Tanssimusiikki ›

Hei vaan kaikille, toipuneille, ja vielä nyt viikon päästä hengissäkin oleville!!
 
Ei muuta kuin tuhannen kiitokset kaikesta kaikille jne., varsinkin järjestelyistä raskautetulle korgielle ja kaikille muille, jotka toivat paikalle yli 2 kg:n soittimia/vermeitä jne.
 
Nyt kun on kulunut jo 7 vrk, niin arkistotkin aukenevat, ja sieltä tulee esiin kaikki mikä osaltani talteen sinne on laitettu ja vieläpä jäänyt, ja nyt sitten saan jotenkin esiin, osa ehkä vähän risaisena (tietotekninen termi: korruptoituneena) ...
 
Elikkä, siis, sitten, tuhannen anteeksipyynnöt kaikesta, etenkin seuraavasta asiasta ...
 
Ihan kaikille tulee nyt synninpäästö, ja minä varmaan joudun ristille, puuhun, tai saunan taakse!
 
Huomasin nimittäin tuossa juuri ... että ... ko. kadonnut 240e rahanippu olikin pusakkani oikeassa sivutaskussa, juuri yhtä siisitinä nippuna kuin oli silloin automaatilla ensi kertaa sen paidantaskuuni taitettuani!
 
Eli, nyt tulee pitkä itsetutkiskelutarina siitä, mitä ehkä on tapahtunut ja miksi, tai miksei ...
 
0. Astuin taksiin kotiovellani n. klo 13:15 ja laitoin matkalaukkuni mustan tummennettulasisen farmari-Volvon takakonttiin ja otin torvilaukkuni sekä pusakkani mukaani sisälle takapenkille, ja siitä alkoi sitten suunnistus kohti Lammia, mikä osoittautui sitten hieman vaikeaksi tehtäväksi, kun tiedustelujoukkue välillä johti harhaan, jolloin ajatusteni terävöittämiseksi otin sitten jokusen pikkuvälihuikan *jalua, jotka Lammia lähestyttäessä muuttuivatkin sitten ihan soittopiiskaryypyiksi.
 
1. Saavuttuani sinne Lammin Nesteen pihalle n. klo 14:35, astuin taksista paita päälläni, ilma oli erittäin aurinkoinen ja lämmin, menin automaatille, nostin sen 240e, ja laitoin/taitoin sen paidantaskuuni, jonne myös tietysti laitoin pankkikortin, kaikkien muiden arvotavaroideni mukaan.
 
2. Riemuriihelle saavuttuani nostin kaikki tavarani siihen riihen ovensuuhun sisäpuolelle ja kättelin, tai vaihtoehtoisesti halasin ihan kaikkia, ja sitten eikun äkkiä estraadille, olikohan Ransk. Pastillit juuri loppuneet, kuulin kyllä viimeiset chorukset ulos, mutta en millään ehtinyt vielä mukaan, kyllä harmitti, olinhan ilmaissut aiemmin, että ilman minua ei saa aloittaa ... mutta olkoon, olinhan tunnin myöhässä lupaamastani tuloajasta, ja, alkoihan siitä sitten heti joku toinen, olikohan se Kantaluuppi, tai jotain ... täsmentäkää, kun ensimmäinen muistinmenetys taisi olla jo tällä kohtaa ...
 
3. Siinä aikamme kovasti vaihtelevia sävelmiä vaihtelevilla kokoonpanoilla soiteltuamme ja jalojuomia runsaasti nautittuamme tulikin sitten se klo 16:00 vellikellokutsu ja soitto loppui kuin seinään kesken kappaleen ja kaikki ryntäsivät tai jotenkin pelmahtivat ruokasaliin, ensimmäiset olivat ehtineet kerätä lautasen täyteen ja syödäkin, varmaan jo toista kierrostakin, ennenkuin viimeinen ehti edes ruokasalin ovelle saakka ... tässä vaiheessa joskus sitten aloin ihmetellä majoittumisasioita, ja asian selvittyä lähdin noutamaan tavaroitani, siis matkalaukkua ja pusakkaani riihen oven suusta ja majoituin ruokasalin yläpuolella olevaan huoneeseen.
 
