Rock, pop, alternative ›

Olipahan aivan mahtava keikka! Soundit toimivat mainiosti, lähes kaikki lempibiisit tulivat ja Patton oli upeassa iskussa. Ruississa uudestaan!

Noin leveitä hymyjä ei pelkällä keikkaliksalla saada naamalle.
 
Jep, agreed. Niillä oli takuulla "ihan oikeesti" kivaa, niin kuin meilläkin. Lukuun ottamatta ehkä niitä muutamia aggre-känniurpoja "pitissä". Tai kai niilläkin oli sitten kivaa omalla tavallaan, kun sai hakata ja käydä kurkkuun kiinni. Ihme jengiä, laski vähän fiilistä, kun kunnon rehtimeininki-pittaukseen ei edes ollut mahdollisuuksia. No, saipahan rauhassa napsittua kivoja kuvia ja videoita.

Aivan PARHAUTTA!
Olen täysin ymmyrkäisenä vieläkin. Bändi oli ainoastaan parantunut ja jalostunut vuosien myötä. Ja Patton... Ei ole valovoimaisempaa sirkustirehtööriä! Pakko nostaa kuvitteellista hattua myös Gould/Bordin akselille... TIUKKAA! Nyt uutta levyä :)

Paras keikka ikinä. Verta, hikeä ja kylmiä väreitä.
 
Aika-ajoin kyllä hieman hirvitti edessä riehunut kännipittaus, joka muistutti vapaapainia. Myöhemmin sekin alkoi sujumaan hieman tasapainoisemmin. Bändi oli aivan uskomattomassa vedossa. Mitä tähän enää lisäämään. Niin, Mike Patton nousi nyt virallisesti jumalatasolle silmissäni.

Sekä eilinen keikka että Hurricane-festivaalin veto lauantaina olivat huikeita. Ennakko-odotukset olivat korkealla, mutta silti hämmästyin miten tiukasti, hallitusti ja hyväntuulisesti äijät vetivät. Jotain toivebiisejä jäi kuulematta, mutta biisilistat vetojen välillä vaihtelivat sopivasti ja eiliseltä erityisen plussan ansaitsee Digging the Graven ensimmäinen (?) ulkoilutus tällä rundilla. Monen toivomaa The Real Thingiä en eiliseltä jäänyt kaipaamaan, Saksassa se soitettiin heti Reunitedin perään eikä oikein toiminut keikan avaajana.
 
Ruisrock houkuttaisi osaltaan mutta taitaa lopulta jäädä väliin. Kaksi nähtyä Faith No More -keikkaakin on jo kaksi enemmän kuin uskalsin vielä tovi sitten toivoa.

nahkis: Digging the Graven ensimmäinen (?) ulkoilutus tällä rundilla.
 
setlist.fm:n listojen mukaan se oli ensimmäinen, mikä tekee koko biisin soittamisesta vielä hienomman jutun.

Exhausted: setlist.fm:n listojen mukaan se oli ensimmäinen, mikä tekee koko biisin soittamisesta vielä hienomman jutun.
 
Pattonhan hapuili sanojen kanssa siinä tosi pahasti, joten hyvinkin varmaan ekan kerran vetivät. Muutenkin ennen biisiä Billy ja Jon jotain katselivat toisiaan ja naureskelivat tyyliin "kai tää menee?"

Huh huh miten tiukassa iskussa toi bändi on!
 
Ei kyllä jättäny ketään kylmäks kaisaniemen veto.

Hemmetin kova keikka oli kyl. Ei voinut kuin ihailla kuinka Patton jaksoi lähes pari tuntia riehua ilman, että ääni petti. Itse olisin halunnut oikeastaan kuulla FNM:n koverin War Pigsista livenä, kun levylläkin oli mahtava. Mutta muuten ei kyllä valittamista setistä.
 
Jon Hudsonilla oli kyllä vähän huono soolosoundi ja tuntui olevan muutenkin jotain ongelmia skebojensa kanssa (eivät pysyneet vireessä?). Eipä silti, hyvältä kuulosti rytmipuolella.

LaXu: Jon Hudsonilla oli kyllä vähän huono soolosoundi ja tuntui olevan muutenkin jotain ongelmia skebojensa kanssa (eivät pysyneet vireessä?). Eipä silti, hyvältä kuulosti rytmipuolella.
 
