Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Kiitos teille molemmille.
Kyllä sitä pikku hiljaa viisastuu kun älyää fiksummilta kysyä!
 
Kyseessä oli Markku Johanssonin sovitus Paula Koivuniemi sikermään joskus 40 vuotta sitten,.

baron: Kyseessä oli Markku Johanssonin sovitus Paula Koivuniemi sikermään joskus 40 vuotta sitten,.
 
Kuulostaa hyvältä vuosikerralta. Kah, siinä maha missä painitaan:
http://www.youtube.com/watch?v=I9wR2PofEYk

Tässä basisti tuli eilen treeneihin uuden riffin kanssa, joka menee mm tommosessa skaalassa kuin "Jewish (ahaba rabba)". Riffi olisi biisin introna ja juurena on H. Miten näissä tapauksissa biisin sävellaji saadaan selville? Tähän asti kun ollaan väsätty riffit ja sointukierrot suoraan perus molli tai duuri skaalaan.

pagey: Tässä basisti tuli eilen treeneihin uuden riffin kanssa, joka menee mm tommosessa skaalassa kuin "Jewish (ahaba rabba)". Riffi olisi biisin introna ja juurena on H. Miten näissä tapauksissa biisin sävellaji saadaan selville? Tähän asti kun ollaan väsätty riffit ja sointukierrot suoraan perus molli tai duuri skaalaan.
 
ei sitä ihan ton tiedon perusteella voi sanoa. voihan biisin sävellaji vaihtua vaikka kuinka monta kertaa ja olla introssa eri kun säkeistössä jne. mut esim. sointukiertoa kun lähtee hahmottaan niin sävellajit sieltä löytää, mutta se voi näitten vaikeitten asteikkojen (en tosin tiedä mitä säveliä tohon sisältyy mut oletetaan et se on jotenkin vaikee) kaa vaatia vähän enemmän teoriantuntemusta kun perus molli ja duuriskaalat.

hibernance: ei sitä ihan ton tiedon perusteella voi sanoa. voihan biisin sävellaji vaihtua vaikka kuinka monta kertaa ja olla introssa eri kun säkeistössä jne. mut esim. sointukiertoa kun lähtee hahmottaan niin sävellajit sieltä löytää, mutta se voi näitten vaikeitten asteikkojen (en tosin tiedä mitä säveliä tohon sisältyy mut oletetaan et se on jotenkin vaikee) kaa vaatia vähän enemmän teoriantuntemusta kun perus molli ja duuriskaalat.
 
Tolla asteikolla terssi on samassa paikassa kuin perus duurissa. Voiko sen perusteella sanoa että tuo ois jotenkin duurilaatunen asteikko? Ja että riffin sävellaji olis H duuri..? Oon aivan tunnelissa näiden eksoottisempien skaalojen kanssa. Kiitoksia vastauksista.

pagey: Tolla asteikolla terssi on samassa paikassa kuin perus duurissa. Voiko sen perusteella sanoa että tuo ois jotenkin duurilaatunen asteikko? Ja että riffin sävellaji olis H duuri..? Oon aivan tunnelissa näiden eksoottisempien skaalojen kanssa. Kiitoksia vastauksista.
 
En tunne asteikkoa, mutta terssistä johtuvan "iloisen" kuulokuvansa perusteella sen voi mielestäni luonnehtia olevan "duurilaatuinen", "duurisävyinen", "duuripohjainen" jne.
 
Koska kyseessä ei ole perinteiseen jooniseen (duuri-) asteikkoon perustuva tonaalinen riffi, ei sävellajiakaan voi varsinaisesti määritellä duuriksi. Kyseessä on mun mielestä vain modaalinen riffi (minkälaisia ne yleensä metallimusassa on), joka pohjautuu H-Jewish (ahaba rabba) asteikkoon.
 
Kappaleessa voi olla sekaisin tonaalisia ja modaalisia ilmiöitä vaikka kuinka paljon. Ja jos siitä pitäis nuotti vääntää, niin saattais olla helppolukuisuuden nimissä mahdollista kirjoittaa koko lappu käyttäen H-duurin etumerkintää, vaikka välillä ei puhtaasti H-duurisävellajissa liikuttaisikaan.

