 Synestesia18.05.2009 12:54:27 | |
|---|---|
http://www.arcal-online.net/Archive … de/Deicide%20-%20Bible%20Basher.gp4 http://www.ultimate-guitar.com/guit … d/deicide/bible_basher.gp4?t=217766 Kitaraosuuksista nyt siis kyse. Tossa on kaks eri versiota Deiciden Bible Basherista. Meinattiin treenata toi bändin kaa, ja nyt tapellaan kumman mukaan pitäs pääosin mennä. Omaan korvaan tuo ylempi on ehdottomasti se parempi versio. Kitaristi kaveri taas on sitä mieltä että kyllä toi Ultimaattisen kitaran versio on se oikea. Pieniä korjauksia saa tehdä varmaan molempiin, mutta kuhan ois suurimmalta osin oikein. Kumpikas meistä on se puukorva? | |
| Remove 18.05.2009 23:40:57 (muokattu 19.05.2009 21:22:39) | |
Synestesia: http://www.arcal-online.net/Archive … de/Deicide%20-%20Bible%20Basher.gp4 http://www.ultimate-guitar.com/guit … d/deicide/bible_basher.gp4?t=217766 Kitaraosuuksista nyt siis kyse. Tossa on kaks eri versiota Deiciden Bible Basherista. Meinattiin treenata toi bändin kaa, ja nyt tapellaan kumman mukaan pitäs pääosin mennä. Omaan korvaan tuo ylempi on ehdottomasti se parempi versio. Kitaristi kaveri taas on sitä mieltä että kyllä toi Ultimaattisen kitaran versio on se oikea. Pieniä korjauksia saa tehdä varmaan molempiin, mutta kuhan ois suurimmalta osin oikein. Kumpikas meistä on se puukorva? Noistahan nyt on paha sanoa kumpi on "enemmän oikein", näin pikaisesti asiaa sen suuremmin zoomailematta. Jos bändin kanssa meinaatte coveria vääntää, niin suosittelen seuraavaa (omakohtaisesti hyväksi havaittu keino useampien eri tabien setvimiseksi) : Tulostatte molemmat tabit paperille. (GP:stähän saa kivasti printattua, ja laitettua vaikka .pdf:N sähköpostiin jos niikseen tulee.) Sitten istutte perseelleenne ja kuuntelette sitä biisiä levyltä tai ipodilta w/e, ja pohditte yhdessä kohta kohdalta mikä kuulostaisi parhaalta. Teette tavallaan "omat" tabit, kun kerran coveria ootte väsäämässä. Näin tulee tehtyä ne "pienet korjaukset molempiin suuntiin.", ja varmasti tulee olemaan suurimmalta osin oikein. Tossa ei oikeesti mene edes kauaa, jos keskittyy tekemiseen eikä kinaamiseen, sekä samalla tulee biisin rakenne molemmille / kaikille selväks, ja kaikki varmasti soittaa sillon samaa "versiota" biisistä. Jos saan vielä vähän saivarrella, niin mitäs merkitystä kitaristin KAVERIN mielipiteellä on 8) /e: Hyvin osasin lukea. "kitaristin kaveri"... Äidinkielen tunnilla kuultua:
"Tää on tää kirjottelu tämmöstä arkelogin työtä. Tämmöstä rapsuttelua."
Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. | |
| Synestesia 19.05.2009 12:46:27 | |
C3clu: Jos saan vielä vähän saivarrella, niin mitäs merkitystä kitaristin KAVERIN mielipiteellä on 8) Juu, tuo kuulostaa ihan hyvältä ratkaisulta. Tuli vähän epäselväksi, mutta se kaveri on siis myös kitaristi ja se soittokaveri. Mut kiitokset nyt vaan. Eiköhän me pärjätä. | |
 Ianuarius19.05.2009 15:33:47 | |
Niin, siis ei "kitaristin kaverin" vaan "kitaristi kaverin" (lue: kitaristikaverin). Hoksaako kukaan, miksi kielioppi saattais olla keskustelussa tärkeää? Animate-Inanimate | |
| Remove 19.05.2009 21:22:12 | |
January: Niin, siis ei "kitaristin kaverin" vaan "kitaristi kaverin" (lue: kitaristikaverin). Hoksaako kukaan, miksi kielioppi saattais olla keskustelussa tärkeää? No HOHHOIJJAA kun taas luin hyvin :D Hih. My bad. Äidinkielen tunnilla kuultua:
"Tää on tää kirjottelu tämmöstä arkelogin työtä. Tämmöstä rapsuttelua."
Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. | |
| Jim Bean 20.05.2009 00:28:40 | |
Olen aloitteleva kitaristi ja olisi kysymys koskien hieman asteikkoja.. en jaksanut rueta penkomaan kaikkia keskustelupalstoja läpi joten ajattelin että jos joku gurumpi osaisi minulle kertoa vastauksen siis. ELI mietityttää tuo intervallien ja sävelten jako nuissa asteikoissa. Siis esim. Duuri asteikoiden intervallihan on käsitykseni mukaan 1,2,3,4,5,6,7 etc. mutta sitten kuitenkin sävelet ovat esim. A-duurissa 1.A 2.B 3.C# 4.D 5.E 6.F# 7.A?? eli siis miksi se hyppää kohdissa 3,4 sekä 6,7 ainoastaan puolisävelaskelta kokonaisen sijaan? ja en siis halua vastaukseksi että kuulostaa vaan hyvältä.. vaan jos joku oikeasti osaisi selittää? (toivottavasti ei nyt ollut tyhmä kysymys) | |
 baron20.05.2009 08:33:31 (muokattu 20.05.2009 08:43:42) | |
Jim Bean: Olen aloitteleva kitaristi ja olisi kysymys koskien hieman asteikkoja.. en jaksanut rueta penkomaan kaikkia keskustelupalstoja läpi joten ajattelin että jos joku gurumpi osaisi minulle kertoa vastauksen siis. ELI mietityttää tuo intervallien ja sävelten jako nuissa asteikoissa. Siis esim. Duuri asteikoiden intervallihan on käsitykseni mukaan 1,2,3,4,5,6,7 etc. mutta sitten kuitenkin sävelet ovat esim. A-duurissa 1.A 2.B 3.C# 4.D 5.E 6.F# 7.A?? eli siis miksi se hyppää kohdissa 3,4 sekä 6,7 ainoastaan puolisävelaskelta kokonaisen sijaan? ja en siis halua vastaukseksi että kuulostaa vaan hyvältä.. vaan jos joku oikeasti osaisi selittää? (toivottavasti ei nyt ollut tyhmä kysymys) 1. A-duuriasteikko on A H C# D E F# G# A 2. D duuriasteikko D E F# G A H C# D Duuriasteikossa on aina sävelten 3 ja 4 (A duurissa C# ja D, D-duurissa F# ja G) ja 7-8 (A-duurissa G# ja A, D-duurissa C# ja D) välissä puolisävelaskel, muualla koko. Miksi on näin niin sun pitää alkaa lukea musiikin historiaa ja teoriaa. Helpompi hyväksyä että näin vaan on. Jos puolisävelaskelet on eri kohdissa niin se on edelleen asteikko mutta ei duuriasteikko. Sellaisetkin asteikot voi kuulostaa hyvältä mutta ei enää duuriasteikolta. Jos asteikon kaikki intervallit on kokoaskeleita, kyseessä on kokosävelasteikko ja säveliä mahtuu yksi vähemmän oktaaviin. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
| Jim Bean 20.05.2009 13:57:19 | |
Kiitti Baronille vastauksesta. oli näköjään tullu vielä virhe tonne tekstiin mutta hyvä jos ymmärsit kuitenkin. | |
| baron 20.05.2009 17:18:27 | |
Jim Bean: Kiitti Baronille vastauksesta. oli näköjään tullu vielä virhe tonne tekstiin mutta hyvä jos ymmärsit kuitenkin. Kokeile piruuttas kokosävelasteikkoa! D:stä alkavana se menisi D E F# G# A# C D Voi kuulostaa "eksoottiselta" mutta soinnun D7#5 päälle soitettuna oikein hyvältä! You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
| n00bkitaristi 25.05.2009 20:54:19 | |
Olisin hankkimassa floikkatallaista kitaraa, mutta en ole tietoinen millainen homma täytyy tehdä jos haluaa vaihtaa virettä, koska vaihdan sitä erittäin usein. Jos joku laittaisi linkkiä tai selittäisi minkälainen urakka on edessä aina ennen vireen vaihtoa nii tietäisin kannattaako minun edes miettiä foikkatallaista kitaraa. kiitosta jo etukäteen avuttoman auttamisesta. :) | |
 aalataur25.05.2009 21:04:43 | |
n00bkitaristi: Olisin hankkimassa floikkatallaista kitaraa, mutta en ole tietoinen millainen homma täytyy tehdä jos haluaa vaihtaa virettä, koska vaihdan sitä erittäin usein. Jos joku laittaisi linkkiä tai selittäisi minkälainen urakka on edessä aina ennen vireen vaihtoa nii tietäisin kannattaako minun edes miettiä foikkatallaista kitaraa. kiitosta jo etukäteen avuttoman auttamisesta. :) Katso tuosta osat 1-7 http://www.youtube.com/watch?v=dnqA92FBbHo Lisäksi tuossa videossa on virhe, eli kun vaihdat kielten korkeutta niin kielissä ei saisi olla jännitystä. Eli ihan simppeli juttu ei ole kyseessä. Suosittelisin melkein kiinteätallaista ritsaa jos haluaa vaihdella virettää yhtenään. | |
