Rock, pop, alternative ›

ejhfi: Beatles olisi ollut ilman Martinia kuin kala ilman polkupyörää.
 
Hyi kun rumasti sanottu. Kyllä se toki luovuuttakin edellytti, että neliraitakoneilla saatiin aikaan vuosien 67-68 tulokset (paitsi Hey Jude joka on äänitetty kasiraitaisella). Jenkeissä oli tuotantotiimejä, jotka olivat taitavampia livetilanteiden taltioinnissa, mutta Beatlesin monimutkaiset montaasit olivat hyvin originelleja. Normal Smithiä voisi kehua Rubber Soulista.

Voihan sen ajatella niinkin, että Fab Four sai Martinin luovuuden parhaaseen terään. Joku rupuyhtye Birminghamista ei olisi saanut (hulluimpia) ideoitaan läpi Martinille.
 
Kuitenkin uskon, että Beatlet olisivat ilman Martiniakin pärjänneet ja päässeet loistaviin lopputuloksiin. Tuottaja olisi löytynyt muualta. Mutta kun George oli niin pitkään mukana, oli varmasti helppo aloittaa levyntekoprosessi, kun ukkelit tunsivat jo toisensa. Martin osasi odottaa, mitä kukin yhtyeestä saattaa sanoa ja toivoa ja Beatlet taas luottivat, että Martin hoitaa hommat, jos pyydetään sitä tuomaan nauhalle paloruiskun kuorsausta.

velipesonen: Normal Smithiä voisi kehua Rubber Soulista.
 
Recording The Beatles -opuksessa epäiltiin, että Kumisielun stereopanoroinnin ryssityn ihan vaan siksi, että se jätti hanikat siihen asentoon, missä ne sattuivat olemaan. Keskeltähän ei vinyylistereolla tule mitään.

glx405:
Kuitenkin uskon, että Beatlet olisivat ilman Martiniakin pärjänneet ja päässeet loistaviin lopputuloksiin. Tuottaja olisi löytynyt muualta.
 
Mikä levy-yhtiö olisi ottanut heidät? Decca kuunteli kahteenkin kertaan ja sanoi kiitos, mutta ei kiitos. Muut levy-yhtiöt eivät edes kuunnelleet. Mitään independent-kuvioita ei liene kukaan edes voinut kuvitella tuohon aikaan.

varakeef: Recording The Beatles -opuksessa epäiltiin, että Kumisielun stereopanoroinnin ryssityn ihan vaan siksi, että se jätti hanikat siihen asentoon, missä ne sattuivat olemaan. Keskeltähän ei vinyylistereolla tule mitään.
 
Heh, aitoa stereofiilistä kumisieluilemalla. Mulla on vain mono Rubber, joten tota olisi hauska kuunnella.

Calliope: Mikä levy-yhtiö olisi ottanut heidät? Decca kuunteli kahteenkin kertaan ja sanoi kiitos, mutta ei kiitos. Mitään independent-kuvioita ei liene kukaan edes voinut kuvitella tuohon aikaan.
 
Vaihtoehtoja:
1. poijjat olisivat kypsyneet ja lopettaneet
2. sävelkynä oli sen verran voimakas, että joka tapauksessa joku levy-yhtiö olisi heidät ottanut
3. poijjat soittelisivat edelleen Liverpoolissa pikku klubeilla eläkepäiviensä ratoksi
4. Paul olisi löytänyt suomalaisen tytön ja muuttanut Jämijärvelle pitämään maatilaa, kunnes vuonna 1996 olisivat lopettaneet tilan Eu:n luopumistuella ja Paul olisi säveltänyt biisin, joka olisi tullut neljänneksi Syksyn sävelessä
5. Ringo olisi joutunut lopettamaan parturiliikkeensä oikean käden rasitusvammojen vuoksi vuonna 1999

varakeef: Recording The Beatles -opuksessa epäiltiin, että Kumisielun stereopanoroinnin ryssityn ihan vaan siksi, että se jätti hanikat siihen asentoon, missä ne sattuivat olemaan. Keskeltähän ei vinyylistereolla tule mitään.
 
Siksiköhän minä siitä niin tykkään. Ennen vuotta 68 monomiksaukset tehtiin yleensäkin tarkemmalla korvalla ja niihin tosiaan keskityttiin siinä missä stereokuvan luomiseen ei välitetty aina paneutua. Nykyisin sama toistuu 5.1-formaatin kanssa, joka edelleen on useimmiten vain laajennettua stereofoniaa, eli edessä on Ortoperspekta (muistaako joku tämän ihanan suomalaisen keksinnön) ja takakaiuttimista kuuluu kaiuntaa. Eikö jokaisella musiikinkuuntelijalla ole kämpässään takaseinä josta ääni kaikuu kuitenkin?
 
Tarkemmassa vertailussa Beatlesin Love on parhaiten prosessoituja kvintofonisia levyjä joita olen onnistunut kuulemaan. Jopa Dark Side of the Moon on huonompi, mikä on ihme sinänsä.
 
