Kitarat: kitarakamat ›

Confidentum: Kannattaapi tämmöistäkin harkita. Rouhee peli kun vaan käskyttää, mikit pikkuisen perusstankkua erottelevammat, kaula 59 eli saman sorttinen kuin Customeissa - ei ohut eikä paksu. http://www.youtube.com/watch?v=TDmZxL0WlFs
http://www.youtube.com/watch?v=1goqM3PUxYk
 
Deluxe on oikein hyvä kitara kun siihen vaihtaa oikeat mikit, eli P90:t. Ainakin Gibsonin (vai olikohan ne Epiphonen valmistamat) minihumpparit on munattoman kuuloiset välimallin mikit, mutta P90:illä tuo kitara herää todella henkiin.
 
http://mp3.jucciz.com/editiontube/lindy_fralin_p90.mp3

Jucciz: Deluxe on oikein hyvä kitara kun siihen vaihtaa oikeat mikit, eli P90:t. Ainakin Gibsonin (vai olikohan ne Epiphonen valmistamat) minihumpparit on munattoman kuuloiset välimallin mikit, mutta P90:illä tuo kitara herää todella henkiin.
 
http://mp3.jucciz.com/editiontube/lindy_fralin_p90.mp3
 
Gibsonin minihumppareissa mitään vikaa oo!!? Päinvastoin, johtunee vaan munattomasta soitosta..

Komiasti minihumpparit ainakin kaverin Firebirdissä rähisee.
 
E: Siihen en sano mitään, kuulostaisiko paremmalta P90:llä. ;)

Jucciz:
Firebirdissä ne onkin se juttu, vaan ei todellakaan Les Paulissa.
 
Eikö noita minihumppareita ole Gibsoneissakin ollut ainakin kolmea sorttia? Epiltä peräisin olevat, joita on ollut Deluxeissa ja osassa Firebirdejä. Sitten ne 60-luvun Birdeissä olleen alnico-birdihumpparit ja näissä uusissä Birbeissä olevat keraamiset ylikuumat Birdminit.

Jucciz:P90:t vaan kuulosti niin paljon paremmalta ettei mitään järkeä.
 
Minkä valmistajan saippualätkät tuli tilalle?

Jucciz: Deluxe on oikein hyvä kitara kun siihen vaihtaa oikeat mikit, eli P90:t. Ainakin Gibsonin (vai olikohan ne Epiphonen valmistamat) minihumpparit on munattoman kuuloiset välimallin mikit, mutta P90:illä tuo kitara herää todella henkiin.
 
http://mp3.jucciz.com/editiontube/lindy_fralin_p90.mp3
 
Juu ja Dremelillä kun surauttaa mikkiaukkoa isommaksi niin mahtuu oikeaoikea munallinen normihumbukkeri. Tuo P-90nen on kyllä minusta semmoseen heinähattuhypistelyyn sopiva, ei sillä oikein railakkaampaan pysty, enempi saapi iloa meikäläisen kuulijat miníhumpoista irti. Tosin makuasioitahan nämä sanoi kissa kun pallejansa nuoleskeli

Jucciz: Ilmeisesti mun soittotaito kasvoi 300% saman tien kun vaihdoin P90:t...
 
Itse olen täysin toista mieltä. Mun mielestä toi Juccizen mainitsema LP deluxe (sn 01060487) parani soundiltaan (ulkonäköä lukuunottamatta) välittömästi noin 250% kun asensin P90:en tilalle duncanin minihumbuckerit. Duncanit jotka mulla on siinä kiinni on mallia SM-1N vintage ja SM-3B seymourized. Aika perinteiset mikit, joista duncan väittää tuon SM-1:en olevan suora kopio firebirdin kaulamikistä, SM-3 on samaa kamaa, mutta Alnico V magneetilla (SM-1 on siis alnico II:lla, SM-1:stä on myös hitusen kuumempi SM-1B malli ja SM2 keraamisella (hyi) magneetilla). Minuhumpparit kuulostavat minusta avoimemmilta ja HUOMATTAVASTI kirkkammilta kuin P90:t tai isot humpparit. Ulostuloa noissa mikeissä on aika maltillisesti (DC resistanssi suht. kuumien sinkkujen luokkaa, vaikkei se oikeasti mitään kerrokaan). Mikkien suhtautuminen soittodynamiikkaan on hyvä, ja ne tottelevat tone- ja volumepotikoita mainiosti. Kaiken kaikkiaan hyvä yleiskitara. Tottahan tässä tekstissä on varmaan puolueellisuutta mukana, tuo kitara kun on muodostunut yhdeksi tärkeäksi osaksi omaa soundia. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen keppi LP:tä hankkivalle, joskaan ei soundiltaan missään nimessä perus lespaul eikä FB:n korvike niinkuin ei myöskään missään nimessä LP P90:llä.
 
Ainoa pikku miinuspuoli on noiden sopivien vaihtomikkien saatavuus. Noiden kolmen duncanin mallin lisäksi vaihtoehtoina ovat P90:t, P90 malliset humbuckerit (ainakin dimarziolta ja kaikki jotain high-output keraamisilla magneeteilla kamaa) ja rio granden babybuckerit. Ainahan voi tietty teettää mitä vaan.

