Puhaltimet ›

Onko täällä ketään kemistiä tai muuta öljyasiantuntijaa? Joskus Trumpettikilta neuvoi miten itse voi tehdä venttiiliöljyä, eli ei se mitään ihmeainetta ole. Teinkin sitä pari puolen litran pulloa, mutta on hävinnyt jossain muutossa, sitäpaitsi se haisi epämiellyttävälle. Ei viitsili maksella moisista tipoista hirveitä hintoja. Olisiko ase- tai ompelukoneöljy käypästä silinteriventtiileille?

Baryton-B: Onko täällä ketään kemistiä tai muuta öljyasiantuntijaa? Joskus Trumpettikilta neuvoi miten itse voi tehdä venttiiliöljyä, eli ei se mitään ihmeainetta ole. Teinkin sitä pari puolen litran pulloa, mutta on hävinnyt jossain muutossa, sitäpaitsi se haisi epämiellyttävälle. Ei viitsili maksella moisista tipoista hirveitä hintoja. Olisiko ase- tai ompelukoneöljy käypästä silinteriventtiileille?
 
Ompelukoneöljyä se kait on mutta sen haju on yleensä vailla tuotekehitystä tuossa tarkoituksessa....eli haisee...
 
Eli ompelukonekauppaan nuuhkimaan?

Mä oon ennenkin tätä neuvonu, mutta spray-vaseliini on hiton toimiva böögeleissä. Vasitenkin se Würthin HHS-2000, vai mikä se ny oli, mutta ei oo huonoo Biltemankaan tavara.
 
Autovaraosaliikkeistä saa GRAAFIITITONTA (!!!) vaseliinia puolen kilon tuubeissa. Ei oo kallista, on helppo levittää ja yks tuubi riittää eliniän.
 
Venttiiliöljyissä ei oo munsta Hettmannin voittanutta, kuhan käyttää oikeeta mallia riippuen torvesta.
 
Pasuunan slaidiin on ollu kyllä lyömätön yhdistelmä pistää ohuelti sukkiin perus slaidirasvaa ja sit about ohjeen mukaan mustakorkkista Slide-o-mixiä. Ainoo vaan, että Slide-o-mix vähän tuhraa, kun siin on grafiittia, mutta mä oon aina ennen soittoo pikasesti kuituliinalla pustannu sisäsliden ja sit voidellu sen uusiks. Vesipullon saa unohtaa. Kauheen huonolta ei vaikuta Jupiterin slideöljykään, mutta ei edellisen veroinen oo missään tapauksessa.
 
Muistakaa panna pikkasen vassua siihen slide- ja kello-osan väliseen mutteriin. Kuten venttiilitorvissa venttiilihattuihinkin.

En muista oisinko tämän kirjoittanut aikaisemmin, mutta jos on toistoa, niin sorry, kyllä maailmaan tekstiä mahtuu.
 
Rafael Mendez halusi uuden torven Bessonin, jollainen hänellä ennestäänkin oli. Rakentajat yrittivät kaikenlaista, mutta ei kelvannut. Sitten yksi soitinrakentajista huomasi mitata Mendezin vanhan torven ja huomasi, että venttiilit olivat kovin väljät, eli 0,2 mm (0,1 mm venttiilin molemmin puolin). Uudessa torvessa välys on noin 0,013 mm molemmin puolin. He tekivät uuteen torveen yhtä väljät venttiilit ja Mendez sanoi "nyt on hyvä!". Pilkunnussijat varmaankin sanoisi, että tuollainen torvi vuotaa.
http://www.dallasmusic.org/schilke/Practical%20Physics.html
 
Miten tämä liittyy venttiiliöljyyn. Siten, että kun välykset ovat tuon uuden torven luokkaa, niin öljyn on oltava notkeaa. Silloin se myös häviää venttiileistä nopeammin ja on öljyttävä useammin. En tiedä, kuinka väljät minun uuden barytonin silinteriventtiilit ovat, mutta en aio sinne kovin ohutta öljyä laittaa.
 
http://www.ompelijanmaailma.fi/verkkokauppa/index.tmpl?ryhma_id=24
Tuolta löytyisi litra ompelukoneöljyä hintaan 13 euroa ja kauppakin on minua lähellä. Tarvis varmaan ostaa toi pienempi pullollinen ensin, saa kokeilla ja pikkupulloa sitten täyttelisi litran pullosta. Jossain neuvottiin, että putkia pitäisi öljytä myös sisäpinnoilta. Siihen tarkoitukseen ei kannattaisi 20 ml:n pulloja ostella.

