Laulaminen ›

Olen useasti pähkäillyt lauluäänen vibraton kanssa. Itse kehitän laulaessani vibraton kurkun lihaksilla tuossa aataminomenan seutuvilla, mutta jotenkin tuntuu siltä että se ei ole ihan oikea tapa.
Laulua en ole vielä opiskellut, joten siitähän voisi olla apua. Minulla on kuitenkin omasta ja muiden mielestä ihan mukiinmenevät äänilahjat, pysyn nuotissa ja pyrin lauluun persoonallisuutta.
 
Esimerkiksi minun korvaani hienoja vibratoja löytyy mm.
- Jore Marjarannalla
- Timo Kotipellolla, kunhan hän ei vedä yliampuvaa überheavypäkätystä
- Neon 2 solistilla on hieno ääni ja vibrato
- Egotripin solistilla, taisi olla Mikki nimeltään. Käytteli vibratoa hienosti esim. Unihiekkaa, Tänään ei kukaan vastaa ja Ulkopuolella -biiseissä.
 
Mitenkäs itse loihdit vibraton laulaessasi? Tuleeko se mukaan ihan tuosta vain, vai taiteiletko sen kurkunpäällä, pallealla,tms.?
Vai olisiko niin sanottu "hieno ja harmoninen vibrato" synnynnäinen lahja, joka on tai sitten ei ole? Esimerkiksi em. listan laulajilla on kohtalaisen asiallinen laulunääni, jonka koristelevat hienolla vibratolla.

Mulla ainakin vibrato tulee ihan itsestään. Sitäkin voi harjoitella, tietenkin, just kurkunpäällä ja kitalaella. Kitalakivibrato on parempi, se ei kuluta.

oikeaoppinen vibra pitää soida nenäontelossa!

Kyllä se niin on että teorioita on vaikka muille jakaa aina "sydämmen pulssin tahtiin tulee vibraatto" mutta kurkulla ne suurin osa sen tekee jotkut osaavat sen peittää vain paremmin kuin toiset ;) ...tietty paljon treenaamalla se tulee luonnollisemmin eikä ajattele koko juttua mutta kurkku on aina enemmän tai vähemmän mukana...

Kyllä se niin on että teorioita on vaikka muille jakaa
 
Olen studiossa jopa joutunu tekemään vibraa laittamalla käden kiinni kehoon ja sit mieletön vispaaminen kädellä. Tuloksena ns. köyhänmiehen väpätys jota voi siis säätää käden nopeudella... huvittavaa mutta totta. sori.

Sitä tulee mietittyä, kun kuuntelee esimerkiksi Marjarannan laulamista, että miten hän mahtaa tehdä vibraton. Jos itse kokeilee omalla kurkunpäätekniikallaan, niin tuloksena on vibrato, mutta ei kuitenkaan niin...hmm....'nopea' ja 'sopusuhtainen'. Vaikea selittää, kannattaa kuunnella Marjarantaa niin tiedätte mitä tarkoitan.
 
Harjoittelua?

Pakko vielä mainita, että riippuu mihin pyritään. Jos haluaa kautta linjan vahvaa ja kuuluvaa ääntä vibralla, niin sitä enemmän joutuu tekemään töitä..

Mä oon opiskellu klassista laulua. Opettajani sanoi, että luonnollinen vibraatto tulee, kun laulutekniikka on oikea. Sitä ei siis saisi tehdä kurkunpäällä tai leualla, vaan pallealla. Eli, kun laulatte, niin ajatelkaa koko ajan ottavanne tukea palleasta, erityisesti korkealta laulaessanne. Sitten sen pitäisi tulla ihan luonnostaan.

tahallinen vibrato kuulostaa mielestäni yleensä teennäiseltä.
ja mielestäni onkin parempi keskittyä musiikin tunnelmaan ja sanoituksen tulkintaan. sieltä se vibraattokin löytyy jos tilanne sitä vaatii. jos on esimerkiksi pitkä ääni on ehkä musikaalisempaa osua siihen suoraan kuin huojua siellä-täällä. tietenkin vibrato voi myös tehostaa haluttua fiilistä etenkin korkeassa rekisterissä, mutta jos rupeaa keskittymään vain siihen voi pahimmassa tapauksessa harjoitella laulamaan väärin, niin teknisessä kuin taiteellisessa mielessä. tällöin vibratosta muodostuu maneeri josta on vaikea päästä eroon. laulan itse kaiken tyylistä musaa jazzista heavyyn. olen myös opiskellut äänenmuodostusta klassisen opettajan johdolla. oma lauluääni on alkanut löytyä vasta viime aikoina. aikaisemmin kommenttia on tullut nimenomaan huonosta ja epätarkoituksenmukaisesta vibratosta. "voin vapista sitten kun olen vanha" -Miles Davis

Sellainen keinotekoinen ajokoiravibra (niskavibra) on kauheaa kuultavaa!
Niin ja Pauli Räsäsmäinen lammasvibra- tosin Palille se sopi.
 
