Tanssimusiikki ›

Tanssimusiikkiin liittyvät nykytrendit, toisaalta myös huolenaiheet:
 
* Asiakkaiden (tanssinjärjestäjät, yleisö) vaatimusten lisääntyminen
- tanssin "sosiaalisuuden" merkitys vähentynyt? Lavatanssi enemmänkin muuttunut urheiluksi ja tanssikansan sosiaalisuus muuttunut sisäsiittoiseksi yhteisöllisyydeksi??
- toisaalta vaatimusten lisääntyminen lavojen esiintyjille, joka osittain pakottanut ajattelutavan muutoksiin ja musiikilliseen kehittymisen tarpeeseen/tyylien haltuunottoon.
- Bändien profiloituminen tanssittajiksi, jotka ottavat huomioon nimenomaan asiakkaiden toiveet. Entäs mites artistit tässä asettelussa pärjäävät, vai onko artisteilla erilainen yleisö??
 
* Tanssiravintoloiden väheneminen
- Tanssiravintoloiden merkitys elävän musiikin "foorumeina" vähentynyt, osittain 15-20 vuoden aikana tapahtuneen rakennemuutoksen vuoksi. Eli ollaanko Suomessa siirrytty "raskasrakenteisesta" ravintolakultturista matalan kynnyksen pubeihin ja karaokebaareihin??
- Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta, ravintolatanssit eivät liene kovin trendikkäitä. Toisaalta aktiivitanssijoiden käynti ravintolatansseissa ei tuo tarpeeksi katetta koska kate perustuu viinanmyyntiin? Kuinka kaukana ovat ne "Kekkoslaiset" ajat jolloin ihmiset tulivat ravintolaan koko illaksi syömään, juomaan ja tanssimaan?
- vaikuttavuus bändien työllistymiseen merkittävä!!??
 
* Humpansoittamisen keskiluokkaistuminen/muusikon ammatin puolipäiväistyminen
- Nykyään tanssimusiikkiakin soittaa maanviljelijät, insinöörit, opettajat, lääkärit, upseerit, pankinjohtajat.
- Onko nykyään entistä vaikeampaa työllistyä kokovuotisesti täysipäiväisesti tanssimusiikin soittamisella siten, että ansiotasokin on kohtuullinen?? Mikä on hinnanpolkijaduuojen tms. osuus tässä pelissä??
- ristiriitoja: nk. elämäntapamuusikon elämäntyylin tai -strategian sopivuus vs. yhteiskunnan/yhteisön koventuneet vaatimukset. Syrjäytyminen vs. itsekunnioitus. Identiteetin hajanaisuus; muusikkous käsitteenä monilokeroinen/tulkintainen ja toisaalta nykyään "kaikki haluavat olla muusikoita/artisteja".
 
* Tähti/artistikeskeisyys
- kuinka paljon rivimuusikoidenkin/bändienkin haaveissa on alkanut korostumaan ajatukset "tähteydestä hinnalla millä hyvänsä"?? vai onko alkanut? Kilpailun ja ilmapiirin kiristyminen, kaikki keinot sallittuja yms. epäterveet ilmiöt.
- mikä vaikutus bändien/artistien hintojen kehitykseen, jos yhä useampi ei tyydy pysymään lestissään vaan hamuaa starakategoriaan.
- mitä tähdeltä edellytetään? Kuka pystyy täyttämään edellytykset??
 
* Levy- ja myyntibisneksen lyhytjänteisyys, pirstaloituminen
- artisteja tuodaan esille (erilaisten kilpailujenkin kautta) liian nopealla syklillä. Yleisö ei ehdi tottumaan entisiinkään kun jo tuodaan uusia esille.
- mediojen lukumäärä moninkertaistunut. Jos ennen ollut pari kolme televisio- ja radiokanavaa, niin nyt niitä on kymmenittäin ellei peräti sadoittain.
- leimaako alaa enemmänkin "kertakäyttöisyys". Suurten tarinoiden aika ohi. Tyypillistä postmodernille ajalle??
- levynteon helppous nykyaikana, jokainen voi halutessaan tehdä siedettävältä kuulostavan levyn.
 
Vai oonko käsittäny ihan väärin??? ;)

Oikein olet käsittänyt, vaikka olisihan tuon voinut muutamalla sanallakin kiteyttää.

Asiaa...tehe tuosta väitöskirja>>>ihan ok. aihe minusta!
 
+ läjähti...kun joku viitsii kerrankin kirjoittaa faktaa.