 pietari-poika25.05.2009 23:54:33 | |
n00bkitaristi: Olisin hankkimassa floikkatallaista kitaraa, mutta en ole tietoinen millainen homma täytyy tehdä jos haluaa vaihtaa virettä, koska vaihdan sitä erittäin usein. Jos joku laittaisi linkkiä tai selittäisi minkälainen urakka on edessä aina ennen vireen vaihtoa nii tietäisin kannattaako minun edes miettiä foikkatallaista kitaraa. kiitosta jo etukäteen avuttoman auttamisesta. :) No joku E-vire - Drop D -vaihtelu menee melko kivuttomasti, mutta jos vaihdat monenkin kielen virettä, vaikka E-vireestä D-vireeseen niin sitten kyllä taitaa joutua jousiakin vähentelemään. Mulla menee E - Drop D -vaihdokseen noin 5 minuuttia. Jos laittaisin D-vireeseen niin siihen menisi luultavasti puoli tuntia :P :D No ei ihan. Sinuna ostaisin kiinteätallaisen TAI virittelisin jonkinnäköisen puupalan floikan koloon niin että se blokkautuisi kun madallat virettä (?) normi-E:stä. Ylläoleva on silkkaa mutuilua eikä sitä pidä ottaa vakavasti. | |
 Mikk-O03.06.2009 15:55:59 | |
Juu tota oon nyt soittanu aktiivisesti vuoden kitaraa. Perussoinnut,barresoinnut,power-ja ties mitkä soinnut hallussa, mutta en vieläkään ole tietoinen noista asteikoista..Rupesin käymään kitara tunneilla ja olen enimmäkseen saanu vain joitain harjoituspätkiä, esim pickaamisharjoituksii mitkä alkaa olla ja suht kondiksessa, mutta ihmettelen kun opettajani ei ole maininnutkaan mistään skaaloista mitään. Pariin otteeseen on tullut muutama eikä niistäkään oo mitää infoa kertonut, esim mikä skaala tää on jne. Oon pari kertaa kysynyt että käsitelläänkö me niitä asteikoita, nii se vaa jtn:juu kunhan keretään. Mun mielestä mun opetus on ollut aika epämääräistä, ku oon saanut eri kappaleista jotain pätkiä (ns pickausharjoitus tjn) eikä siinä ole ollut sinänsä mitään johdonmukaisuutta..Kun tässä vuoden aikana oon soitellu eri biisien covereita mitä oon opetellu ja kaikenlaista räpellystä, nii se alkaa mennä tylsäksi. Olisi kiva oppia jotai uuttakin välillä ku tuo teoriapuoli ollu nyt jonku aikaan pimennossa..Että voisko joku sanoo mielipiteen tosta mun opesta ja kertoo mistä aloittaisin niissä skaaloissa? Kiitos jos jaksoit lukea kokonaan. :) | |
| pietari-poika 03.06.2009 17:23:58 (muokattu 03.06.2009 17:25:55) | |
Alkuun kannattaa opetella mollipentatoninen asteikko. Se menee siis näin: E----------------------------5-(8)--------------------- H-----------------------5-8-------------------------- G------------------5-7------------------------------- D-------------5-7----------------------------------- A--------5-7---------------------------------------- E---5-8---------------------------------------------- Tuossa on esimerkiksi A mollipentatonista asteikkoa kaksi oktaavia. Tuo suluissa oleva sävel jatkaisi sitten taas seuraavaan oktaaviin. Asteikon perussävel tossa on A, joka löytyy E-kielen 5. nauhalta, D-kielen 7.nauhalta ja ohuen E:n 5. nauhalta. Asteikkoon saadaan lisää väriä lisäämällä ns. blue note. Tämän jälkeen asteikko näyttää tältä: E--------------------------------5-(8)----------------- H---------------------------5-8---------------------- G--------------------5-7-8---------------------------- D---------------5-7--------------------------------- A--------5-6-7--------------------------------------- E---5-8---------------------------------------------- Tuossa asteikossa on myös blues- ja muuhunkin sooloiluun tärkeitä paikkoja, joista on hyvä venyttää, eli