Rock, pop, alternative ›

Syksyllä ilmestyvät remasterit näyttäisi loppupeleissä tulevan suht edullisiksi. 12.99 € per lätty (play.com) eli olisivat selvästi halvempia kuin nykyiset painokset. Muutaman ehostetun Beatles albumin joutunee tuolta syssymmällä tilaamaan jos tuo hintapolitiikka tulee pitämään kutinsa.
 
http://www.play.com/Music/CD/6-/Sea … 2baf50%7bbeatles%7d%2bc%7b415%7d%2b

Olen saanut käsityksen, että siinä samaan aikaan julkaistavassa mono-boksissa on tavaraa mitä ei ole ennen julkaistu.

velipesonen: Yesterday ei ole minusta imelä lainkaan, mitä vikaa siinä on jos on yksinkertaisesti häikäisevän kaunis?
 
Ei, Eleanor Rigby on häikäisevän kaunis ja Yesterday on sekä tylsä että imelä .... :)

ejhfi: Ei, Eleanor Rigby on häikäisevän kaunis ja Yesterday on sekä tylsä että imelä .... :)
 
Sikäli saatan olla samoilla linjoilla että Eleanor Rigby on kyllä parempi. Alan pikku hiljaa pitää sitä Beatlesin parhaana biisinä.

ejhfi: Ei, Eleanor Rigby on häikäisevän kaunis ja Yesterday on sekä tylsä että imelä .... :)
 
No kyllä mä mielelläni säveltäisin Yesterdayn, mutta kun en sävellä, kun se on sävelletty jo. Muuten kyllä säveltäisin sen heti.
 
Rubber Soulilla moppitukat heittävät lähes Agit Prop-komppi Word-biisissä. Mistä tämä nyt sitten tuli mieleen, ei ole aavistustakaan.

glx405: Rubber Soulilla moppitukat heittävät lähes Agit Prop-komppi Word-biisissä. Mistä tämä nyt sitten tuli mieleen, ei ole aavistustakaan.
 
Ai jaa, minä kun luulin että aito ja alkuperäinen sekä täysin virallinen ja väärentämätön Agit Prop-komppi on se aavistuksen huojuva ja laahaava hitaanpuoleinen 12/8 -komppi.

velipesonen: Alan pikku hiljaa pitää sitä Beatlesin parhaana biisinä.
 
Yksi kaikkien aikojen parhaista kaikista maailman lauluista, kyllä. Sen verran ronkeli olen muuten kyseisen bändin suhteen, että kolahtaa lähinnä matsku väliltä Rubber Soul ja Magical Mystery Tour, vaikka onhan niitä hulppeita hetkiä muitakin. Kuten vaikka vasaralla päähän paukuttelubiisi.

Eleanor Rigby on myös itselläni ollut juuri SE biisi , vaikkakin kappaleiden vertailu on jokseenkin mahdotonta mielestäni Beatlesin kohdalla . Mutta täydellinen teos ns. ' kahden soinnun ' sävellykseksi . Juosisovitus on aivan ylittämätön( tietääkseni pitkälti Sir G. Martinin ) -puhumattakaan lauluharmonioista , tekstistä ja ennen kaikkea Paulin lead -tulkinnasta .

Tietääkseni Sir Martin oli Eleanor Rigbyssä lähinnä Sir Maccan transkrivoija.

jazzbass-73: Juosisovitus on aivan ylittämätön( tietääkseni pitkälti Sir G. Martinin ) -puhumattakaan lauluharmonioista , tekstistä ja ennen kaikkea Paulin lead -tulkinnasta .
 
Eikös tuo G Martin ollut varsin pitkälti vastuussa jousiston sovituksista kaikissa Beatlestuotoksissa, ainakin alussa? Antlologyltä ainakin tulee tällainen kuva. Esim. Day In The Lifen jousihommat oli täysin hänen käsialaansa. Eli kyllähän G. Martin oli mielestäni tosiasiassa se viides beatle, ohi jonkun keskilännessä vaikuttavan tiskijukan.

Decades: Eli kyllähän G. Martin oli mielestäni tosiasiassa se viides beatle, ohi jonkun keskilännessä vaikuttavan tiskijukan.
 
Ilman muuta! Joka kerta, kun avaan Recording the Beatles opuksen, tulen yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että Martin oli ehdottomasti merkittävin tekijä koko porukassa. Olihan taustalla nerokkaita sävellyksiä kuten nyt vaikka Lucy In The Sky With Diamondsin briljantti harpsichord-riffi, mutta kun se varsinainen toteutus näissä olikin usein se piste iin päällä ainakin omasta mielestäni. Jonkun muun kanssa tehtynä moni biisi olisi jäänyt ihan varmasti omaan arvoonsa.