Itse käytän trumpettiin ja flyygelitorveen mineraaliöljypohjaista tököttiä:
 
http://www.harmonyonline.com/pure-formula-valve-p-3869.html
 
Kuten ilmoituksessa lukee, tarkoitettu trumpetin ja kornetin pumppuventtiileihin. On ohutta, haju täsmää puhdistettuun valopetroliin; sisällä poltettavaan lamppuöljyyn.
 
Sopivaa uuteen torveen, välykset kun ovat pienet täytyy öljykalvon jäädä ohueksi jotta venttiilit toimivat silti nopeasti. Haittapuolena on todellakin tuo kuivuminen/haituvuus.
 
Toisaalta venttiiliöljy täytyy ajatella myös suojaavana ja puhdistavana elementtinä: ajaa pohjatulpille kaikenlaista töhkää sekä suojaa liukupintoja toimivia messinkipintoja syöpymiseltä (mitä kukin syö ja juo, kuinka syövyttävää sylkeä joutuu keltäkin putkiin). Normaalisti syljen pH on 6-8 eli melko neutraali.
 
Vähänkään paremmissa torvissa on Monel-venttiilit (Monel-metalliseos 67% nikkeliä, loput kuparia) jotka ovat melko kestävät syöpymistä vastaan.
 
Muualle putkistoihin muodostuukin suojaava oksidikerros.
 
Eli summa summarum: perusaineeksi puhdistettu erikoisvalopetroli. Tätä sinällään pumppuventtiileille. Paksuntaminen lääkevalkoöljyllä (petrolatumit), jotka ovat hajuttomia ja mauttomia parafiineja, mikäli esim. sylinteri (rotary) venttiilit vaativat paksumpaa tavaraa.
 
Rotaryn koneistoa voi periaatteessa sitten voidella vaikka ompelukoneöljyllä, mutta se nuuhkiminen on suositeltavaa tehdä ennen kuin käyttää.
 
Luin jostain aloittavasta torvisoittokunnasta jotka olivat menneet öljyämään pasuunan sliden pannuhuoneesta löytyneellä koneöljyllä. Toimi, mutta haju jokseenkin kuvottava ja suoraan nenän alla :(
 
Torvien böögeleihin laitan Klööver-vaseliinia, mikä on perinteinen lääkevalkovaseliini; hajuton, mauton, väritön ja ennen kaikkea vedetön. Sama käy vaikka huulirasvaksi. 1. ja 3. venttiilin triggerit tuntuvat säilyvän kirkkaina ja luistavat hienosti.
 
Tuo pieni pullo Hercon öljyä maksaa n. 4 euroa ja on kulunut puoliväliin puolessa vuodessa, voidellessa kahden torven venttiileitä. Parin päivän välein 2 tippaa per vena.
 
Mielestäni kohtuuhintaista.

Kai muistatte ne venttiilinne rasvata eritoten soiton JÄLKEEN?

javirta: http://www.harmonyonline.com/pure-formula-valve-p-3869.html
Kuten ilmoituksessa lukee, tarkoitettu trumpetin ja kornetin pumppuventtiileihin. On ohutta, haju täsmää puhdistettuun valopetroliin; sisällä poltettavaan lamppuöljyyn.
 
Se trumpettikillan ohjeen mukainen öljy oli jotain petrolipohjaista, mutta en muista millä se vahvennettiin. Haju oli aika voimakas. Oliskohan se ohje vielä tallella, pitääpä kaivella mappeja. Varmaan nykyisin löytyy hajuttomampaakin petrolia.
 
(mitä kukin syö ja juo, kuinka syövyttävää sylkeä joutuu keltäkin putkiin). Normaalisti syljen pH on 6-8 eli melko neutraali.
 