Caren Carpenter- ääninen laulajatar kun löytyisi meiltä niin suosio olisi taattu, ei liikoja vibroja käyttänyt.

Mä oon opiskellu klassista laulua. Opettajani sanoi, että luonnollinen vibraatto tulee, kun laulutekniikka on oikea. Sitä ei siis saisi tehdä kurkunpäällä tai leualla, vaan pallealla. Eli, kun laulatte, niin ajatelkaa koko ajan ottavanne tukea palleasta, erityisesti korkealta laulaessanne. Sitten sen pitäisi tulla ihan luonnostaan.
 
Taittuuko Säveltäjämestarilta hyvä iskelmä tyylinmukaisesti... ja mikä on äänialasi?
Vibraatolla, tai ilman?

Taittuuko Säveltäjämestarilta hyvä iskelmä tyylinmukaisesti... ja mikä on äänialasi?
Vibraatolla, tai ilman?
 
Enpä ole hirveesti iskelmää laulanut mutta kaikenlaista muuta kyllä. Siis poppia ja rockia ja kansanmusiikkia ja ihmeellisiä progejuttuja. Äänialani on noin d-g2, tuolla välillä soi vielä hyvin ja vibraatolla (tai no f:stä alaspäin ei ole kovin hehkeä vibraatto).
 
Miksi kysyt? Aistinko jotain kettuilua?

Enpä ole hirveesti iskelmää laulanut mutta kaikenlaista muuta kyllä. Siis poppia ja rockia ja kansanmusiikkia ja ihmeellisiä progejuttuja. Äänialani on noin d-g2, tuolla välillä soi vielä hyvin ja vibraatolla (tai no f:stä alaspäin ei ole kovin hehkeä vibraatto).
 
Miksi kysyt? Aistinko jotain kettuilua?
 
Uteliaisuudesta, uteliaisuudesta, en kettuile.

miulla vibrato tulee luonnostaan, mutta se onkin sitten suurin ongelma. Äänen pitäisi olla kiinni ruumiissa tarpeeksi hyvin ja sitä ei kuule jos laulaa koko ajan vibratolla. Kovasti on tekemistä laulamisessa ilman vibraa..

Mulla ainakin se tulee luonnollisesti..
pallealla?
En oikein osaa sitä selitellä.. mutta toimii.

Jos "tehty" vibra on teennäinen, niin taitaapa laulamisen huipulta löytyä sadoittain huonoja ja teennäisiä laulajia:D
 
Tosin en ole täysin varma mitä luonnollisella tarkoitetaan, mutta kyllä se allekirjoittaneella on tuntunut luonnolliselta siltä omalta äänialalta, tuo vibran tuottaminen...tiedä häntä..

Ma en ole kovin suuri vibraton ystava, mutta kyllahan se
tuo lisakimalluksen aaneen, joten jonkunlainen vibra pitaa
olla. Tietenkin jos klassista tai tangoa niin pakkohan se on olla. Olen samaa mielta, ettei se itsestaan vaan tule vaan
kovalla reenilla, mutta kuitenkin vahan kuin sivutuotteena.

Voiskos joku tietävä yrittää selittää, että miten vibratoa pystyy säätelemään, jos se kerran tapahtuu automaattisesti?
 
Miten lauletaan ensin ilman vibraa ja sitten vibran kanssa, eli siis: oooooooooooooo-o-o-o-o-o-o-o-o?
 
Pitääkö tässä ensin 'pidätellä' vibraa ja sitten 'päästää se irti' vai häh? 'Pidätellä' kuulostaa todella väärältä sanalta, mutta tajusitte varmaan mitä tarkoitan :)
Siis tietoisesti on mielestäni pakko jotain tehdä.

Tosiaan biisiä vetäessä fiiliksen mukaan vibraatto tulee mukaan ottaa, se kuuluu mielestäni usein läpi jos toimii niin että "jahas, ja tämän nuotin päätän sitten vibraan"!
 
Hiljaa laulaessa vibra syntyy kurkulla ja kovaa laulaessa pallealla. Näin se tuntuisi menevän.