"Kitarayhtyeiden aika on ohi, Mr. Epstein", taidettiin sanoa Brianille useammassakin levy-yhtiössä. Kuinkas kävikään, ei niistä ole vieläkään päässyt eroon (eikä tarvitse päästäkään). George Martinia voi kehua esim. siitä että hän otti epätodennäköisenä tuottajana suojiinsa epätodennäköisen bändin. Martin oli aiemmin tuottanut lähinnä iskelmä- ja huumorilevyjä ja kuvittelisin hänen asennoituneen rockiin hyvin tuoreesti.
 
Oma arvaukseni on, että ellei yksikään levy-yhtiö olisi kiinnittänyt Beatleja ennen 1963 kevättä, olisi Brian Epstein kuluttanut pappa betalar -tiliään ja perustanut oman levy-yhtiön. Studiot, äänittäjät ja tuottajat olisivat ainakin aluksi olleet huonompia kuin Abbey Roadilla, mutta toisaalta hommaan olisi saattanut löytyä joku pelle peloton joka olisi väsännyt kelpo jälkeä huonollakin kalustolla. Vrt. Pink Floyd / Joe Boyd. Kukahan tällainen neropatti olisi voinut olla?
 
Olisihan Epstein voinut kärrätä bändinsä myös Jenkkeihin levyntekoon, ei sekään olisi ollut mahdottomuus, siis käyttää amerikkalaisia studioita.

velipesonen: Normal Smithiä voisi kehua Rubber Soulista.
 
Normania nyt voisi kehua vaikka mistä. Mainio äänittäjä, loistava tuottaja ja suurimpia suosikkejani alalta.
 
Oma arvaukseni on, että ellei yksikään levy-yhtiö olisi kiinnittänyt Beatleja ennen 1963 kevättä, olisi Brian Epstein kuluttanut pappa betalar -tiliään ja perustanut oman levy-yhtiön. Studiot, äänittäjät ja tuottajat olisivat ainakin aluksi olleet huonompia kuin Abbey Roadilla, mutta toisaalta hommaan olisi saattanut löytyä joku pelle peloton joka olisi väsännyt kelpo jälkeä huonollakin kalustolla. Vrt. Pink Floyd / Joe Boyd. Kukahan tällainen neropatti olisi voinut olla?
 
Tässä yhteydessä kenties Holloway Roadilla tuotellut Joe Meek, jonka suhtautuminen Beatleihin tosin oli myöhäisemmässä vaiheessa - kuten todettua - hyvinkin nihkeää. Joelle työskenteleminen olisi tosin ollut sellaisenaankin varmaan hyvin vaikeaa lahjakkaille sävelkynille kuten Paulille ja Johnille, koska Meekhän soitatti suojateillaan yleensä ulkopuolisen säveltäjän, kuten luottomiehensä Geoff Goddardin, sävellyksiä.

glx405: Vaihtoehtoja:
1. poijjat olisivat kypsyneet ja lopettaneet
2. sävelkynä oli sen verran voimakas, että joka tapauksessa joku levy-yhtiö olisi heidät ottanut
3. poijjat soittelisivat edelleen Liverpoolissa pikku klubeilla eläkepäiviensä ratoksi
4. Paul olisi löytänyt suomalaisen tytön ja muuttanut Jämijärvelle pitämään maatilaa, kunnes vuonna 1996 olisivat lopettaneet tilan Eu:n luopumistuella ja Paul olisi säveltänyt biisin, joka olisi tullut neljänneksi Syksyn sävelessä
5. Ringo olisi joutunut lopettamaan parturiliikkeensä oikean käden rasitusvammojen vuoksi vuonna 1999
 
Kaikkihan on mahdollista, mutta ehkä nyt kuitenkin noista tuo vaihtoehto 2. :-)
George Martinia levy-yhtiö painosti löytämään "uuden" Cliff Richardin & Shadowsin, joten hän oli valmis kuuntelemaan mitä tahansa, joka taas oli Eppyn onni.
Ja Martin oli niin älykäs, että aikansa kuunneltuaan ensin Paulia, sitten Johnia, Paulia, Johnia.. tajusi, että näiden kavereiden kanssa on KAIKKI totutut menettelytavat, tottumukset ja ennakkoluulot heitettävä yli laidan ja siirryttävä Beatles-taajuudelle.

Viimein ilmestyi Help vinyylinä levyhyllyyn. Ja heti on aika empiirisen vertailun Rubber Soulin kanssa. Rubberissa mennään jo syvemmissä, tummemmissa sävyissä, vaikkakin Helpin nimibiisi on jo varsinainen avunhuuto. Mutta Rubberissa petetään (Norwegian wood), tullaan petetyksi (I'm looking through you) ollaan vieraantumassa (Nowhere man), annetaan seksuaalisia signaaleja (Drive my car) ja painiskellaan synkässä mustasukkaisuudessa (Run for your life). Parikkeja näillä levyillä ovat In my life ja Yesterday, jossa varhaiseläkeläiset John ja Paul muistelevat vähän päälle pari kymppisinä nuoruuttaan. Georgekin löytää kyynisyytensä If I needed someone -biisillä. No vihjaillaan Ticket to ridella ties mihin.
 