Taisin kertoakin, kun sain käsiini (lainaksi) Acre Karin vanhan pasuunan. Takuulla ei ollut koskaan puhdistettu. Sisältä tuli limainen pötkö, joka haisi soitolle ja tupakalle. Acre oli luonnonlahjakkuus, ei muistaakseni osannut lukea nuottejakaan ja pasuuna soi kauniisti limasta huolimatta.
 
Minulla on vasen sierain tukkoinen syystä, joka ei nyt ole olennaista. Kun nenä on pahimmillaan laitan sinne valkovaseliinia (apteekkikamaa), jonka aineosat on "Petrolatum". Jos se nyt jollekin mitään kertoo. Itsekin luin sen tuubin kyljestä vasta nyt. Olen sen niin usein tehnyt, että ei kovaa myrkkyä voi olla, koska limakalvot sen kestää oireetta. 50 g:n tuubi riittää vuosiksi.

Löytyihän se ohje. Trumpettikilta kertoilee, kuinka tärkeää on voidella myös putkistoja sisältä ja siten öljyä kuluu. Kun se on kallista sitä säästellään ja putket syöpyy.
 
Ohje on Roger Shermanin kirjasta "The Trumpeters Handbook".
 
Perusaineena on kerosiini eli paloöljy eli lentopetroli. Kerosiinin hajun saa poistettua muutamalla tipalla piparminttu-uutetta (-ekstraktia) tai gaulteriaöljyä (wintergreen tincture) (talvikkitinktuura). Aineita saa apteekista. Voiteluominaisuuksia voi säädellä lisäämällä oliiviöljyä n. 10 tippaa puolta litraa kerosiinia kohden. Eri instrumentithan vaativat eri vahvuisia öljyjä, kokeilemalla voi tehdä itselleen mieleistä.
 
Pitää muistaa, että tuo ohje on n. 70-luvun lopulta, eli ko. herralta voisi löytyä nykyaikaistettuja ohjeita tai siten on unohdettu koko asia toteamalla "kaikillahan nyt on rahaa öljyä ostaa".

Selailin nettiä ja en löytänyt valmistusohjeita, mutta sellainen neuvo (tai toteamus) löytyi; maaöljy haihtuu, mutta synteettinen öljy ei haihdu. Tietenkin synteettinen öljykin "kuluu" venttiileistä pois alas tai putkistoon.
 
Muistitieto työajoilta; parhaiten pinnoissa pysyy grafiittipitoiset (mustat) öljyt ja vaseliinit, mutta se menee aika suttaamiseksi, sillä parhaiten se pysyy myös käsissä ja siellä missä sitä ei saisi olla. Olen käyttänyt sitä trumpetin böökeleissä, koska en soita sitä enää koskaan...kestovoitelu.

Valkovaseliini sekoittuu/liukenee lamppuöljyn kanssa, paksuuntaen sitä. Kokeiltu on.
 
Yhdessä torvessa voitelin pumppuventtiilit kevyesti (sipaisten) tuolla huulirasvalla. Lisäksi perään ohutta venttiiliöljyä (Herco) ja hienosti toimi.
 
Petroli haihtui parissa päivässä, ja vaseliini jäi pintaan. Tehden venttiilit tahmeasti liikkuviksi. Pari tippaa petruskaa perään ja taas kulki.
 
Kasviöljyn käyttöä epäilisin pikkuisen, lähinnä härskiintymisen vaara luonnonöljyä käytettäessä? Kohta putkistossa olisi melkoinen haiseva kasvusto...
 
Joku rypsiöljyn esteri saattaisi olla pilaantumaton, ja sopia tarkoitukseen.
 
Alkoholipohjaiset rasvat (glyseriini) olisi myös tutkimisen arvoinen juttu.

javirta: Valkovaseliini sekoittuu/liukenee lamppuöljyn kanssa, paksuuntaen sitä. Kokeiltu on. Yhdessä torvessa voitelin pumppuventtiilit kevyesti (sipaisten) tuolla huulirasvalla. Lisäksi perään ohutta venttiiliöljyä (Herco) ja hienosti toimi.
 