Mahtavaa lukea täältä ihan asiaakin, hyvä hyvä!! Plussaa tulee +++

Plussa täältäkin , vaan mikä on "halpisduo"? ilm. kaljapalkka.

tope2: Tanssimusiikkiin liittyvät nykytrendit, toisaalta myös huolenaiheet:
 
Vai oonko käsittäny ihan väärin??? ;)
 
Hienoa! +! Kaikki asiaa tyynni, vaikka en lukemisen lisäksi ehtinytkään juuri nyt syventymään ihan kaikkiin fraaseihin, asioihin, ilmaisuihin, kysymyksiin, filosofioihin, taktiikoihin, strategioihin jne. ... siis, minultakin menee sulatteluun ainakin viikko, jos ei toinenkin ...
 
Mutta, ennenkaikkea, hienoa, että löytyi palstalta taas yksi henkisen huippukorkean tason sielunveli ... siis, meidän, melkein tosiharvojen, joukkoon!

KoskPaavo: Plussa täältäkin , vaan mikä on "halpisduo"? ilm. kaljapalkka.
 
Ei sen "halpiksen" tartte olla ees duo. Villeimmät huhut on jo vuosia sitten kertonu, että sekstettiäkin myyty keikoille triion hinnalla!! ;) Strategioita on tässäkin ainakin kahdenlaista ja ne ovat toki ymmärrettäviä, eli;
 
* pudotetaan bändin hintaa
- seurauksena mahdollisesti keikkamäärän huomattavakin lisääntyminen, josta luonnollisesti seuraa yksittäisten muusikoiden "absoluuttisen työllisyystason" lisääntyminen. Mikä vaikutus tällä on yksilötasolla ammatti-identiteetin kokemiseen? Huomattava?? Vai kasvaako vitutuskäyrä ja tympääntyminen????
- työn/keikkojen määrällä on myös huomattava merkitys bändin sisällä koettuun tyytyväisyyteen etenkin tilanteessa, jossa bändin jäsenet ovat nk. täysipäiväisiä (ei välttämättä aina täysipäisiä!!??heh) muusikoita.
- "puolipäiväbändeissä" voi tapahtua päinvastaisia ilmiöitä, joissa porukkaa putoaa bändien riveistä pois kun ei kertakaikkiaan ehditä keikoille, tai keikkailu haittaa omaa päivätyötä, jaksamista, perhe-elämää jne jne.
 
* pidetään hinta kohtuullisena/nostetaan bändin hintaa
- vaatii bändin profiilin huomattavaa korotusta, joka ei yleensä ole ollenkaan helppoa.
- ellei profiilin korotuksessa onnistuta saattaa tämä tie johtaa työllisyyden vähenemiseen, mutta toki ne vähät keikat on mukava tehdä koska korvaus hyvä/kohtuullinen.
- sopii paremmin puolipäiväbändeille ja freelancereille, täysipäiväisiä muusikoita saattaa pudota pois (viimeistään kun samanaikainen liiton rahoilla lorvailu loppuu??)
 
Olipa strategia kumpi vaan, niin käteen jäävä rahamäärä voi olla sama. Onko siis järkevää raataa niska limassa vaarallisissa olosuhteissa TESsillä, vai käydä poimimassa "hyvistä" keikoista haulit, savulohet & konjakit himaan??
 
Bändien sisällä vois kuvitella, että tästä asiasta mielipiteet helposti jakautuvat. Varmasti olisi keskustelun paikka siinä, mitä bändin jäsenet toivovat elämältään, uraltaan. Optimaalinen tilanne on silloin kun bändin jäsenillä on samansuuntaiset tavoitteet ja toiveet, yhteinen päämäärä. ;)

Tämä oli ajatuksia herättävä kirjoitus. Monessa asiassa on varmasti kiinni siitä, että pyritään maksimoimaan voitot, niin ravintoloissa, kuin musakaupoissakin. Näin laveasti ajateltuna kertakäyttöisyys musiikissa varmaankin hyödyttää niitä toimijoita, jotka ovat musiikin kanssa tekemisissä. Ravintola varmasti kerää paremmat katteet karaoke-illasta, jossa asiakkaat saavat käydä lavalla jännittämässä omaa suoritusta ja vetää ennen ja jälkeen jännitysryypyt. Ja karaoke-juontajan palkka on kuitenkin eri, kuin vaikka kvartetin palkka. Ja taasen halvoilla soittimilla saadan madallettua monen harrastuksen aloittamiskynnystä.
 
Tulee mieleen, että varmaankin kilpailu, niin soitin myynnissä kuin ravintola-alalla, johtaa tilanteeseen, jossa musiikin tarjonta kasvaa suuremmaksi, kuin kysyntä, joka tietenkin johtaa siihen, että muusikoiden pitää olla parempia pärjätäkseen maailmassa, jossa joka toinen soittaa kitaraa ja joka toinen laulaa.
 