bendata. Tässä olen laittanut ne kohdat sulkeisiin: E------------------------------------5-8------------- H-----------------------------5-(8)-------------------- G--------------------5-(7)-8---------------------------- D---------------5-7--------------------------------- A--------5-6-7--------------------------------------- E---5-8---------------------------------------------- Laitoin nyt nuo kaksi kohtaa tuonne. Toki alemmastakin oktaavista voi bendata samoista kohdista, mutta nuo ovat ergonomiankin kannalta hyvät paikat. Lisäksi ohuen E-kielen 8. nauha on hyvä bendauskohta. Erityisesti tuo G-kielen 7. nauhan sävel on hyvä bendailuun, koska siitä voidaan tehdä joko 1 tai sävelaskeleen bendi. Erityisesti sellainen tyylitelty askeleen bendi siitä kuulostaa bluus- ja rock-jutuissa makealta. (Slash tekee niin usein.) Pentatoninen asteikko on pentatoninen, koska se sisältää vain 5 säveltä. Penta (?) = 5. Am pentatonisen sävelet ovat: A, C, D, E, G, A. Välistä on jätetty siis kaksi säveltä pois. Pentatoninen asteikko voidaan helposti laajentaa molliasteikoksi esimerkiksi näin: E-------------------------------------5-(7)-(8)----------- H-----------------------------5-6-8------------------- G----------------------4-5-7-------------------------- D-----------------5-7------------------------------- A----------5-7-8------------------------------------- E---5-7-8--------------------------------------------- Tuohon on vielä hyvä ottaa blue note mukaan, ja saadaan jo huomattavan laaja asteikko. Ylläoleva on siis luonnollinen molli. Otan tässä vaiheessa välihuomautuksen. Jokaisella sävellajilla on aina rinnakkaissävellaji. Am rinnakkaissävellaji on C-duuri. Miksi? Koska luonnollisessa A-mollissa on samat sävelet kuin C-duurissa. Molemmissa on siis pianon valkoiset koskettimet. Tällöin periaatteessa improvisointiin riittää jos osaa luonnollisen mollin, koska duuribiiseissä voi tällöin käyttää ko. sävellajin rinnakkaismollia. Itse käytän tätä kikkaa hyvinkin paljon. Esimerkiksi Knok knock knockin' on heaven's door -biisin soinnut menevät näin: G - D - C - C. Improjutut menevät siis G-duuriasteikossa, mutta tällöin voidaan käyttää improiluun E-molliasteikkoa, koska niissä on samat sävelet. Ainakin tuossa em. biisissä voi ottaa vielä blue noten ja samat bendailupaikat mukaan jolloin saadaan varsin kattavaa sooloilua aikaan. Vielä tuosta rinnakkaissäveljutusta. Ota tuo ylläoleva A luonnollinen molliasteikko, ja aloita soittamaan sitä E-kielen 8. nauhalta ylöspäin. Huomaat että tämähän kuulostakin ihan duuriasteikolta! Juuri näin, koska E-kielen 8. nauha on sävel C, ja C-duuri on A-mollin rinnakkaissävellaji. Minä soitan yleensä duurijutut silti tällaisesta asemasta, tässä siis C-duuri(/A-molli) edelleen: E-------------------------------------------7-8-(10)----- H------------------------------------8-10------------- G---------------------------7-9-10--------------------- D------------------7-9-10----------------------------- A----------7-8-10------------------------------------- E----8-10--------------------------------------------- Otetaas taas A luonnollinen molli: E--------------------------------------5-(7)-(8)---------- H------------------------------5-6-8------------------ G-----------------------4-5-7------------------------- D------------------5-7------------------------------ A-----------5-7-8------------------------------------ E----5-7-8-------------------------------------------- Eräs hienon kuuloinen keino muuttaa molliskaalaa on muuttaa se harmoniseksi molliksi. Tämä tapahtuu ylentämällä asteikon 7. sävel, tässä tapauksessa G-sävel ylennetään G#:ksi, eli gissäksi. Tämä lisää hieman sellaista