Juuu, suojaus ja voitelu yhdistetty ;-)
 
Mä huomasin vasta nyt, että olen käyttänyt "instrumenttiöljyä". Olin kaatanut sen Holtonin trumpettiöljypulloon. 'Varastin' sitä aikoinani työpaikaltani. Hieman liian vahvaa nykytrumpettien välyksiin, mutta sylinteriventtiileissä tuntuu toimivan. Yritin tänään purkaa ne silinterit sieltä näkyviin, mutta eipäs onnistunutkaan ihan pienellä väkivallalla. Pitää ottaa toisella kertaa uusiksi. Niitä voi voidella böökeleiden kauttakin, mutta se on hieman sokkohommaa.
 
Nyt kun olen enemmän tutustunut tohon huippuhalpaan barytoniin, niin en sitä sellaisille suosittele, joilla on peukalo keskellä kämmentä. Yksi böökeli oli pirun vaikea laittaa takaisin, mutta sitä hieman trimmailtuani alkoi putki liukumaan mukavasti kohilleen. Nyt on valkovaseliinit kaikissa. Venttiilit toimii ainakin vielä hyvin. Toivottavasti ei tule yllätyksiä myöhemmin. Jouset saisivat olla hieman löysemmät.
 
Tuosta öljyn valmistusohjeesta sen verran, etten minä sitä hajuttomaksi aikoinaan saanut, mutta muistaisin, etten noita kaikkia tököttejäkään kaupoista silloin löytänyt. Joku (en muista mikä) jäi pois. Pitäisi kokeilla uudestaan.
Jostain tiedelehdistä olen lukenut, että on keksitty huippukovaa ja huippuliukasta pinnoitetta. Saa nähdä koska nämme sitä venttiileissä tai yleensä jossain hyötykäytössä. Tuleeko esim. Wankel-moottori uudelleen käyttöön.

Baryton-B: Juuu, suojaus ja voitelu yhdistetty ;-)
 
Yritin tänään purkaa ne silinterit sieltä näkyviin, mutta eipäs onnistunutkaan ihan pienellä väkivallalla. Pitää ottaa toisella kertaa uusiksi. Niitä voi voidella böökeleiden kauttakin, mutta se on hieman sokkohommaa.
 
Tuosta öljyn valmistusohjeesta sen verran, etten minä sitä hajuttomaksi aikoinaan saanut.
 
Haiseehan se mineraalipohjainen öljy aina, enemmän tai vähemmän. Tunnistaa tuosta kaupallisestakin venttiiliöljystä selvästi valopetrolin hajun. En pidä sitä minään ongelmana. Mieluummin sitä haistelee kuin rikkiyhdisteillä lisäaineistettua vaihteisto- ja vetopyörästö-öljyä tai automaattivaihdeöljyä... haisee jokseenkin sanottuna p***lta.
 
Silinteriventtiilit ovat itselle suht tuntemattomat, tiedän kuitenkin rakenteen perusteen ja miten ne toimivat. Löytyykö joistain malleista erillistä voitelureikää/-kanavaa, että pääsee kierretulpan tms. aukosta laittamaan öljyä liukupinnoille?
 
Olen itse kaiken kaikkiaan tyytyväinen tuohon Thomannin trumpettiin (TR-550), ollut käytössä nyt vapusta alkaen, eli lähes pari kuukautta.
 
Viritysputki on kaksiosainen, ja "välikappale" poistamalla torvesta tulee C-vireinen. Sellainen ominaisuus tuntuu mittarin mukaan olevan, että C-vireydessä 3.venttiili jättää sävelkorkeuden suhteellisen alas.
 
Hyöty: triggereitä ei C-vireydellä soitettaessa tarvitse.
 
Haitta: 1-viivaiset Es ja As jäävät pikkuisen alas, pystyy kuitenkin puhalluksella korjaamaan.
 
Venttiilit ja böökelit toimivat hienosti.

Baryton-B:
Jostain tiedelehdistä olen lukenut, että on keksitty huippukovaa ja huippuliukasta pinnoitetta. Saa nähdä koska nämme sitä venttiileissä tai yleensä jossain hyötykäytössä. Tuleeko esim. Wankel-moottori uudelleen käyttöön.
 
