Tanssimusiikki ›

Mulla on kaikki kamat aina pakattuna valmiiina pyörillä varustetuissa vanericaseissa tallissa, auton saa oven eteen . 4 min ja kaikki on mukana. Soittimet ständit mikit piuhat ja PA. Ei mitään pikkunyssäköitä, vaan mahdollisimman suurissa osissa.
 
Viimeistään edellisenä päivänä pistän miehille aikataulun ja ajoreitin ja kokoamissuunnitelman, eli kuka tulee minnekkin ja milloin, sekä keikan perus speksit. Alustavat tiedot saa kaikki jo tilausvaiheessa ja sitten väliaikatiedotteita jos tarvis vaatii. Mikään ei pitäisi tulla yllätyksenä.
 
En valmistaudu juuri juuri mitenkään, teen kaikkee pitkin päivää. Jos on joku tsekattava biisi, katson sitä muutamaa päivää ennen, mut siinä kaikki. 15min ennen lähtöä saatan vielä maata sohvalla ja lukee hesaria, sitten tulee ihan vitunmoinen kiire, juoksen säntäään kiroilen ja olen myöhässä. Parhaimmillaan olen palannut kolme kertaa kotiin hakeen lompakkoa - känykkää - häävalssin nuotteja etc. Soittokamat on kumminkin aina messissä. Olen havainnut heikkouteni ja tehnyt sen eteen asioita.
 
Porukka on keikkapaikalla 5-10 minuutin sisällä kaikki sovittuna aikana, joskus ollaan hieman myöhässä, mut tuskin varttia enempää. Kamat pystyyn ja suoraan lauteille, ilman mitään sen kummempia ihmettelyitä. Eka setissä ruuvataan jos tarvii jotain ruuvata.
 
Jos menen jonnekkin tuuraan tai paikalle jossa on oma pa, otan tietenkin henkilökohtaisen varustuksen mukaan ja varalta vielä yhden kaapin monitoriksi ja salkussa tulee iso kasa piuhoja ja mikkejä. Kaikkee on tarvittu joskus. Mappia kandee pyytää etukäteen tsekattavaksi jos löytyy, ellei niin biisilista ja sävellajit, ellei, niin sitten mä en ainakaan lähde. Olen joskus käynyt "pimeellä keikalla" jossa piti mennä ihan arvaamalla, ja siitä ei mulla tule mitään. Oppaat pitää olla.

Eikös se oo notta, "Pienet siivut ja keikan jälkhen loput!"

EP: Eikös se oo notta, "Pienet siivut ja keikan jälkhen loput!"
 
Eikäku ainaku vaan mahollista, niin paljon ku napa vetää.

Roudaus, soitto ja romahdus.
 
ei, vaan henk.koht. kamat mukaan nuottistaakia myöten jos oot tuuraamaan menossa. ite mokaan usein tuon kohdan ja joudun asettelemaan mapin milloin minkäkin vahvistimen kulmalle ja lunttaamaan sieltä. hankalaa. jatkojohtoja siten, että sulle riittää yks ainoa töpseli bändin sähköihin. tuo on usein varman päälle pelaamista mutta säästää turhaa sählinkiä sen 7%.
 
kysy etukäteen, onko biiseistä kuponkeja. jos ei oo, ja spesiaaliarreja kuitenkin olisi luvassa, niin sitten kuulokuva etukäteen auttaa kovasti. ite lähden just muutamaksi päiväksi tu(u)raamaan yhteen varsin asialliseen ryhmään. latasin etukäteen bändin serveriltä keikkanauhat ja tein omat kupongit niiden perusteella. en tietenkään alkanu mitään transkriptioita tekemään vaan kirjoitin paperille sellaisia seikkoja, mitä arvelin tarvitsevani ko. ralleista (nimi, meininki, sävellaji, totutusta poikkeavat rakenteet, outrot yms). tuollaiset merkinnät ei paljoa tilaa vie jolloin yhdelle aaneloselle saa tarvittaessa useiden biisien jutut. jos luottoa omaan osaamiseen löytyy, niin usein ohjeistukseksi sävellajin lisäksi riittää että 'normaalisti', välillä taas täytyy tehdä hyvinkin tarkat kartat.
 
ja tuo edellä mainittu riippuu täysin keikan laadusta. viis settiä hudaa: nuotit on ok ja usein jopa toivottavia. yks setti rokkia: ei pitäis olla kauheen vaikeeta opetella ulkoa jos sellaiseen etukäteen mahdollisuus on.
 
noin muuten komppaan lyykiä tuossa vähän aiemmin. *

ron.a unohti mainita vielä että kannattaa pysyä lavalla pystyssä vaikkei * oliskaan ottanu, hähä!

Lyyki: ron.a unohti mainita vielä että kannattaa pysyä lavalla pystyssä vaikkei * oliskaan ottanu, hähä!
 
ei se oo niin nöpönuukaa, välillä on stage vinossa ja kaiken maailman esteitä pienen soittajan eteen (tai taakse) rakennettu. ja välillä patteri loppuu päästä ja humalaiset sekoilee.mp3.

kenonen: Eikäku ainaku vaan mahollista, niin paljon ku napa vetää.
 