Sointikin on muuttunut Helpiltä Rubberiin raaemmaksi. Drive my car ja Think for yourself-biisin fuzzbasso. Love-biisissä mennään jo lähes hippimeininkiä, kun Helpillä puhutaan vielä puhtaasti rakkaudesta pop-hengessä (It's only love). Ylipäätään pop-Beatles muuttui Helpin ja Rubberin välilä ihan joksikin muuksi. Mopo muuttui moottoripyöräksi Helpistä Rubberiin ja Revolveriin.
 
Ja kaikki tämä periaatteessa vajaassa puolessa vuodessa. Tai kun Helpin viimeisiä on tahkottu vielä 17.6.65, niin Rubberia aloitettiin jo lokakuussa -65.

Beatleskin on saanut osansa Literal Video -ilmiöstä.
Penny Lane: Literal Video Version
http://www.youtube.com/watch?v=1yJ2yWvGnkI
 
EDIT:
Strawberry Fields Forever Literal Music Video
http://www.youtube.com/watch?v=OY13TIbROtA

Aaahhha kuinka hyvät nuo literalit :)
 
EDIT: Siis Penny Lanen..

Rubber Soulin "Wait" on mainittava erikseen, vaikka kukaan ei ole kysellyt mitään. Siinä sitä on yhteenlaulamista!!

Calliope: Rubber Soulin "Wait" on mainittava erikseen, vaikka kukaan ei ole kysellyt mitään. Siinä sitä on yhteenlaulamista!!
 
Oisko koko lätyn aliarvostetuin kappale. Niin ja se Run For Your Life kanssa.

kepe-5: Oisko koko lätyn aliarvostetuin kappale. Niin ja se Run For Your Life kanssa.
 
Loistava biisi Wait on.

glx405: Loistava biisi Wait on.
 
Olen aivan samaa mieltä! (oliko yllätys)
 
Helpin ja Rubber Soulin välillä on tosiaankin matkaa. Macca väittää sen johtuneen lähinnä huumeiden eli kannabinolin käytöstä. Melkoinen trippi kuitenkin puolessa vuodessa, sanoisin. Tuossa tasan vuosi sitten (tarkistakoon tämän ketjun aiemmista puheenvuoroista ken haluaa) heitin puolileikilläni ilmaan epäilyksen että CIA olisi ostanut Beatlet vuonna 65. En usko siihen itsekään, mutta aivan kuin joku tai jokin olisi injektioruiskulla ulkoa päin iskenyt nelikkoon musiikillista suorituskykyä parantavaa ainetta, jonka vaikutus olisi hiljalleen lakannut vuosikymmenen vaihteessa.
 
Verratkaa nyt huviksenne vaikka bassolinjoja Helpin ja Rubber Soulin välillä.

velipesonen: Olen aivan samaa mieltä! (oliko yllätys)
 
Helpin ja Rubber Soulin välillä on tosiaankin matkaa. Macca väittää sen johtuneen lähinnä huumeiden eli kannabinolin käytöstä.
 
Jos kannabinolit on periaatteessa sama kuin kannabis, niin kyllähän Beatlesit jo Helpinkin aikaan on poltellut pilveä. Toisaalta Rubber Soulin aikana on varmastikin ollu muita huumeita jo käytössä.
 
Olikos se muuten 66 kun Paul myönsi kokeilleensa LSD:tä?
 
EDIT: And Your Bird Can Singillä on muuten tosi metkat bassokuviot, tosin sehän on jo Revolverilla :)

En tiedä periaatteesta mutta käytännössä tetrahydrocannabinoli on hamppukasvissa esiintyvä narkoottinen yhdiste. Lennon ja Harrison olivat saaneet kahvin seassa happoa jo ennen Rubber Soulia, Macca ja Ringo eivät niinkään. "Let's be honest" -haastattelu tapahtui vuonna 67 - vai oliko se alkuvuodesta 68? Ei kuitenkaan vielä vuonna 66.
 
Minusta Paulin väite pelkkien huumeiden aiheuttamasta tajunnan laajenemisesta on vähän falski. Tapahtuiko muille kuin Georgelle keskellä vuotta 65 jotain aivan erityistä?

Jokapaikanapina: Jos kannabinolit on periaatteessa sama kuin kannabis, niin kyllähän Beatlesit jo Helpinkin aikaan on poltellut pilveä. Toisaalta Rubber Soulin aikana on varmastikin ollu muita huumeita jo käytössä.

 
Taisivat vedellä jatsitupakkaa henkosiinsa jo A hard day's nightin aikaankin.