itämaalaista fiilistä. Harmoninen A-molli on siis tällainen: E----------------------------------4-5-(7)-(8)------------- H-----------------------------5-6-------------------- G----------------------4-5-7-------------------------- D-----------------6-7------------------------------- A----------5-7-8------------------------------------- E---5-7-8--------------------------------------------- Molliasteikko voidaan muuttaa vielä esimerkiksi jazz-molliksi. Tällöin 6. ja 7. sävel ylennetään. A-mollin tapauksessa siis F ja G ylennetään F#:ksi ja G#:ksi (fis ja gis). Jazz-molli on siis tällainen: E----------------------------------4-5-(7)-(8)------------- H-----------------------------5-7-------------------- G----------------------4-5-7-------------------------- D-----------------6-7------------------------------- A----------5-7-9------------------------------------- E---5-7-8--------------------------------------------- Melodinen molli on asteikko, jossa ylöspäin mennään jazz-mollia ja alaspäin tullaan luonnollista mollia. Tässä yksi oktaavi melodista ylös ja alas: E-------------------------------------------------- H-------------------------------------------------- G-------------------------------------------------- D------------------6-7-5----------------------------- A-----------5-7-9--------8-7-5-------------------------- E----5-7-8-----------------------8-7-5------------------- Kannattaa tsekata sävellys ja teoria -alueen fakkeja jos haluaa lisätietoa. Tässä oli hieman perusteita. Aluksi tuskin sun kannattaa tsekata toi blues skaala, eli pentatoninen molli maustettuna blue notella. A:sta lähtevään 12 tahdin blues-kiertoon voi improvisoida hyvin Am pentatonisella (+blue note). Jotta innostuisit enemmän, nauhoitin ko. blues-kierron. Lataa se ja käytä Am pentatonista asteikkoa improiluun. Aluksi kannattaa soittaa vain jotain melodiaa ylös-alas tuohon ja sitten katsoa hiukan noita bendailupaikkoja tms. Tässä 12. tahdin blues-kierto A:sta: (Ladatkaa muutkin ihmeessä jos haluatte :D) http://koti.mbnet.fi/datis/clipit/12barblues.mp3 Tuossa on siis kierto kahteen kertaan. Ja kertaukseksi Am pentatoninen höystettynä blue notella: E---------------------------------5-(8)---------------- H----------------------------5-8--------------------- G---------------------5-7-8--------------------------- D----------------5-7-------------------------------- A---------5-6-7--------------------------------------- E----5-8--------------------------------------------- Ja sitten vielä muistutukseksi ihan että kun vaikka siirtää tuota kuviota kaksi nauhaa ylemmäs niin siinä on sitten H mollipentatoninen jne. Ja kun siirtää pari nauhaa alaspäin niin siinä on vastaavasti G-mollipentatoninen asteikko. Korjatkaa jos tuli aivopieru jossain kohtia. Ylläoleva on silkkaa mutuilua eikä sitä pidä ottaa vakavasti. | |
| --Roller-- 03.06.2009 19:50:03 | |
Alkoi kiinnostaa tuo Slashin käyttämä tekniikka. Saanko vähän lisätippiä ja jonkun Youtube-videon? http://groups.ultimate-guitar.com/finlandeeros/ Liittykää ihmeessä, tehdään tilaa Suomi-ilmiölle UG:hen! | |
 M4ss3 m/03.06.2009 20:28:15 | |
Onkos kitaraleadien/riffien harmonistamiseen(vaikea sana) jotain tiettyä kaavaa? | |
| pietari-poika 03.06.2009 20:40:13 (muokattu 03.06.2009 20:46:13) | |