Sivusta huudellen ja torvista mitään tietämättä (venttiileistä tosin jotakin): Onko mikään valmistaja kokeillut noissa joko kokonaan teflonista tms. valmistettuja tai pinnoitettuja venttiilejä tai sitten muovisia "männänrenkaita" reilusti väljässä venttiilissä? Entä esim. kovakromattuja tai muuten pinnoitettuja putkia?
 
Veikkaisin nimittäin että huoltovapaiden, tiiviiden ja kevytkäyttöisten venttiilien valmistaminen tuollaisille (pienille) paineille joita torvessa esiintyy ei pitäisi olla nykytekniikalla/aineilla mitenkään hankalaa, liukkaita ja kemiallisesti sekä mekaanisesti erittäin kestäviä materiaaleja/pinnoitteita varmasti löytyy, ongelma lienee alan valmistajien ja asiakaskunnan konservatiivisuus joka vaikeuttaa uusien rakenteiden tuomista markkinoille?
 
esim. juuri Wankel-moottoriin liittyvät ongelmat ovat kuitenkin aivan eri luokkaa kuin torven venttileissä, korkeat paineet ja lämpötilat, suuret liukunopeudet, syövyttävät palokaasut, kuluttava karsta, kulmikkaan tilan tiivistämisen ongelmallisuus verrattuna pyöreään jne.

Baryton-B: Tuosta öljyn valmistusohjeesta sen verran, etten minä sitä hajuttomaksi aikoinaan saanut.
 
javirta: Haiseehan se mineraalipohjainen öljy aina, enemmän tai vähemmän. Tunnistaa tuosta kaupallisestakin venttiiliöljystä selvästi valopetrolin hajun. En pidä sitä minään ongelmana. Mieluummin sitä haistelee kuin rikkiyhdisteillä lisäaineistettua vaihteisto- ja vetopyörästö-öljyä tai automaattivaihdeöljyä... haisee jokseenkin sanottuna p***lta.
 
Tämä omakotitalo on siitä kiva, että se taltioi kaiken (ellei ole hiljattain muuttanut), vain minulta muisti alkaa pätkimään. Löysin autotallista toisen puolen litran pullollisen valmistamaani trumpettiöljyä. Toisen olen hävittänyt. Pullossa oli teksti, että siten oli valmistettu kuin oli neuvottu ja eihän se pahalle haissutkaan...hyvä. Pitää jakaa se kahteen pulloon ja toista vahvennan silinteriventtiileitä varten
 
Silinteriventtiilit ovat itselle suht tuntemattomat, tiedän kuitenkin rakenteen perusteen ja miten ne toimivat. Löytyykö joistain malleista erillistä voitelureikää/-kanavaa, että pääsee kierretulpan tms. aukosta laittamaan öljyä liukupinnoille?
 
Se lieriöosa sisuksissa pyörii molemmissa päissä olevien n. 4...5 mm tappien varassa. En ole ihan varma kuuluuko uudessa torvessa sen isomman sisälieriön edes koskettaa ulkolieriön seinämiin. Noi pienet tapit on suht helppo voidella, mutta niiden isompien lieriöiden pinnalle ei pääse helposti ja siksi yleensä neuvotaan ne voitelemaan böökeleiden kautta. Venttiilien alaosassa on kierteiset tulpat kuten trumpetissakin, mutta sen alla on toinen 'kansi', jossa se pieni tappi pyörii. Se kansi on tässä uudessa torvessa melko lujasti kiinni ja en alkanut isommin sitä moukaroimaan. Vanhassa torvessa olen samanlaiset venttiilt purkanut monta kertaa ja saanut ne toimiviksi.
 
Olen itse kaiken kaikkiaan tyytyväinen tuohon Thomannin trumpettiin (TR-550), ollut käytössä nyt vapusta alkaen, eli lähes pari kuukautta.
Venttiilit ja böökelit toimivat hienosti.
 