Bitti-Hiisi: En tunne asteikkoa, mutta terssistä johtuvan "iloisen" kuulokuvansa perusteella sen voi mielestäni luonnehtia olevan "duurilaatuinen", "duurisävyinen", "duuripohjainen" jne.
 
Koska kyseessä ei ole perinteiseen jooniseen (duuri-) asteikkoon perustuva tonaalinen riffi, ei sävellajiakaan voi varsinaisesti määritellä duuriksi. Kyseessä on mun mielestä vain modaalinen riffi (minkälaisia ne yleensä metallimusassa on), joka pohjautuu H-Jewish (ahaba rabba) asteikkoon.
 
Kappaleessa voi olla sekaisin tonaalisia ja modaalisia ilmiöitä vaikka kuinka paljon. Ja jos siitä pitäis nuotti vääntää, niin saattais olla helppolukuisuuden nimissä mahdollista kirjoittaa koko lappu käyttäen H-duurin etumerkintää, vaikka välillä ei puhtaasti H-duurisävellajissa liikuttaisikaan.
 
Tässä vielä linkki asteikkoon http://all-guitar-chords.com/guitar … h=B&scchnam=Jewish+(Ahaba+Rabba)&get2=Get&t=0&choice=1
 
Nyt helpotti jonkun verran. Tähän mennessä ei olla omissa biiseissä uskallettu sooloissakaan poiketa kappaleen sävellajista nuotin vertaa. Kun ei ole ollut tietoa että mitä muutoksia teoriapuolella on tehtävä siinä vaiheessa. Pitää kai ottaa vapaammat mielet ja säveltää enemmän sitä mikä kuullostaa hyvältä.

pagey: Tässä vielä linkki asteikkoon http://all-guitar-chords.com/guitar … h=B&scchnam=Jewish+(Ahaba+Rabba)&get2=Get&t=0&choice=1
 
Aaaa.. OK, asteikko on tuttu, mutta tällaseen nimeen en vaan ollu ennen törmännyt. Tunnetaan myös nimellä "hamonisen mollin viides moodi", "phrygian dominant", "mix b2 b6" jne. Rakkaalla lapsella on monta nimeä...
 
Nyt helpotti jonkun verran. Tähän mennessä ei olla omissa biiseissä uskallettu sooloissakaan poiketa kappaleen sävellajista nuotin vertaa. Kun ei ole ollut tietoa että mitä muutoksia teoriapuolella on tehtävä siinä vaiheessa. Pitää kai ottaa vapaammat mielet ja säveltää enemmän sitä mikä kuullostaa hyvältä.
 
Joo, jos joku juttu kuulostaa hyvältä, se on hyvä! :)

Bitti-Hiisi: Aaaa.. OK, asteikko on tuttu, mutta tällaseen nimeen en vaan ollu ennen törmännyt. Tunnetaan myös nimellä "hamonisen mollin viides moodi", "phrygian dominant", "mix b2 b6" jne. Rakkaalla lapsella on monta nimeä...
 
Ahaba-rabba vai mikä se hieno nimi oli? Täytyy ottaa käyttöön:-)

Onko mahdollista soittaa sooloa Em-asteikolla (tai pentatonisella), jos biisi menee G:stä? Kun mietin vaan, että molli- ja duuriasteikothan ovat yksi ja sama asia, ne vain lähtevät eri kohdista.

--Roller--: Onko mahdollista soittaa sooloa Em-asteikolla (tai pentatonisella), jos biisi menee G:stä? Kun mietin vaan, että molli- ja duuriasteikothan ovat yksi ja sama asia, ne vain lähtevät eri kohdista.
 
Voi olla et se riippuu taustan senhetkisistä soinnuista että minkä moodin äänet kuulostaa paremmilta, ja oma korva kyllä sanoo että millon kuulostaa hyvältä se mahtaa olla ihan jees nyrkkisääntö :D Mut jos siinä biisissä tulee vaikka Em jossain väliosassa tms. niin en mä näe syytä miksei rinnakkaissävellajista siihen vois vetää.
 
