Kitarat: kitarakamat ›

Kent Armstrongin Motherbuckerissa. Löytyy täältä mnetistä ihan artikkelikin kyseisestä viritelmästä. Kannattaa lukaista.

BKP:n warpigitkaan ei ihan tehottomat liene.

DiMarzion X2N on kans aika hätäsen tehokas.

Seymour Duncan AHB-2 metal , taitaa näin äkkiseltään olla suurin ulostulon perusteella tahdasvalmisteisista.
 
(on kyllä aivan järkyttävän gainikas, jää Warpigit ja EMG:t aika kaus taakse))
 
....sitähän ei tiedä millasia käämejä joku tuunauspaja piruuttaan tehnyt.

Pystyykös mikin outputtia jotenkin kotikonstein mittaamaan? Mulla on nimittäin yks mikki, jonka merkkiä en edes tiedä ja gainia saa laskea vahvarista puolikkaan pykälän aina kun sillä soittelee. Verrattuna vaikka emg81:seen tai mihin tahansa.

DiMarzion Deactivator X on myös aikamoinen tykki.

pekurides: Seymour Duncan AHB-2 metal , taitaa näin äkkiseltään olla suurin ulostulon perusteella tahdasvalmisteisista.
 
(on kyllä aivan järkyttävän gainikas, jää Warpigit ja EMG:t aika kaus taakse))
 
....sitähän ei tiedä millasia käämejä joku tuunauspaja piruuttaan tehnyt.
 
Kuten tuo aiemmin mainittu Motherbucker jossa on 4.
 
X2N on kova valinta jos haluaa äärimmäistä outputtia

Silppuri: Pystyykös mikin outputtia jotenkin kotikonstein mittaamaan? Mulla on nimittäin yks mikki, jonka merkkiä en edes tiedä ja gainia saa laskea vahvarista puolikkaan pykälän aina kun sillä soittelee. Verrattuna vaikka emg81:seen tai mihin tahansa.
 
Yleismittarilla saa helposti mitattua.

veri_heavy: Kuten tuo aiemmin mainittu Motherbucker jossa on 4.
 
X2N on kova valinta jos haluaa äärimmäistä outputtia
 
juu, ei näitä pysty suoraan vertaamaan.
 
yleensä pidetään kuumemmaksi käämittyä mikkiä tehokkaana eli siinä enemmän kierroksia ja ohmiluvut isommat. esim Warpigissa n,22kohmia kuin perinteisissä PAF mikeissä varmaan n. 8kOhmia, eli tuo kertoisi että enemmän ohmia niin potkuakin enemmän.... sitä ydinlankaakin on eripaksuista... jne.
 
jännänä poikkeuksena voisi pitää myös Lundgren M6 passiivihumpparia , siinä on resistanssi "vain" n.12Kohmin luokkaa mutta silti siinä tuntuu olevan räkää suunnilleen saman verran kuin Warpigissa (22K) tai vähintäänkin Nailbonbin tai dimebuckerin verran, kummatkin n.16K.
 
Myäs aktiivimikeissä vähän resistanssia kun vahvistus tapahtuu niiden omissa etuvahvistuspiireisä.
 
ja mitä sillä teholla tarkoitetaan?
 
Enemmän gainia vai dynamikkaampa saundia?
 
Monesti tosi kuuma mikki kompresoituu ja menettää dynamikkaansa ja tuntuu siksi lussummalta kunnon bändisoitosa.
 
sama EQ hommien kanssa, scuupattu mikki ei leikkaa niin hyvin läpi kuin middlekäs eikä gaini-määrällä mitään tekemistä asian kanssa.
 
menee taas makuasioiksi:) mutta kyllä runtu on runtua!

mettän peikko: Yleismittarilla saa helposti mitattua.
 
Kui? sanois turkulainen.

Silppuri: Kui? sanois turkulainen.
 
Pistät mittarin kytkimen siihen asentoon jolla voi mitata vastusta (resistanssia) ja pistät mittarin punaisen piuhan mikin plus piuhaan ja mustan miinus piuhaan.

Mulla oli taannoin SD IOMMI, se oli kyllä syntisen rankka palikka, pannuhuoneessa uskalsin soittaa, ei sitä treeneihin tai keikaille voinut viedä.
Olikohan se joku EL Diablo nykyisin nimeltään - yli 22 ohmia joka tapauksessa

Silppuri: Pystyykös mikin outputtia jotenkin kotikonstein mittaamaan?
 
Ulostulotehoa ei pysty, ja vaikka pystyisikin, ei olisi välttämättä hyötyä. Pitäisi nimittäin saada samalla tavoin testattu tulos mahdollisimman monelta valmistajalta jotta olisi sitä vertailupohjaa...mutta kukaan heistä ei mittaa samalla tavoin, kuulema.
 