Kohtuuhintaisen ja kalliin torven ero on joskus häviävän pieni, jos on molemmissa sama suukappale ja sama soittaja. Mutta enpäs sanokaan harrastelijana enempää, sillä tästä löytyy varmaan mielipiteitä joka lähtöön.

Murgo: Onko mikään valmistaja kokeillut noissa joko kokonaan teflonista tms. valmistettuja tai pinnoitettuja venttiilejä tai sitten muovisia "männänrenkaita" reilusti väljässä venttiilissä? Entä esim. kovakromattuja tai muuten pinnoitettuja putkia?
 
Männänrengasperiaate ei sovellu näihin venttiileihin, mutta teflon pinnoitettu varmaankin...on ollut minunkin mielessä. Kuten myös moni muukin hyvä nykyaikainen pinnoite. Minun Selmer trumpetissa on luultavasti ollut niklatut venttiilit. Venttiilien pintaan on kuitenkin syntynyt sellaisia viiruja, että onkohan se niklaus ollut järkevä toimenpide. Viittaan siihen, että esim. kaksi teräspintaa vastakkain on huono liukupinta. Jotkut metallit eivät vain sovi keskenään.
 
Syy voi olla toisenlainenkin. Messinkiseosputket oksidoituu sisältä vihreän värisiksi pinnoiksi, jos niitä ei ole jatkuvasti puhdistettu tjm. hoidettu. Tuota 'messinkiseosoksidia' en tunne, mutta alumiinille käy samoin, eli pinnalle syntyy kovia oksidikiteitä. Jos ne lähtevät putkesta liikkeelle ja joutuvat venttiilien väliin niin naarmuhan siitä syntyy melko kovaankin pintaan.
 
... ongelma lienee alan valmistajien ja asiakaskunnan konservatiivisuus joka vaikeuttaa uusien rakenteiden tuomista markkinoille?
 
Aivan varmaan on tuota konservatiivista ajattelua mukana. Toki sekin alue on murtumassa, mutta tuskin klassisella puolella koskaan. Markkinoille on tullut erivärisiä vaskipuhaltimia, muotopuolia suukappaleita. Odotan koska tulee solenoidiperiaatteella toimivia venttiilejä :)
... ja sitten vaskien ääniä matkivia elektronisia puhaltimia, jollainen minullakin on.
 
esim. juuri Wankel-moottoriin liittyvät ongelmat ovat kuitenkin aivan eri luokkaa kuin torven venttileissä, korkeat paineet ja lämpötilat, suuret liukunopeudet, syövyttävät palokaasut, kuluttava karsta, kulmikkaan tilan tiivistämisen ongelmallisuus verrattuna pyöreään jne.
 
Totta, tuskin se uusi tekniikka ensimmäisenä soittimiin tulee. Toimivia Wankel-moottoreita on ollut ja tuo superpinta voisi antaa sille uuden mahdollisuuden. Toki on miljoonia ehkä vieläkin tärkeämpiä kohteita.

Baryton-B: Männänrengasperiaate ei sovellu näihin venttiileihin, mutta teflon pinnoitettu varmaankin...on ollut minunkin mielessä.
 
Ajattelin siis yhtenäisiä "männänrenkaita", sellaiset joustavat kuten moottorissa varmaan tekisivät venttiileistä turhan tahmeat (ei tosin välttämättä jos jousivoima olisi tarpeeksi pieni? Yhtenäiset renkaatkin luultavasti saisi venytettyä uriinsa jos eivät olisi kovin paksut.
 
Miksiköhän torvien putkia ei muuten pinnoiteta sisäpuolelta jollain korroosion/likaantumisen estämiseksi?
 
Noista ennakkoluulottomista ideoista, saksofonipuolella on esitelty mm. foni jonka läpissä ei ole ollenkaan perinteisiä messinkisiä kuppeja vaan läppä on kokonaan jotain syneettistä materiaalia ilman erillistä kuppia ja tyynyä ja kiinni varressaan keskeltä ilmeisesti jonkinlaisella pallonivelratkaisulla. Myös kokomuovisen saksofonin nimeltä Vibratosax piti tulla tuotantoon , mutta ilmeisesti homma kuivui kokoon koska siitä ei ole vähään aikaan kuulunut mitään eikä valmistajan nettisivukaan enää toimi.
 