Eks muista "stadion" keikan jälkeen silloin kun puhelimessa sanoin :"Täällä mä vetelen konjakkia Paavo Nurmen patsaan juurella, hoho,,,"

ron.aiden: romahdus.
 
ei, vaan henk.koht. kamat mukaan nuottistaakia myöten jos oot tuuraamaan menossa. ite mokaan usein tuon kohdan ja joudun asettelemaan mapin milloin minkäkin vahvistimen kulmalle ja lunttaamaan sieltä. hankalaa.
 
Hyvä! Kiitos muistutuksesta ja nähdään kohta.

kenonen: 4 min ja kaikki on mukana. Soittimet ständit mikit piuhat ja PA.
 
Samma här.
 
Semmoinen rituaali on itselleni muodostunut, että keikkapäivänä otan iltapäivästä pienet päiväunet. 15 - 30 minuuttia. Niiltä kun heräilee käyn suihkussa, keitän sumpit, keikkavaatteet päälle ja menoksi.
 
-G-

Simmonen rutiini on myös tullut,ainakin hotelleissa ja laivoilla että löhöilen kämpillä vehkeitä kaivellen sekä pieruja päästellen!
 
Aika veikeetä hommaa,mun mielestä.

Musta on aika jännä juttu että Jakeni ja jotkut muut tuntemani prot, joilla on kaikki hallussa, tuntevat jännitystä ennen keikkaa.
Mä en? Ainoastaan sormet syyhyää että pääsispä jo aloittamaan.
Johtuisko siitä että pro tietää pystyvänsä huippusuoritukseen ja jos menee pieleen, putoaa korkealta.
Mulla taas ei ole juuri mitään menetettävää?

Eipä paljoa jännitä, eikä väärän äänen tullessa hirveästi harmita. Tunnen muutamia ns. amatöörejä joille väärä ääni on itsemurhaan velvoittava juttu. Ilmeisesti niitä hutejakin pitää tulla myös tarpeeksi paljon, että niiden kanssa "pystyy elämään".

KoskPaavo: Eipä paljoa jännitä, eikä väärän äänen tullessa hirveästi harmita. Tunnen muutamia ns. amatöörejä joille väärä ääni on itsemurhaan velvoittava juttu. Ilmeisesti niitä hutejakin pitää tulla myös tarpeeksi paljon, että niiden kanssa "pystyy elämään".
 
Ei väärä ääni oo paha, puolen sävelaskeleen päässä on oikea!

jakeni: Pyörin ympäri nurkkia hermostuneena ja aiheutan muissakin hermostuneisuutta.
Eli toisin sanoen: JÄNNITÄN ihan vitusti!
 
Tästä se on v******u kaukana...

baron: Ei väärä ääni oo paha, puolen sävelaskeleen päässä on oikea!
 
Ne ovat lähestymisääniä.

jon lord: Tarkistan että kaikki johdot, standit ym muut tarvikkeet on mukana...
 
Siihen aikaan kun kiersin suomea enemmän niin esim PA oli aina ninun vastuulla. Checklist oli aika yksinkertainen. Kuvittelin itseaäni laulamassa. Mikki mikkitelineessä, mikistä johto mikseriinvahvistimelle. Mixeristä kajaripiuhat kajareihin ja kajarit tellingeissä. Koskaan ei puuttunut mitään. Päinvastoin. Pyrkimyksenä oli että olisi ollut ainakin yksi johto enemmän kotimatkalla mitä tullessa. On hämmästyttävää kuinka paljon erimittaisia johtoja bändit jättää jälkeensä. Paras saalis oli 25metrinen kajutinjohto poliisien majalta Lauttasaaresta.

Tuurikeikalle (tietysti myös oman bändin keikoille) henkilökohtaiset kamat, mikkiä ja telineitä myöden mukaan.
Mä laitan puvun päälle ennen soittoa. Se on mun valmistautuminen. Sitte runsaasti tupakkia ja kahvia ennen settiä.

Kun mun raukan pitää, ikävä kyllä, soittaa useimmilla keikoilla typerillä sähkövimpaimilla, niin hirveä huolenaihe, onko kaikki tarvittava mukana, että pianosta lähtee ääni. Sitten kun kuulen että koskettimen painallus joteskin kuuluu, huolet poissa.
Niissä harvinaisissa keikoissa, joissa on oikea soitin (akustinen piano tai flyygeli) käytettävissä, pikainen tsekkaus että se on suunnilleen vireessä ja sen jälkeen relataan ja kiusataan jännittäviä kanssasoittajia.

poppamies: . Kuvittelin itseaäni laulamassa.
 
Mä jotenkin veikkaan et alkuperäinen kyssäri ei o provo? Jotenkin arvaan, et kyseessä olis solisti.?
 
Siin tapauksessa toi "kuvittele ittes laulamassa" on just oikea lähtökohta. Mitä siihen tarttet?
 
Paras saalis oli 25metrinen kajutinjohto poliisien majalta Lauttasaaresta.
 
Johto ei o mun, mut paikka on tuttu. Tai sit sotken muutamaan muuhun pollarimajaan. Muisti pätkii, milloin polliisit on paikalla.