Toisaalta väitän, että jos on avoin ja sosiaalinen sekä osaa asiansa, niin on mahdollista työllistyä musiikin alalla haluamallaan tavalla. Tähteyden voi tietenkin jättää omaan arvoonsa, kaikista kun ei tule kuitenkaan tähtiä eikä presidenttejä.
 
Eiköhän tästä musiikkialan rakennemuutoksesta saisi tosiaan väikkärin jos toisenkin kirjoitettua.
 
Tuli vähän sekava... Oli tuossa ketjun alotusviestissä niin monta juttua, että ei oikeen kerinnyt jäsentelemään asioita.

Sun pitää olla joko helvetin spesifioitunut ja todella haka ja varma siinä jutussas jota teet aktiivinen osata myydä ja varoa joutumasta välistävetäjien kelkkaan, jotta voit elää ja voida hyvin yhdellä selkeällä jutulla.
 
Toinen vaihtoehto on kasata mahdollisimman laaja pohja erilaisia kokoonpanoja ja paketteja ja ottaa se leipä pieninä palasina sieltä täältä. Pitkiä sopimuksia ja hyviä keikkaputkia riittää harvalle.
 
Tuo hintapolitiikka huvitti kans hieman viime viikolla kun juttelin yhden kitaristituttavan kanssa. Ottavat sekstetillä saman illalta kun me otamma triolta....
 
Että se niistä hinnanpolkijaduuoista ;)

EP: Ei tuossa oikeastaan mitään huvittavaa ole, monet (hyvätkin)soittajat ovat huonoja kauppamiehiä, valitettavasti :(
 
Tuo osui, mutta toisaalta ,;kiitos.

kenonen: Toinen vaihtoehto on kasata mahdollisimman laaja pohja erilaisia kokoonpanoja ja paketteja ja ottaa se leipä pieninä palasina sieltä täältä. Pitkiä sopimuksia ja hyviä keikkaputkia riittää harvalle.
 
Me ollaan aika paljo itketty keskenämme, että päin vittua menee ala, MUTTA siltikin tuo edellä mainittu vaihtoehto ei hirveästi kiinnosta. Lähinnä tulee mieleen tvitunmoinen sähläys ja lopultakin se lopputulos jää johonkin... Ja ei tällä ketään ole tarkoitus loukata, mutta minä haluan/-> lähinnä enää nykyään haluaisin uskoa, että hyvä lopputulos saa aikaan hyvän lopputuloksen. Valitettavasti ei. Sahläämällä enemmän motoksi kaikille.

kenonen: Tuo hintapolitiikka huvitti kans hieman viime viikolla kun juttelin yhden kitaristituttavan kanssa. Ottavat sekstetillä saman illalta kun me otamma triolta....
 
Että se niistä hinnanpolkijaduuoista ;)
 
Tää on vähän niin että tilaajat maksavat bändistä eikä äijistä. Kyllähän sekstetti voi pyytää tuplaliksaa trioon verrattuna, mutta kuka sen maksaa?

Tuo hintapolitiikka huvitti kans hieman viime viikolla kun juttelin yhden kitaristituttavan kanssa. Ottavat sekstetillä saman illalta kun me otamma triolta....
 
Että se niistä hinnanpolkijaduuoista ;)
 
Siinä ei todellakaan ole mitään huvittavaa, jos joku joutuu tekemään sekstetillä trion hinnalla. Oikeastaan pitäisi nostaa hattua niille kavereille, kun kuitenkin soittavat. Voishan ne antaa kolmelle kaverille kenkää ja soittaa triolla. Olisko se sitten parempi.
Niinhän se menee, että bändistä maksetaan, ei se juurikaan tilaajia kiinnosta montako siinä on. Jos pelkästään rahasta soittaa, ei kannata kavereita keikalle laahata.
 
Maailma muuttuu, ei siitä niin hirveän kauaa vielä ole, kun koulutetut ammattimuusikot eivät olisi mistään hinnasta alentuneet humppaa soittamaan.
Eivät ainakaan myöntäneet:)

"Jos pelkästään rahasta soittaa, ei kannata kavereita keikalle laahata."
Niinpä, kun tää porukkaa on niin pirstaloitunut kaikenlaisiin tyyppeihin, niin sekasotkuhan siitä tulee.
Minä haluan rahaa jos jonnekin pitää matkustaa/ vaivautua, jos kotona soittelen ja treenaan , siitä en tarvise maksua.

Toisaalta mun ymmärtääkseni nykyaikaa on myös se, että esim. erilaisia bilebändejä (ja joitain rokkipuolen artistibändejäkin?) pyöritetään puolivakituisilla kokoonpanoilla ja/tai "ringillä" ja näihin rinkeihin "päässeiden" muusikoiden uraa leimaakin projektiluontoisuus/lyhyjännitteisyys. Eikä tässä sinänsä ole mitään pahaa, jos se on tietoinen valinta.
 
