Puhaltimet ›

Varmaan monelle tuttu sivu. Erittäin paljon asiaa ja erilaisia mielipiteitä. On tekniikasta ja leppoisaa rupattelua ikuisista ongelmista "high c". Suosittelen sivua kaikille, jotka ovat uteliaita, mutta eivät halua sekoittaa perin pohjin ansatsiaan ;-)
 
http://abel.hive.no/trumpet/tpin/
Alaotsikko:
Pedagogy, problems, solutions, discussions, etc.
 
Kuten olen kertonut olen opetellut pitämään kielen soittaessani _aina_ alhaalla. Olen miettinyt, että pitäisikö minunkin alkaa nostelemaan ääniä kielen avulla. Hickmanin kirjassa on erittäin hyvät kuvat kielen asennoista ja tupla korkean c:n kohdalla kieli on jo lähes jonglöörimäisessä asennossa. En tiedä onko Hickman tuota mieltä, koska kielitaitoni on niin huono. Hienoa kirjassa on se, että Hickman siteeraa lähes kaikissa asioissa maailman huippusoittajia ja opettajia...niin pitääkin tehdä ja minua kiukutti, kun en osannut niitä lukea. Kirjan kuvat on katseltu ja kirja myyty.
 
Mutta nettiä selatessani harvoin törmää tuohon kieliasiaan muussa mielessä kuin kielityksessä. Laitan tuohon yhden artikkelin edm. sivuilta. Eri koulukuntia on tässäkin asiassa.
 
http://abel.hive.no/trumpet/tpin/ideas_about_trumpet_playing.html
 
Tuolla samasta asiasta kertoo trumpetisti/NASA:n ydinfyysikko John H. Lynch.
http://www.asymmetric-mouthpiece.com/ideal.htm

Baryton-B: ... Kuten olen kertonut olen opetellut pitämään kielen soittaessani _aina_ alhaalla. Olen miettinyt, että pitäisikö minunkin alkaa nostelemaan ääniä kielen avulla. Hickmanin kirjassa on erittäin hyvät kuvat kielen asennoista ja tupla korkean c:n kohdalla kieli on jo lähes jonglöörimäisessä asennossa.
 
OK, palailen asiaan lähiviikkoina luettuani ja muutenkin asiaa taas ihmeteltyäni ...
 
Toistaiseksi, olen kuitenkin sitä mieltä, mitä olen tehnyt jo ehkä reilut 40 v., että kielen asennon ylöspäin myötäliikkuminen on ylöspäin mentäessä a ja o ... mutta voihan asiaan olla muitakin vivahteita ...
 
Mitähän sanoisi tähän esim. tämä 100% tarkkuuden omaava brittidaamitrumpetisti?
 
P.S. Kevennyksenä: Soittelin hetki sitten Lynch'in kanssa, sattuipa nyt sitten vaan olemaan Kanadan-Tamperelainen rock-basisti, ja, siinä hard-rock volyymissa oli helppo taas soitella trp:lla soivia D/E/F#3 "juttuja" ...

Pete V.: Toistaiseksi, olen kuitenkin sitä mieltä, mitä olen tehnyt jo ehkä reilut 40 v., että kielen asennon ylöspäin myötäliikkuminen on ylöspäin mentäessä a ja o ... mutta voihan asiaan olla muitakin vivahteita ...
 
Hyvin monessa paikkaa neuvotaan myös "jos kaikki toimii, älä muuta mitään". Tässä on oikeastaan vastakkain kaksi asiaa. Avoimen suuontelon aikaansaama erisävyinen ääni (avoimempi?) vastaan kielellä pienennetyn suuontelon ääni. Kuinka paljon sillä sitten on merkitystä korkeissa äänissä on makuasia. Ehkä jotkut klassisen musiikin huiput noillakin asioilla leikkii. Ja kun sinne ylhäälle on päässyt, niin eikös sen kielen voi laskea alas, vai katkeaako ääni siihen?
 
Mitähän sanoisi tähän esim. tämä 100% tarkkuuden omaava brittidaamitrumpetisti?
 