Sir Mr. Martin oli ja on tuottaja isolla T:llä, mutta usein siellä missä hänen oletetaan kynäilleen sovituksia itsenäisesti, on varsinainen sovittaja ollut yleensä McCartney. Martin on vain kirjannut tavaran ylös ja auttanut lisämuusikoiden harjoituttamisessa tai soittanut itse (huippuna In My Life, tietysti). Hän oli erinomainen neuvonantaja musiikkiasioissa muttei mikään erityinen luova kyky. Jos kuuntelette hänen sävellyksiään, huomaatte niiden olevan verraten tavanomaista ranskalaisittain sävytettyä perushuttua.
 
A Day in the Lifenkaan orkestraatio ei ole täysin Martinin käsialaa, vaan lopun orgasmi on ... surprise, Maccan.

Decades: Täällä onkin jo viitattu ärsyttäviin Beatlesbiiseihin. Yhtyeen laajaan mahtituotantoon mahtuu toki sellaisiakin. Tällaista albumia en kyllä minä kuuntelisi.
 
Minun versioni tästä aiheesta ja ehdottomasti C-kasetilla :-)
 
A
 
1. Within You Without You
2. You Won't See Me
3. Don't Pass Me by
4. Flying
5. All Together Now
6. The Inner Light
7. Golden Slumbers
 
B
 
1. Revolution #9
2. What You're Doing?
3. It's All Too Much
4. Rocky Raccoon
5. Love You To
6. The Continuing Story of Bungalow Bill
7. Good Night

Aika hassua, minusta kun esim. You Won't See Me ja The Inner Light ovat loistavia kappaleita. Minun c-kasettini jää aika lyhyeksi! Siinä on yksi kappale, It's All Too Much nimittäin. Ainoa Beatles-kappale josta en kauheasti pidä. George sävelsi ja sanoitti sen noin tunnissa kun levylle piti saada täytettä. Siihen nähden siinä on kyllä paljon dubbauksia ja kokonaissoundi on ärsyttävä. Olisikohan ne käyttäneet biisiä jonkinlaisena studioteknisenä koepommituskohteena?
 
On toinenkin B-kappale johon olen joskus ajatuksissani liittänyt määreen "huonompi kuin -", ja se on Thank You Girl. Kaikki muut Beatleslaulut ovat toinen toistaan parempia!

jyrki_i: 1. Within You Without You
 
Olenkohan ainoa, jonka mielestä tämä on erittäin loistava biisi?
 
Entä olenko ainoa, jonka mielestä Revolution 1 on ehkä jopa parempi kuin se sinkkuversio? Se 1:n rauhallisempi meininki on minusta jotenkin persoonallisempi ja muutenkin toimiva.

Migeteus: Olenkohan ainoa, jonka mielestä tämä on erittäin loistava biisi?
 
Entä olenko ainoa, jonka mielestä Revolution 1 on ehkä jopa parempi kuin se sinkkuversio? Se 1:n rauhallisempi meininki on minusta jotenkin persoonallisempi ja muutenkin toimiva.
 
Minusta Within You Without You'n melodia on erittäin hieno ja kaunis. Samoin instrumentaaliväliosa on komea viisijakoisine tahteineen. Siinäpä onkin hyvä Beatles-aiheinen tietovisailukysymys: Missä kappaleessa mennään viiteen?
 
Revolutionin sinkkuversiolla on niin hienot kitarat että taidan pitää siitä vielä enemmän. Harrisonin komppi on melko lailla hysteerinen, etten sanoisi pelottava. Aika hyvä vaikutelma tuollaisella rockabillykuviolla aikaansaaduksi.

velipesonen:Siinäpä onkin hyvä Beatles-aiheinen tietovisailukysymys: Missä kappaleessa mennään viiteen?
 
Good Morning, Good Morning?

velipesonen: Missä kappaleessa mennään viiteen?

 
Happiness is a warm gun, tietty.

velipesonen: Hän oli erinomainen neuvonantaja musiikkiasioissa muttei mikään erityinen luova kyky.
 
Eikö luovuutta edusta loihtia tekniikasta esiin se mitä ei vielä siihen mennessä oltu tehty tai arrata Yellow Submarinen musakki kerrassaan huikeaksi kokonaisuudeksi? Edelleen olen sitä mieltä että Beatles olisi ollut ilman Martinia kuin kala ilman polkupyörää.