4. Mitähän sitten, no ainakin tulin taas n. klo 16:55 riihelle soittelemaan ... sitten klo 19:05 lähdin saunalle, ihmettelemään, kylmää miesten saunaa, enkä osannut tehdä asialle mitään, en löytänyt edes tulitikkuja mistään ... joten hoitelin siinä rannassa parit 10-20 min. puhelut, ja voi että mikä idylli, riihessä tai muualla pimeässä olleet eivät tiedä tästä yhtään mitään ... aurinko paistoi kirkkaalta täydeltä taivaalta tyynen järven yllä suoraan saunarantaa kohti tässä vaiheessa todella upeasti, jatkaen tietysti laskusuuntaansa vielä pari tuntia ... tällaisessa idyllissä ei voinut muuta kuin nauttia, ja vähän vaikka onnesta itkeäkin, johon murheeseen piti sitten ottaa lääkkeeksi taas *jalua ja sidukkaa vuorotellen ...
 
5. Sitten tapahtui jotain aivan ihmeellistä, ajattelin että voiko tämä tästä enää paremmaksi muuttua, asuntovaunualueelta tuli ikäluokkani mieshenkilö ja oli menossa saunaan, naisten puolelleeehh! ja, minähän oitis pyrkimään mukaan kaikkien asuntovaunujen ihanien 2x5 ltr tonkkadaamien sekaan, eihän sinne nyt yhtä kukkoa voinut yksin päästää mellastamaan, olisikohan jaksanutkaan muutamaa enempää, niinkuin en minäkään, eli, olisi vielä ollut muutama tyytydyyttäämätön jäljellä muillekin ... mutta untahan tämä vaan oli ... nimittäin, kun väkeä ei ole ruuhkaksi asti, niin lämmitetään vain yksi sauna, milloin kulloin kumpikin, eli, saman ihanan unen, ehkäpä kuitenkin jotenkin toistepäin, saavat 2x5 ltr daamitkin joskus kokea, kun joutuvat menemään miesten puolelleeehh!
 
6. Kun kaiken tämän sain tiedoksi riihelle, ja tarkan kellonajankin, klo 20:30, niin johan sieltä melkein koko sonnilauma sitten kovalla vauhdilla tömistellen, olihan kaikilla elopainoa n. 60-160 kg, juoksi suoraan saunalle ja muuttuivat kukoiksi! Mutta voi surku ja parku ... olivatkin viimeisetkin tyy...mät daamit jo pettyneinä ehtineet siirtyä saunalta asuntovaunuihinsa kuorsaavien ukkojensa viereen odottelemaan mahd. joskus ilmaantuvia parempia kahdenkeskisiä hetkiä ...
 
7. Kyllä saunassa riitti sitten tunnelmaa ilman daamejakin, kun koko ajan kuitenkin puhuttiin, kuka mistäkin yhtäaikaa, ehkä enimmäkseen musasta (vast.) mutta jonkin verran välähteli jutuissa kyllä kaihomielisyys, erästä asiaa, sitä ihanaa veetä kohtaan ... ja, taas piti ottaa *jalua, kossua, olutta, sidukkaa murhees...eiku puutteeseen ...
 
8. Tämän vaiheen jälkeen joskus sitten varmaan jotenkin minulla hämärtyi todellisuus, ja en ihan niin tarkasti muista mitä sitten ... mutta olin kai päässyt saunalta pois, mutta vaatteita en ollut jaksanut pukea päälleni, ei ollut äiti tai "äiti" huolehtimassa ... loppu onkin sitten jo legendaa, jota on jonkin verran jo puitukin, mutta saa kyllä tuoda lisäfaktoja pöytään, jos on ...
 
9. Kun sitten joskus n. klo 23:00-03:00 estradilla sulosäveliä muutamia tunteja soiteltuani taisi toinenkin *jalupulloni ja sidukkani alkaa loppumaan, katsoin parhaaksi siirtyä majoituspuolelle, mutta kaikki ei tainnut mennä ihan niinkuin olisi pitänyt, jostain kumman syystä lattia oli nenässäni/otsassani, torvi allani, ja vieläpä baronin kiipparikin hyökkäsi päälleni! Tästä rytinästä jotenkin ylös päästyäni, oli vaikeata, kun ei ollut mistä ottaa nostotukea, mutta sen viisi-kuusi kertaa yritettyäni pääsin kyllä ylös, otin tavarani ja lähdin kohti ovensuuta ... huomasin siinä sitten pari joidenkin unohtamaa tavaraa, mapin ja kassin, jotka otin varmuuden vuoksi talteen, mutta, miksi ihmeessä en ollut huomannut niitä omia korttejani(rahojani?!) siellä lattialla, johtui varmaan siitä, että juuri sillä kohdalla/hetkellä jouduin niin 100%:sti keskittymään ylöspääsyyn, että en vaan niitä huomannut ... no, riiheltä alaspäin etukenossa juosten/pyörien olikin sitten kaikkien tavaroiden kanssa ihan helppoa päästä päärakennuksen portaille, jossa oli ensimmäinen kiinnipitotuki, kaide, ja siitä sitten kömmin ylös huoneeseen ...
 
