjuttu, kuin et joku Remander olis tajunnu et mitä siellä on enemmän.
 
Eiköhän Richard Stanley ollut iso tekijä tossa soundissa myös, hänen ideansa se Marcus Musiciin meneminen tais alunperin ollakin, ja äänittäjä Leif Mases kanssa hallitsi hommansa. Mutta eihän Humu mitään sen äänityksiä ollu kuullu, eikä tajunnu siitä(kään) asiasta mitään.
 
Oman tonttinsa levyllä Remppa hoitaa toki 100-0, mutta ei tota ruotsiin lähtöä must minään Humun kultamunan löytymisenä voida pitää. Oli siellä Marcus Musicissa vissiin sitä ennenkin äänitetty Loven julkaisemia lättyjä, oisko Tukka Jolonen ainakin tehny jotain siellä.

sirdickyj: en mä tiedä, julkaisija on Johnny Kniga, nykyinen Like
 
Tekijät Honey Aaltonen, Vesa Kontiainen ja Kjell Stark.
 
Vai mikäs toi Vesa ny oli...no kumminkin.
 
Helvetin hyvä kirja kyllä.
 
Remu pisti kirjaan mulle hienon omistuskirjoituksenkin = Nimmari + kirkkovene. :D

zekeode: Helvetin hyvä kirja kyllä.
 
Remu pisti kirjaan mulle hienon omistuskirjoituksenkin = Nimmari + kirkkovene. :D
 
Remuhan ei ollut mielissään tuon kirjan ilmestymisestä, mankui siitä telkkarissakin. Kun ei saanut fyrkkaa siitä kirjasta, niinku ei pitänytkään saada. Ja tossa kirjassahan ei varsinaisesti palvota Humua, vaan annetaan aika kaunistelematon kuva. Ja äänessä on paljon muitakin ku Remppa kertomassa omaa mustalaisen totuuttaan.

sirdickyj: tuskin se Remu mitään tajus siitä, että mikä siellä Tukhomassa on paremmin, eihän se erottanu tuolloin, eikä varmaan erota vieläkään, 16-raituria vatupassista. Eli Tukholma oli varmaan enemmän fiilisjuttu, kuin et joku Remander olis tajunnu et mitä siellä on enemmän.
 
Eiköhän Richard Stanley ollut iso tekijä tossa soundissa myös, hänen ideansa se Marcus Musiciin meneminen tais alunperin ollakin, ja äänittäjä Leif Mases kanssa hallitsi hommansa. Mutta eihän Humu mitään sen äänityksiä ollu kuullu, eikä tajunnu siitä(kään) asiasta mitään.
 
Remua on helppo aliarvioida mutta mies on luova nero mitä tyyliasioihin tulee ja tyyliasiat on puolet Hurriganesista. Remu ei ymmärrä tekniikasta mitään mutta ei sen tarvitse siitä mitään ymmärtääkään (Remu ei painele nappeja vaan nappien painajia). Remu on diktaattori joka kertoo uudesta ideastaan yleensä näin: laitetetaan tähän pum pam pum ja viuu vau vou, sitten vähän pimputusta ja teksasia niin hyvä tulee. Tämän jälkeen "yhteistyökumppanit" katselevat kenkiään ja heti kun oivaltavat että mitä se pomo tarkoitti tekevät biisin nimeltään Alabama baby.
 
Siitä olen samaa mieltä että Mister X oli tärkeä tekijä Tukholmassa mutta siitäkin huolimatta Roadrunner ei ollut Richard & Hurriganes vaan Hurriganes levy mikä tarkoittaa samaa asiaa kun Remu Aaltonen.

Atomic Cafe: Remua on helppo aliarvioida mutta mies on luova nero mitä tyyliasioihin tulee ja tyyliasiat on puolet Hurriganesista. Remu ei ymmärrä tekniikasta mitään mutta ei sen tarvitse siitä mitään ymmärtääkään (Remu ei painele nappeja vaan nappien painajia). Remu on diktaattori joka kertoo uudesta ideastaan yleensä näin: laitetetaan tähän pum pam pum ja viuu vau vou, sitten vähän pimputusta ja teksasia niin hyvä tulee. Tämän jälkeen "yhteistyökumppanit" katselevat kenkiään ja heti kun oivaltavat että mitä se pomo tarkoitti tekevät biisin nimeltään Alabama baby.
 