Niin mun piti kysyä, mitä kaikkia säveliä kuuluu sointuihin G13 ja Dm13? Mikä on näiden (13, 11...) sointujen muodostusidea? Siis niinkun 9-soinnuissa (ei add9!) on kolmisoinnun lisäks ysi ja seiska, mitäs näis?

Tonski: plaaplaa
 
Joo eiku aattelin vaa että Sweet Child o' Mine :n soolossa taitaa sävellaji vaihtua, mutta Knockin on Heaven's Door :ssa se taitaa pysyä samana, mutta soolo vissiin soitetaan Em-skaalalla. Meneekö miten metsään tää arvaus?
 
Niin tai koska biisi menee G:stä, niin G-duuriskaalalla, mutta nehän on tavallaa yks ja sama asia :D

hibernance: ei se rakettitiedettä oo, nois on sit seiska, kolmetoista/ykstoista (ja ysi). periaattees siis seiskasoinnut joissa on vielä kutonen ja/tai nelonen
 
G13: G A H C D E F
 
Dm13: D E F G A H C
 
jatsguruilta tulee takuulla jotain napinaa vielä. mikä on ihan hyvä homma, ei siinä. emmä näistä mitään tajua, odotan että viisaampi tarkentaa ja sit oon taas fiksumpi.
 
varmaan ysi ja ykstoista jätetään kvintin lisäks mieluusti voicingist pois et saadaan korostettuu sitä et son 13-sointu? tai jotain?
 
G13 : G H D E F A
Dm13 : D F A H C E
 
Jazzissa 13 soinnulla tarkotetaan yleensä sitä että soinnussa on sekä seksti että septimi. 11 jätetään aina pois. Jos noonin halutaan nimenomaan olevan mukana, se yleensä/usein merkitään erikseen näkyviin mutta kyllä sen sinne sekaan saa soittaa jos sormet riittää.

Eli kuuluuko siihen nyt mitä, yks ja oikea vastaus ois ihan jees. 1,3,5,7,9,13 ? Ja ysin "on oltava" mukana niinkun seiskan?

Tonski: Eli kuuluuko siihen nyt mitä, yks ja oikea vastaus ois ihan jees. 1,3,5,7,9,13 ?
 
joo. niinkun baron sanoo.

baron: G13 : G H D E F A
Dm13 : D F A H C E
 
Jazzissa 13 soinnulla tarkotetaan yleensä sitä että soinnussa on sekä seksti että septimi. 11 jätetään aina pois. Jos noonin halutaan nimenomaan olevan mukana, se yleensä/usein merkitään erikseen näkyviin mutta kyllä sen sinne sekaan saa soittaa jos sormet riittää.
 
Ja yleensäkin, mikä hyvältä kuulostaa! :)

baron: 11 jätetään aina pois.
 
No kyllä sen sinne mollisointuun voi ihan huoletta laittaa. Ja yleensä laitetaankin. Eli Dm13 -soinnussa voi olla kaikki d-doorisen asteikon 7 säveltä.
 
Yleensä se 11 jätetään pois duurisävyisistä soinnuista koska se sijaitsee kiusallisesti puolikkaan sävelaskelen soinnun terssin yläpuolella ja on näin ollen ns. vältettävä sävel (avoid note).
 
Mollisoinnuissa tätä ongelmaa ei ole, siispä 11 onkin näissä hyvin yleinen lisäsävel.
 
Pähkinänkuoressa: jos sointumerkissä lukee 13, sointuun kuuluvat myös nuo pienemmät lisäsävelet (9 ja 11). Poikkeuksena duurisoinnut, joihin 11 ei siis kuulu ellei erikseen toisin mainita.
 
Eli:
Dm13: D, F, A, C, E, G, H
G13: G, H, D, F, A, E

Kiitti, toi Dm13 voi olla aika hankala soittaa esmes kitaralla :D
 
Entä sit vaikka 11-soinnussa ei siis ole kaiketi 13-säveltä, mutta ysi ja seiska on kolmisoinnun lisäksi?