Harmi, mielenkiintoinen idea.
 
Onko muuten muovisia vaskipuhaltimia kokeiltu? Muistaisin ainakin jostain lukeneeni että sousafoneissa olisi käytetty muovisia kelloja?

Murgo: Ajattelin siis yhtenäisiä "männänrenkaita", sellaiset joustavat kuten moottorissa varmaan tekisivät venttiileistä turhan tahmeat (ei tosin välttämättä jos jousivoima olisi tarpeeksi pieni? Yhtenäiset renkaatkin luultavasti saisi venytettyä uriinsa jos eivät olisi kovin paksut.
 
Nyt pistit pahan. En pysty venttiilin rakennetta sinulle ihan helpolla selittää, jos et ole sellaista sattunut näkemään. Kuvakin auttaisi, mutta ei löytynyt netistä. Venttiilissä ei ole sellaista aluetta, jonka voisi rajata tiiviiksi esim. kahdella, kolmella, eikä neljälläkään männänrenkaalla. Eli sen pitää olla tiivis koko matkaltaan. Eikä venttiilin läpi mene keskeltä suoria reikiä, vaan ne ovat venttiilin pinnalla olevia "kuin madon syömiä" venkuroita (en keksinyt parempaa sanaa).
 
Miksiköhän torvien putkia ei muuten pinnoiteta sisäpuolelta jollain korroosion/likaantumisen estämiseksi?
 
Hyvä kysymys, ja se voisi olla joku liukas likaa hylkivä pinnoite. Sointiin se voisi vaikuttaa, mutta ei kaikki muutokset sointia huonommaksi tarvitse tehdä. Ne vain saattaa poiketa totutusta soinnista ja "vanhan klassikon" mielestä ei niin saa tehdä :)
 
Onko muuten muovisia vaskipuhaltimia kokeiltu? Muistaisin ainakin jostain lukeneeni että sousafoneissa olisi käytetty muovisia kelloja?
 
Ainakin ne valkoiset sousafonit näyttää muovisilta. Minä täällä kerran kysyin, onko kukaan kokeillut niitä värillisiä trumpetteja, mutta ei tullut kommentteja. Luulen, että se on vain värillinen eloksointi ja siten ihan ok. ratkaisu, kestävämpi kuin lakka(?)

Baryton-B: Nyt pistit pahan. En pysty venttiilin rakennetta sinulle ihan helpolla selittää, jos et ole sellaista sattunut näkemään. Kuvakin auttaisi, mutta ei löytynyt netistä. Venttiilissä ei ole sellaista aluetta, jonka voisi rajata tiiviiksi esim. kahdella, kolmella, eikä neljälläkään männänrenkaalla. Eli sen pitää olla tiivis koko matkaltaan. Eikä venttiilin läpi mene keskeltä suoria reikiä, vaan ne ovat venttiilin pinnalla olevia "kuin madon syömiä" venkuroita (en keksinyt parempaa sanaa).
 
Ok, en ole koskaan tosiaan torven venttiiliä irrallaan nähnyt, olen aina kuvitellut että ne muistuttavat rakenteeltaan hydrauliikassa ja pneumatiikassa käytettyjä luistiventtiilejä. Mutta tietysti jos kanavat on jyrsitty luistin pintaan ja niitä on samassa kohdassa luistia eri puolilla niin sittenhän renkaat eivät tosiaan toimi.
 
Edit. pikainen googlaus selvitti tämänkin, venttiileissä näköjään on tosiaan reikiä "limittäin" joten renkaiden olisi oltava vinossa jolloin on jo helpompaa tehdä koko venttiili tiiviiksi.
 
Piti muuten oikein googlata se muovinen sousafoni ja kyllähän niitä näköjään on. http://www.samash.com/webapp/wcs/st … tic%20Case_-1_10052_10002_-49980073
 
An ABS resin bell and a fiber reinforced plastic body make this sousaphone ideal for the rigors of the marching band.
 
Eli kello on ABS-muovia ja runko lasikuitua. Putkiston alkuosa tosin näyttäisi olevan metallia.