Lyriikka ›

ja kannattaa pitää korvat auki ylipäätään elämässä. joskus joku, vaikka pikkulapsi puistossa tai sä ite, voi sanoa spontaanisti jotain, mistä saa tehtyä sen suuren mestariteoksen. se vaan tarvii sen jonkun joka sen tekee. lukeminen voi myös auttaa luomaan assosiaatioita, sillä se tenava ei välttämättä tajunnut että se siteeraskin vahingossa baudelairea jii än ee. Ja sanotusten ja musan kuuntelu on varmaan tärkeintä. Ei pidä liikaa pelkää varastamista, joku voi laulaa sivulauseessa jonkun sanan mikä jää pyöriin mielen perukoille ja sit siirrät sen uuteen yhteyteen omassa elämässäs ja siitä muovautuukin ihan huomaamatta biisi.
 
E. mutta tietenkään ei pidä jäädä inspiraatiota odottaan, vaan pitää vaan päättää että nyt kirjoitan tekstin ja sitten tehdä sellainen. liikkeellehän siinä voi lähteä mistä vaan, vaikka ekasta asiasta mikä tulee mieleen. todennäköisesti siitä ei tule hyvää biisiä, mutta kun tekee seuraavan ja sitä seuraavan jne, niin alkaa varmasti löytyä paremmin aiheita mistä kirjoittaa. se ei oikeasti ole ollenkaan niin vaikeaa enää nyt kun oon vuoden pari kirjotellut. aiheita löytyy aina, kun vaan löytyis kärsivällisyyttä työstää niitä.