Impedanssin elikkäs vastusmittauksen voi tehdä helpostikin, mutta sehän kertoo vain just sen, ei juuri muuta. Tuon mukaisesti voidaan ehkä jakaa karkeisiin luokkiin, vaikkapa vintage, keskiverto ja kuuma tms. Siihen lopulliseen korvinkuultavaan äänenvoimakkuuksien eroon voi kuitenkin esim. vahvistin vaikuttaa siten että numeroina "heikompi" mikki voikin kuulostaa kovemmalta. Monesta kiinni.

zepeteus: Ulostulotehoa ei pysty, ja vaikka pystyisikin, ei olisi välttämättä hyötyä. Pitäisi nimittäin saada samalla tavoin testattu tulos mahdollisimman monelta valmistajalta jotta olisi sitä vertailupohjaa...mutta kukaan heistä ei mittaa samalla tavoin, kuulema.
 
Impedanssin elikkäs vastusmittauksen voi tehdä helpostikin, mutta sehän kertoo vain just sen, ei juuri muuta. Tuon mukaisesti voidaan ehkä jakaa karkeisiin luokkiin, vaikkapa vintage, keskiverto ja kuuma tms. Siihen lopulliseen korvinkuultavaan äänenvoimakkuuksien eroon voi kuitenkin esim. vahvistin vaikuttaa siten että numeroina "heikompi" mikki voikin kuulostaa kovemmalta. Monesta kiinni.
 
No tätä mä vähän ounastelinki. Pitänee varmaan luottaa siihen mitä korva sanoo...

zepeteus:
Impedanssin elikkäs vastusmittauksen voi tehdä helpostikin, mutta sehän kertoo vain just sen, ei juuri muuta. Tuon mukaisesti voidaan ehkä jakaa karkeisiin luokkiin, vaikkapa vintage, keskiverto ja kuuma tms. Siihen lopulliseen korvinkuultavaan äänenvoimakkuuksien eroon voi kuitenkin esim. vahvistin vaikuttaa siten että numeroina "heikompi" mikki voikin kuulostaa kovemmalta. Monesta kiinni.
 
Näin tosiaan, vaikka kyllähän tuo dc-vastuslukema pikkusen osviittaa antaa siitä "poweriluokasta". Mutta siihen ulostulotehoon vaikuttaa niin moni muukin asia, magneetit, kierrosmäärä/kelarunko, kelarungon malli...mikin se resonanssitaajuuden "piikki" on hyvin tärkee. Ei paljon ilahduta, jos kieputtaa kovasti käämiä, että sais tuota dc-vastusta korkeammaksi, jos samalla resonanssitaajuus menee yli sellaselle alueelle, ettei kielet moista taajuutta tuota "koko skaalalla".. Huonompi homma, jos osa kielistä onkin kovin "vaimeita" eikä yhtään balanssissa.
Toinen juttu sitten on se, ettei kaikki jutut tahdo taittua kovin tehokkailla humppareilla, jos ei sitten ole valmis tekemään hieman enemmän niitä säätöjä soiton lomassa. Moni mikki on vaan "loud and dirty", mistä tulee sitten omia ongelmia, jos haluaisikin vähän toisenlaista soundimaailmaa. Tosin, kovasta ulostulotehosta on sitten hyötyä noissa sarjaan-rinnan jutuissa ja hieman myös puolituksissa, ei vaimene esim. sarjaan-rinnan kytkennässä juuri lainkaan. Mulla on ollut esim. juurikin X2N-mikitettyjä kitaroita noilla mikkien tri-sound kytkimillä, ja olen pitänyt.
Tuolta mikkilistauksista ei kovin monia puutu, se "vanha ja alkuperäinen" 3-kelainen Mighty Mite Motherbucker, saman "firman" SuperStud, uuden Mighty Miten 26 kilo-ohmin SD, ja DiMarzion Megadrive olisivat hyviä lisäyksiä. Sekä Gibsonin Dirty Fingers.

Silppuri: No tätä mä vähän ounastelinki. Pitänee varmaan luottaa siihen mitä korva sanoo...
 
Tuo se on se kaikkein paras, ainakin minun mielestä. Huono juttu näissä mikkiasioissa on se, että juurikaan sitä "täydellistä varmuutta" ei voi saada ennenkuin siihen omaan kitaraansa sitä juurikin nimenomaista mikkiä kokeilee. Kun sama mikki voi soundata jossain kitarassa todella hyvältä, toisessa taas ei kovin kummoiselta.

Silppuri: Kui? sanois turkulainen.
 
Eipä tuota oikein pysty. Langan vastuksen pystyy mittaamaan mutta se on vain puoli totuutta(magnettit yms ratkaisut vaikuttavat vähintään yhtä paljon).
 
DiMarzio kertoo veppisivullaan mikkien DC-jännitteet mutta sekään ei kerro paljoa kun mittauskeinoista ei kerrota sen enempää.
 
Tietyn rajan jälkeen mikin "tehon" kasvatuksessa ei olekkaan mitään järkeä. Suurin osa moderneista vahvistimista tuutta tarvittaessa sen verran säröä että pelkästä gainista ei ole hyötyä. Lisäksi todella kuumien mikkien yläpään toisto ja dynamiikka kärsivät. Ja jos laitat sen kuuman mikin tallaan niin tasapainotus kaulamikin kanssa tulee ongelmaksi.