Siitä olen samaa mieltä että Mister X oli tärkeä tekijä Tukholmassa mutta siitäkin huolimatta Roadrunner ei ollut Richard & Hurriganes vaan Hurriganes levy mikä tarkoittaa samaa asiaa kun Remu Aaltonen.
 
Joo, ei Remua missään nimessä voi aliarvioida. Jos Remua ei olis koskaan ollut niin Hurriganesiakaan ei ois ollu. Remu keksi kaikki koukut ja juonet näihin biiseihin ja tyyliin. Loihan hän Cisse Häkkisen rokkarin tyylinkin. Ja sopii helvetin hyvin just tuohon bändiin! Että näin. Ite arvostan Remua todella paljon vaikka kaikki aina naljaileekin just tosta että "eihän se ees osaa englantia" No kertokaapas että kuka muu vois olla Hurriganesin laulaja? Jos Cisse ois vaikka laulanu ne biisit niin mitä siitä ois tullu? Ne ois kuulostanu pelkiltä covereilta. Mutta en aliarvioi Cisseäkään yhtään. Cisse on hieno tulkitsia. Rock'n'Roll

sirdickyj: Remuhan ei ollut mielissään tuon kirjan ilmestymisestä, mankui siitä telkkarissakin. Kun ei saanut fyrkkaa siitä kirjasta, niinku ei pitänytkään saada. Ja tossa kirjassahan ei varsinaisesti palvota Humua, vaan annetaan aika kaunistelematon kuva. Ja äänessä on paljon muitakin ku Remppa kertomassa omaa mustalaisen totuuttaan.
 
Remu oli hyvinkin mielissään kirjan ilmestymisestä ja kierteli sitä myös mainostamassa mutta sitä en tiedä menikö Aaltosen ja Aaltosen sukset ristiin myöhemmässä vaiheessa.
 
http://www.youtube.com/watch?v=F_Ab1_VPnQ8&feature=related

*Bandiitti*: Jos Cisse ois vaikka laulanu ne biisit niin mitä siitä ois tullu? Ne ois kuulostanu pelkiltä covereilta. Mutta en aliarvioi Cisseäkään yhtään. Cisse on hieno tulkitsia. Rock'n'Roll
 
Cisse oli Remulle rakas juuri siksi että se teki mitä käskettiin ja oli muokattavissa juuri sellaiseksi kun tarve vaati. Kitaristit olivat aivan toista maata ja joskus niitä joutui vetämään turpaan että lopputulos oli Hurriganesia eikä Eric Claptonia.
Cisse oli luonteeltaan perässähiihtäjä ja tolkuttoman nerokas tulkitsija. Tämä on helppo todeta miehen kolmelta soololevyltä vaikka mielestäni tuotantopuoli onnistui vain teiniunelmissa jonka koskettimet suorastaan hyväilevät sielua(kiitos Hillel Tokazier ).
 
http://www.youtube.com/watch?v=VOmrUkp192I&feature=related
 
http://www.youtube.com/watch?v=cHpe-HMljbU&feature=related

Atomic Cafe: Remua on helppo aliarvioida mutta mies on luova nero mitä tyyliasioihin tulee ja tyyliasiat on puolet Hurriganesista. Remu ei ymmärrä tekniikasta mitään mutta ei sen tarvitse siitä mitään ymmärtääkään (Remu ei painele nappeja vaan nappien painajia). Remu on diktaattori joka kertoo uudesta ideastaan yleensä näin: laitetetaan tähän pum pam pum ja viuu vau vou, sitten vähän pimputusta ja teksasia niin hyvä tulee. Tämän jälkeen "yhteistyökumppanit" katselevat kenkiään ja heti kun oivaltavat että mitä se pomo tarkoitti tekevät biisin nimeltään Alabama baby.
 