Aivan varmasti yksi tapa työllistyä musiikin saralla on koota erilaisia kokoonpanoja trubaduuri-meiningistä show-ryhmään.
 
Tää nyt ei välttämättä ole kaikille hardcore-humppamuusikoille arkea!??
 
"Parasta pitkäjännitteisyyttä on intensiivinen lyhytjännitteisyys" (Alpo Suhonen)

Järkevää keskustelua, hyvä.
 
Kuten tuossa sanoinkin, että pitää olla todella hyvä ja spesifioitunut ja varma siitä jutustaan, että sen saa iskemään läpi ja se elättää ja kantaa hedelmää ja vielä vaatii tuuriakin mukaan.
 
Kun katson omaa kalenteria
 
2/3 keikoista on samalla bändillä,
4/5 keikoista samojen naamojen kanssa ja
1/5 ihan eri miesten kanssa
 
EI tilanteeseen sopeutuminen tarkoita perseen jakoa joka suuntaan ja huroaamista joka freelancerin kanssa, vaan ohjelmiston ja miehityksen soveltamista erilaisiin keikkatilanteisiin. Monipuolisuus ja alan hallinta on vahvuus. Jos jymähdät paikallesi, olet mennyttä, ellet satu olemaan jonkinasteinen ikoni omassa jutussasi.
 
Jokaiselta keikalta tulee saada maksimaalinen hinta/mies mikä kyseisestä keikasta on vaan mahdollista saada. Ei ole mitään järkeä veivata sekstetillä trion palkalla. Puhuttiin musiikkibisneksestä, ei hienoista visioista ja musiikillisesti ihanteellisista kokoonpanoista.
 
Muusikot on monesti liian taiteilijoita ymmärtääkseen taloudelliset realiteetit. Ne sitä hommaa monesti määrää.

tope2:
Aivan varmasti yksi tapa työllistyä musiikin saralla on koota erilaisia kokoonpanoja trubaduuri-meiningistä show-ryhmään.
Täsmälleen tätä ajoin takaa ja tätä olen itse pyrkinyt rakentamaan toimivaksi kokonaisuudeksi ilman tuota mainittua sähläämista.

Onhan sekstetti musiikilliselta anniltaan ihan eri asia, kuin trio. Ei tilaaja välttämättä ajattele, että monelleko soittajalle maksaa, mutta tilaajana kannattaa varmaan miettiä, että minkälaista musiikkia haluaa. Humppatriolla ei kuulosteta big bandiltä.
 
Kyllä mun mielestä on ihan perusteltua maksaa isosta orkesterista enemmän rahaa, vaikka tilaajana ei soittajaluku kiinnostaisikaan.
 
Ja kyllä mä meidän trion kanssa olen miettinyt, että sitä saa mitä tilaa. Jos ei ole valmis maksamaan, niin täytyy tehdä kompromisseja. Moni hääkeikka on mennyt viimemetreillä ohi, koska tilaaja onkin päättänyt ottaa "naapurin Esan" soittamaan, kun se suostuu halvemmalla/ilmaiseksi. Ei ole mua jäänyt harmittamaan. Esa varmaan ensitöikseen vetää häähumussa lasillisen vasemmallekin jalalle ja sitten ihmetellään, kun se hoilottaa nuotin vierestä ja ränkyttää sitä rikkinäistä kitaraa, jonka päälle se astui kaikessa tohinassa.

JaS: Onhan sekstetti musiikilliselta anniltaan ihan eri asia, kuin trio. Ei tilaaja välttämättä ajattele, että monelleko soittajalle maksaa, mutta tilaajana kannattaa varmaan miettiä, että minkälaista musiikkia haluaa. Humppatriolla ei kuulosteta big bandiltä.
 
Kyllä mun mielestä on ihan perusteltua maksaa isosta orkesterista enemmän rahaa, vaikka tilaajana ei soittajaluku kiinnostaisikaan.
 
Ja kyllä mä meidän trion kanssa olen miettinyt, että sitä saa mitä tilaa. Jos ei ole valmis maksamaan, niin täytyy tehdä kompromisseja. Moni hääkeikka on mennyt viimemetreillä ohi, koska tilaaja onkin päättänyt ottaa "naapurin Esan" soittamaan, kun se suostuu halvemmalla/ilmaiseksi. Ei ole mua jäänyt harmittamaan. Esa varmaan ensitöikseen vetää häähumussa lasillisen vasemmallekin jalalle ja sitten ihmetellään, kun se hoilottaa nuotin vierestä ja ränkyttää sitä rikkinäistä kitaraa, jonka päälle se astui kaikessa tohinassa.
 
Yeah, tällaista on elämä ... tai siis tämä nykymaailma ...
 
Kiitokset vielä eilisestä soitosta/jutustelusta ... palaillaan ...