Musta se saundi ja vire oli ihan ok, mutta jotain pedaalia ne jossain vaiheessa teknikon kanssa tuijotteli. Muuten Hudson tuntui olevan vähän ulkopuolinen muuhun bändiin nähden.
 
Ashes to Ashesissa ja Easyssä on muuten pari mielestäni tyylikkäimpiä koskaan tehtyjä kitarasooloja, oli makea kuulla ne vielä peräkkäin.

Ashes to Ashesissa ja Easyssä on muuten pari mielestäni tyylikkäimpiä koskaan tehtyjä kitarasooloja
 
Truu dät ja vankka kasibiitti kompiksi.
 
Hudson on ihan statisti tässä bändissä, mutta kunhan tonttinsa hoitaa. Oikein mukava mies tosin, rupateltiin pitkän aikaa miehen kanssa 12 vuotta sitten Kultsan ulkopuolella. Mutta eipä oo enää asiaa näiden newfound-megastarojen lähelle, heh.

Teme007: Huh huh miten tiukassa iskussa toi bändi on!
 
Ei kyllä jättäny ketään kylmäks kaisaniemen veto.
 
Jätkä oli stadissa eikä törmätty? Säähh...

Settilistan nähtyäni ja ylistyksiä luettuani alkaa harmittamaan etten hommanut lippua tuonne. Nooh eihän sitä voi kaikkeen olla rahaa.

Korjattu settilista (nauhalta):
 
Disc 1:
01 - Reunited
02 - From Out Of Nowhere
03 - Land Of Sunshine
04 - Caffeine
05 - Evidence (Spanish version)
06 - Poker Face / Chinese Arithmetic
07 - Surprise! You're Dead!
08 - Last Cup Of Sorrow
09 - Cuckoo For Caca
10 - Easy
11 - Ashes To Ashes
12 - Midlife Crisis
 
Disc 2:
01 - Introduce Yourself
02 - King For A Day
03 - The Gentle Art Of Making Enemies
04 - Be Aggressive
05 - Epic
06 - Just A Man
07 crowd
08 - Chariots Of Fire
09 - Stripsearch
10 - Digging The Grave
11 crowd & Patton's Hellstinky speech
12 - I Started A Joke
13 - We Care A Lot

Hesarin asiantuntijakulttuuritoimittaja aloittaa arvion aika tyhjentävästi.
 
Kaksitoista vuotta sitten hajonnut yhtye. Olennaiset levyt tehty vuosina 1989 ja 1992. Kukaan jäsenistä ei rehellisesti sanoen mitään maata järisyttävää ole sen jälkeen tehnyt
 
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkel … A4kyi+murisi+ja+sylki/1135247161039

ylläolevasta:
Eniten kappaleita kuultiin 1992 ilmestyneeltä Angel Dust -levyltä.
 
Vaikka Easyn laskisi kuulumaan Angel Dustille, niin King For a Day..:ltä kuultiin silti enemmän biisejä.

rybk: Hesarin asiantuntijakulttuuritoimittaja aloittaa arvion aika tyhjentävästi.
 

 
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkel … A4kyi+murisi+ja+sylki/1135247161039
 
Naureskelin kanssa tolle jutulle. Ihan kiva kuitenkin, että joku noteerasi 13 000 huutavaa ihmistä Helsingin keskustassa.

Onkos ollut mitään juttua, että kiertueelta olisi tulossa live-dvd:tä? Ois aika kovis homma.

kyseinen: Jep, agreed. Niillä oli takuulla "ihan oikeesti" kivaa, niin kuin meilläkin. Lukuun ottamatta ehkä niitä muutamia aggre-känniurpoja "pitissä". Tai kai niilläkin oli sitten kivaa omalla tavallaan, kun sai hakata ja käydä kurkkuun kiinni. Ihme jengiä, laski vähän fiilistä, kun kunnon rehtimeininki-pittaukseen ei edes ollut mahdollisuuksia. No, saipahan rauhassa napsittua kivoja kuvia ja videoita.
 
Pittaajien itsekkyys hämmästyttää minua kovasti.