Siitä olen samaa mieltä että Mister X oli tärkeä tekijä Tukholmassa mutta siitäkin huolimatta Roadrunner ei ollut Richard & Hurriganes vaan Hurriganes levy mikä tarkoittaa samaa asiaa kun Remu Aaltonen.
 
tyyliasiat on erikseen, ja se erikseen, että mentiinkö sinne stokikseen remun vaatimusten takia
 
historia ja legendat on siitä kummallinen asia, että kun joku homma onnistuu, niin joku sen osatekijöistä nostetaan sellaiselle jalustalle, jossa kaikki onnistumiseen vaikuttavat tekijät katsotaan hänen hienoudekseen
 
stikikseen ei lähdetty remun idean pohjalta, vaan siinä oli Otto Donner ja Måns Groundstroem vahvoina tekijöinä, ja Richard Stanley, joka meni esittämään ideaansa tehdä Ganesin kanssa levy kunnon studiossa. Lueskelin vähän tota Ganes kirjaa, jossa asiaa valotettiin. Remu itseasiassa ei edes ollut innoissaan Stanleyn ottamisesta tuottajaksi, Stanley se oli, joka näki Ganesissa jotain erinomaista ja itse tunki yhteistyöhön bändin kanssa. Ei siinä Remun jääräpäivsyydellä mitään osaa eikä arpaa ollut.

Cover Version of Awful Crime:
 
http://www.youtube.com/watch?v=ML99rsunVwQ&feature=related
 
http://www.youtube.com/watch?v=HZqSrqNkPZc&feature=related

Atomic Cafe: An Awful Crime:
 
http://www.youtube.com/watch?v=ML99rsunVwQ&feature=related
 
Muuten ihan jees veto, mutta miksi laulussa tommonen kaiku ja miksi ihmeessä basari noinkin pinnassa? Syövät fiilistä aika kovasti, kun kyseessä on kuinkin suht iisi ja läsnäoleva biisi.
 
EDIT: Toinen olikin sitten vielä kehnompi esitys.

hapan: Muuten ihan jees veto, mutta miksi laulussa tommonen kaiku ja miksi ihmeessä basari noinkin pinnassa? Syövät fiilistä aika kovasti, kun kyseessä on kuinkin suht iisi ja läsnäoleva biisi.
 
Tässä ei ole liikaa kaikua:
 
http://www.youtube.com/watch?v=Hm4XfPYpCno

hapan: Toinen olikin sitten vielä kehnompi esitys.
 
Makuasioita, sanoi koira kun muniaan nuoli.
 
Jostain syystä pidän kummastakin versiosta, kun taas tästä en pidä yhtään:
 
http://www.youtube.com/watch?v=Z9AHIBqibsw&feature=related
 
Jos ruotsalaiset kuulapäät lyö päätään lavan reunaan Hurri ganesin tahtiin "isänmaallisen" Ultima Thule orkesterin säestyksellä niin onhan se saavutus sekin. Ruotsalainen nationalismi, Åland ja härmärock on kun paita ja perse ;)
 
http://www.youtube.com/watch?v=Y4UIoz6Gg_I&feature=related

Tässon teille rock'n'rollia:
 
http://www.youtube.com/watch?v=u84FxGoB7oQ

BigPapa: Tässon teille rock'n'rollia:
 
http://www.youtube.com/watch?v=u84FxGoB7oQ
 
Ja tässä vähän lisää :
 
http://www.youtube.com/watch?v=FgbXRI9sz7g&feature=fvst

Comeback on helppoa:
 
http://www.youtube.com/watch?v=WXVXZLwKe08
 
tai sitten ei:
 
ttp://www.youtube.com/watch?v=ND8a9eK5qQ8

Atomic Cafe: Tässä ei ole liikaa kaikua:
 
http://www.youtube.com/watch?v=Hm4XfPYpCno
 
Hoho! Alpulla on siistit buutsit.

Atomic Cafe: Comeback on helppoa:
 
http://www.youtube.com/watch?v=WXVXZLwKe08
 
tää on legenda, kyllä
 
tai sitten ei:
 
ttp://www.youtube.com/watch?v=ND8a9eK5qQ8
 
vittu miten huonoa, mut just tollasta toi Remun touhu on. Perustuu siihen ,että löytyy joku, joka alistuu siihen sen nakittamiseen ja huuteluun.
 
Ton verran osaa soittaa rumpuja alakoululaisetkin, paskinta soittoa ikinä, missään. Ja äijä kehtas mollata comebackin aikana Cisseä ja Alppua.
 
Alppuhan oli todennut noista comeback keikoista Tavastian takahuyoneessa "tää on ku kivirekeä vetäis, tos on se reki ja toi on se kivi" ja näyttäny Humua ja Hösseä.
 
Mut joo, tosta voi kattoa, miten "legendaarinen" Remu vetää. Kyllä on hienoa, on. "Tänne pitää tuoda omat kontrollit" Vittu!