--Roller--: Alkoi kiinnostaa tuo Slashin käyttämä tekniikka. Saanko vähän lisätippiä ja jonkun Youtube-videon? http://www.youtube.com/watch?v=dW0c3F1KhcM No vaikka tosta. Kun tossa soolon alussa tulee toi laskukohta release-bendeillä, slash tekee siinä sellaisen puolen sävelaskelen pre-bendin jonka hän sitten releasee normi-ääneksi. Myös jossain hitaammissa sooloissa tuossa kohdassa pentatonista Slash tekee sellaisia tosi "tunteikkaita" tai sellaisia jänniä hitaita ja tyyliteltyjä bendejä. Lisäksi Slash myös bendaa hyvin usein todella pienen, ehkä 1/4 tai pienemmän bendin pentatonisen asteikon toiselta säveleltä, Am-pentatonisen tapauksessa C:stä. Tässä don't cry:n soolossa on alussa sellainen kohta. http://www.youtube.com/watch?v=8Pkym7A508I Just tuossa 0:10 kohdassa tulee sellainen tosi pieni bendi jota ei melkein edes huomaa. Itse käytän pentatonisen kanssa tuota paljon ja siihen yhdistettynä esim. puolittainen (tai mimmoinen sattuukaan tulemaan) pinch-harmonic tekee tosi nannaa. EDIT: Onkos kitaraleadien/riffien harmonistamiseen(vaikea sana) jotain tiettyä kaavaa? Mulla on ollut nyt tällainen perus-rokki -tyylinen oma riffi syynissä. Siinä liikutaan power-soinnuilla. Koska power-soinnuissa on perussävel ja kvintti, lisäsin terssin mukaan. Sitten kun vielä korkeampaa lisää kvintin ja hiukan vibraa molempiin niin kuulostaa jo melko mahtipontiselta, voin pistää pienen näytteen: http://koti.mbnet.fi/datis/clipit/rock-riffi.mp3 Tuossa on siis alussa tuo perus-riffi, ja mukana heti terssi. Sitten tulee kvintti mukaan ja ihan tossa lopussa vielä oktaavi jotta superyyber-melodia on taattu. Huomatkaa että soundit ovat varsin maltilliset (crunchi, ei siis mitään hevisäröjä), mutta kuulostaa silti melko mahtipontiselta. Soitto ei mene ihan putkeen (taimi) mutta idea tulee kai selville. Ylläoleva on silkkaa mutuilua eikä sitä pidä ottaa vakavasti. | |
| M4ss3 m/ 03.06.2009 21:14:07 | |
pietari-poika: ...http://koti.mbnet.fi/datis/clipit/rock-riffi.mp3... Joo idea tuli selville, mutta mikäs se terssi on? | |
 Jaqqi199103.06.2009 21:22:28 | |
M4ss3 m/: Joo idea tuli selville, mutta mikäs se terssi on? http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24411&o=0 We may be humans, but we're still animals | |
| pietari-poika 03.06.2009 21:32:08 | |
M4ss3 m/: Joo idea tuli selville, mutta mikäs se terssi on? No siis tossa alussa soi heti tausta power-soinnuilla. Se melodia, jonka kuulet siinä, on niiden power-sointujen terssiä hiukan maustettuna muilla sävelillä kun perusriffi strummaa vaimennettuja kieliä. Sen jälkeen n. puolessavälissä tulee mukaan kvintti, joka on siis periaatteessa tuon ensin soivan terssin terssi. Riffi menee siis näin: E------------------------------------------------------------- H------------------------------------------------------------ G------------------------------------------------------------- D----------------------------------------------------------------- A----7-5-7-X-X-7-X-7--5-7-X-X--10---7-5-7-X-X-7-X-12---8---- E----5-3-5-X-X-5-X-5--3-5-X-X--8----5-3-5-X-X-5-X-10---10--- Ja toisella kerralla nuo 2 vikaa powersointua ovat E--------------------------- H-------------------------- G--------------------------- D-------------------------- A----3----5---------------- E----1----3----------------- A:n pieni terssi on C, joten siitä sävelestä lähdetään tossa terssimelodiassa liikkeelle. C löytyy kätsysti G-kielen 5. nauhalta. Sitten Am-asteikon mukaan otetaan aina joko iso tai pieni terssi tuosta perussävelestä. Tässä siis se koko melodia: G--5-4-5----5-4-5---4-5-9--9---5-4-5---5-5-9b10--10-10-10-9b10--9b10b9- G--5-4-5----5-4-5---4-5-9--9---5-4-5---5-5-2---2-2-2-5--4-- Kyllä ne harmoniat sitten melko helposti loksahtaa kohdalleen. Tällaisia otteita ovat perusvireessä nuo terssit: A-----4----3-------- E-----5----5-------- Tietysti h-kielen takia tuossa on poikkeus mutta muuten siis noin. Tossa on ensin suuri terssi (duuri) ja sitten pieni terssi(molli). Ylläoleva on silkkaa mutuilua eikä sitä pidä ottaa vakavasti. | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)