No tuota.. Vertailtiin tuossa päivänä muutamana. Kaverilla on LP deluxe -72 jossa orig. mikit ja minulla custom jossa Duncan Phat Cat P90:t. Soundieroa voisi kuvailla parhaiten toteamalla että ensin mainittu kuulosti siltä kuin ääni olisi tullut naapuritalon kellarin treenikämpästä betoniseinien läpi. :)

Soundieroa voisi kuvailla...
 
Ilmeisesti aika paskat noi originaaliminit sitten. En oo koskaan G:n omia minejä LP:ssä testannu, FB:ssä kylläkin. Makuasiahan tämä. Duncanit on kyllä hyvät.

Parhaiten sen huomaa kun pääsee vertailemaan tuolla tavalla. Jos vaan soittelee sillä omallaan niin korvahan tottuu.. Mutta tuhnuthan ne orkkikset on ei siitä mihinkään pääse. Mutta hyvä ja huono..? Kuka mistäkin tykkää.

joku muu sikko: Parhaiten sen huomaa kun pääsee vertailemaan tuolla tavalla. Jos vaan soittelee sillä omallaan niin korvahan tottuu.. Mutta tuhnuthan ne orkkikset on ei siitä mihinkään pääse. Mutta hyvä ja huono..? Kuka mistäkin tykkää.
 
Aivan!, ja oon huomannu että soittelee sitä millä skeballa tai mikeillä hyvänsä, niin aina sieltä sen oman soundinsa ulos kaivaa.

Heps!
 
Oon tuuminu, että mistä LesPaul Customin vuosimalleista löytyy vaahterakaula. Vai löytyykö edes? Joskus jotakin ilmotuksia selaillessani on pistäny silmään tuo vaahterakaula...

Tinippa84: Heps!
 
Oon tuuminu, että mistä LesPaul Customin vuosimalleista löytyy vaahterakaula. Vai löytyykö edes? Joskus jotakin ilmotuksia selaillessani on pistäny silmään tuo vaahterakaula...
 
1979-mallissa ainakin oli, kaula siis vaahteraa mutta otelauta ruusupuuta.

Tinippa84: Heps!
 
Oon tuuminu, että mistä LesPaul Customin vuosimalleista löytyy vaahterakaula. Vai löytyykö edes? Joskus jotakin ilmotuksia selaillessani on pistäny silmään tuo vaahterakaula...
 
Vuodesta 1974 alkaen, siinä alkupuolen-puolivälin kieppeissä alkoivat valmistamaan 3-ply mahonkikaulojen sijaan 3-ply vaahterakauloja. Niitä löytyy kovin monesta 74-81 välillä tehdystä mallista, LP:sta, ESseistä ym.
Eikä tässä vielä kaikki, 75-81 oli LP Custom saatavana myös vaahteraotelaudalla mustilla pearloid-blokeilla.
Itse tykkään tuosta 3-ply vaahterakaulasta kunnon volutella (sillä lapavahvikkeella)..

fox: Vuodesta 1974...
 
Jees, kiitos tästä! Standard mallit on tietääkseni kaikki kokomahonkisia? Deluxe on sitten vaahterakaulalla?

Tinippa84: Jees, kiitos tästä! Standard mallit on tietääkseni kaikki kokomahonkisia? Deluxe on sitten vaahterakaulalla?
 
Niin kauloiltaan? Saattaa olla, tai siis hyvin suuri osa ainakin. EB-bassot oli esim. vaahterakaulasia, sen sijaan SG:t mahongista, kaikki ES-mallit oli taas sitten vaahteraa. Ei niitä oikein pysty 100% varmuudella selvittämään, semminkin kun niitä ei sen kaulamatskun mukaan ole missään eroteltu. Että jos tulee Stankku vaahterakaulalla vastaan, niin ei sekään mikään feikki saati yhdeksäs ihme olisi..

fox: Niin kauloiltaan?
 
Juu, sitä tarkoitin. Vaahterakaulasta standardia ei ainakaan mulle ole koskaan vastaan tullu. Mutta ilmeisesti noita on sitten tehty vähän "miten sattuu", eli kaikkea voi löytää jos tuuri käy...

Tinippa84: Juu, sitä tarkoitin. Vaahterakaulasta standardia ei ainakaan mulle ole koskaan vastaan tullu. Mutta ilmeisesti noita on sitten tehty vähän "miten sattuu", eli kaikkea voi löytää jos tuuri käy...
 
Mun täytyy myllätä tuolla, jos löydän jotain "kirjallista infoo" niin sanon sitte varman päälle, mutta sellanen käsitys mulla on, että LP-perheessä noita vaahterakauloja oli koko paletin laajuudella. SG:t tiedän, että niissä oli (yleensä, varovaisesti sanoen.. ;)..) mahonkikaulat. Mutta se on eri tavalla sahattu LP-kaulaan verraten. Eli palataan astialle.. :)

No nii, tietoa: Vuonna 1978 Les Paul-malleissa oli vaahterakaulat Customissa, Standardissa ja Deluxessa. Mahonkikaulat Recording-mallissa (erilainen kaula muutenkin) sekä '55 LP, Special DC ja LP ProDeluxe -malleissa. Muitten vuosien speksilistoja en nyt löytäny, mutta jos haluaa vaahterakaula-Stankun, niin _ainakin_ 1978 mallisesta löytyy..