Alkuun disclaimer: En omista siis vielä tarvittavaa Danelectroa tai humpparia.
Eli tällä hetkellä soittelen Squierin kolme kertaa käytetyllä Stratolla. Tarkoituksena oli alunperin hankkia
http://www.thomann.de/fi/epiphone_lp_standard_mahagony_wb.htm eli Epin Les Paul Standardi, nimenomaan tuolla värillä ja myöhemmin paremmilla mikeillä. Haluan tukevampaa mutta silti jotenkin kermaista saundia, veri vetää GN'R:ään ja Zeppeliiniin päin.
Mutta nyt tuli mieleen, että loppujen lopuksi kaikilla on Les Paul. Sillä ei erotu, vaikka ottaisi tuollaisen ruskean.
Danelectrot ovat halpoja ja omaperäisen näköisiä, hienoja pelejä. (GAS.. voih) Erityisesti
http://www.thomann.de/fi/danelectro_de_59_dano_blue.htm. Ongelma ovat nuo mikit. Himpura vie.
Voisiko tallan mikin repiä irti ja asentaa tilalle jonkin Duncanin tai 'Marzion? Vastaus on kai periaatteessa kyllä, mutta voidaan kysyä, onko kauniin kitaran muokkaaminen eettisesti oikeutettua? Ja sehän vaatisi varmasti tuon pleksin leikkuuta. Selviääkö täydellinen modauksen aloittelijatumpelo tällaisesta? Voisiko mahdollisesti myös kaulamikin vaihtaa tukevampaan jossain välin, jos tähän kokee tarvetta?
Niin ja vielä, onko antaa arvioita siitä, kuulostaako lopputulos ihan paskalta, vai pääseekö Danejen lasisesta soundista irti tällaisella radikaalilla toimenpiteellä?
E: Tuon kitaran ostan varmaan joka tapauksessa.
And I don't worry about nothin' no
'Cause worrin's a waste of my... time
Jyrken
megan