10. Aamulla, n. klo 11:40 heräsin ja ihmettelin missä olin, ja kyllähän se selvisi kun oikein mietti, mutta, miksi nukuin farkuissa ilman paitaa, kenkiä, lakanoita ym. pelkkä pyyheliina peittonani ... ei tästä ota selvää Erkkikään ... mutta, sitten suunnistin aamupalalle, ilman paitaa/kenkiä, no, löytyiväthän ne sitten, kun tutkailin tyhjät avoimet naapurihuoneet ... mutta miksi siellä, jää ikuiseksi arvoitukseksi, tai ... josko vietyäni tavarat omaan huoneeseeni ja lähdettyäni toilettikäynnille olen sen jälkeen mennyt takaisin vahingossa avoimeen naapurihuoneeseen ja siellä alkanut riisumisen, ja sitten huomannut, että eihän tämä ole minun huoneeni, kun kaikki muut tavarat puuttuvat, ja lähtenyt etsimään omaa huonettani, jotain tällaista ehkä ...
 
11. No, mikä sitten on kadonneiden/löytyneiden rahojen arvoitus? Ei aavistustakaan, mutta käynpä tässä läpi niihin liittyviä mahd. asioita ... siis, rahat joutuivat pankkiautomaatilla paidan rintataskuun, ihan saletisti, ja olivat siellä jonkun tietyn aikaa, jota on vaikea edes arvailla ... se, milloin/miten ne olivat siirtyneet paidantaskustani pusakkani oikeaan sivutaskuun, jonne en koskaan laita setelirahaa enkä paljoa muutakaan, jotteivat sieltä vahingossa putoasi, vaikka siinä on vetoketju mutta jota en koskaan käytä, jäänee ikuiseksi arvoitukseksi ... paitsi, että arvelen selvännäkijä karjalaismummoni lähettäneen minulle jollain hetkellä "viestin" että, "laita poika ihmeessä rahat parempaan talteen ..." ja tein sitten ihan juuri mitä käskettiin ... vaikka tavanomainen parempi taltio on torvilaukkuni, jonne aina tarp.muk. laitan tavaraa turvaan/talteen ... ja, siis se miksi luulin rahojen kadonneen riihellä, johtui siitä että luulin rahanipun olleen ja pudonnen taskustani rytäkässä niiden lattialle joutuneiden korttien mukana ... olen pahoillani, sorry!
 
Loppu hyvin kaikki hyvin ... siis, vaikkakin kuljettaa retuutin pusakkaa koko maanantaipäivän/illan/yön/aamun mukanani soitto/juomaharharetkilläni pitkin Helsinkiä ja Helsingin yötä/aamua milloinkaan päälle laitettuna, ja laitoin sen "koskemattomana" naulaan sitten aamulla kotiin tullessani, ja, otin sen seuraavan kerran käyttööni, ja käsi osui taskuun, taas vasta eilen illalla, esitetyin hirmuisin seurauksin!
 
Eli, tämmöinen, lähes mahdoton tarina tästä sitten kehkeytyi! Ja, kaikki on totta, tyynni, mitä nyt muisti/mielikuvitus saattaa tuoda pienen harhan asian esitystapaan!
 
Siis, kyllä kaikki selviää aikanaan, niinkuin ne Puutomin yms. tapahtumat, ja nytkin joku auto oli löytynyt vedestä, joku ruumis löytynyt viemäristä, ja joku tyttö metsästä, ja rahaa tolkku/salkkukaupalla jostain ajoluiskasta (palailen tähän toisaalla ja kerron osuuteni asiaan ...), ja niiden kakkosomistajakin päässyt häkkiin melkeinpä lopuksi ikäänsä, tai silleen ... jne.
 
Ei muuta, kun jos joku hengissä tai hengästymättä selvisi tästä tarinasta, niin hyvä, koska en voi auttaa täältä etänä ...
 
Lammi rules, ensi vuonnakin!
 
Kaikkiii mukaaaan! Ja, 100 uuttakin, niin saataisiin se Ukon unikin toteutumaan vähän täsmällisemmin, ja voimallisemmin, ja ...
 
Olikohan tässä jo kaikki tarpeellinen? No, eisemitn, palailen hetken kuluttua ja jatkan, tai täydennän, tai ...