Juu, olisi kiinnostava tietää samoin kuin se, kuinka paljon hän painaa suukappaletta korkeissa äänissä. Uudet kyvyt eivät jakele neuvojaan ilmaiseksi netissä, vaan myyvät ne kirjan muodossa.
 
P.S. Kevennyksenä: Soittelin hetki sitten Lynch'in kanssa, sattuipa nyt sitten vaan olemaan Kanadan-Tamperelainen rock-basisti, ja, siinä hard-rock volyymissa oli helppo taas soitella trp:lla soivia D/E/F#3 "juttuja" ...
 
Olen opetellut sitä "kurtistamisansatsia". Käytätkö sinä sitä vai jotain sen muunnosta?

Baryton-B: ... Olen opetellut sitä "kurtistamisansatsia". Käytätkö sinä sitä vai jotain sen muunnosta?
 
OK, tulee sen verran pitkä juttu, ja nyt kiire illan soittoharharetkille, että katsotaan sitten öyllä, jos jaksan kirjoiteyllä ...

Baryton-B:n linkit:
 
Berlin: http://abel.hive.no/trumpet/tpin/ideas_about_trumpet_playing.html
 
Berlin on päätynyt havaintoon, että kielen kaari ei ole välttämätön korkealla soittamiseen, mutta sillä saa aikaan lead-tyyppisessä soitossa kaivatun saundin. Siis sellaisen jossa trumpetti kirkuu muun sointimassan yllä ja läpi. Klassisessa ja kamarimusiikissa tällä lienee vähemmän käyttöä.
 
Lynch: http://www.asymmetric-mouthpiece.com/ideal.htm
 
Tämä Lynch on kielen kaaresta samaa mieltä edellisen kanssa: pidä aina alhaalla.
 
Huulten eteenpäin työntö, paksuntaminen, iskunvaimennin suukappaleen ja hampaiden välissä ovat Lynchin ohjeita ja niitähän tässä ketjussakin jo on ehdotettu.
 
Lynch suositelee kahden oktaavin arpeggioita harjoitukseksi, jotta ansatsista ei tulisi yhteen rekisteriin erikoistunutta. Tähän selvästi pyrkii myös Olavi Koskelan koko materiaali ja ainakin Heikkisen "Vuoristorata".
 
Lynch väittää myös että korkeutta säädetään pääasiassa säätämällä huulen värähtelevää tehollista massaa; pienemmässä määrin myös huulen kalvon kireyttä. Taisin päätyä fysiikan laeista samaan tulokseen aiemmin tässä ketjussa (tätähän useimmiten etsimme: vahvistusta käsityksillemme, ei niiden kumoamista). Massaa säädetään pystysuoralla puristuksella huulien välillä.
 
Bolvin: http://www.youtube.com/watch?v=GCaIuJ6bYjw&feature=related
 
Eric Bolvin sanoo ensimmäisellä videollaan, että aivan aluksi pitää pyrkiä isoon, paksuun ja avoimeen ääneen alarekisterissä. Samaa mieltä ovat Koskela ja Heikkinen. Boldvinin soittoesimerkissä se tarkoittaa runsasta yläsävelsarjaa, siis eräänlaista pärinää perusäänen päällä.

kuismat:
Lynch: http://www.asymmetric-mouthpiece.com/ideal.htm
Lynch väittää myös että korkeutta säädetään pääasiassa säätämällä huulen värähtelevää tehollista massaa; pienemmässä määrin myös huulen kalvon kireyttä.
 
Kiitos täsmennyksistä, nuo konekäännökset antavat hieman sekaista tekstiä kielitaidottomalle ja siksi en uskalla niitä tarkkaan kommentoida.
 
Tuo Lynchin suositus kääntää huulia siten, että ollaan punaisen ja vaalean lihan välimaastossa herätti minussa ristiriitaisia tunteita. Minä aikoinaan teorisoin samoin, eli käänsin ylähuulen vaaleampaa ihoa värinäkohtaan ajatuksena, että toki kiinteämpi liha värähtelee korkeammalla taajuudella. Onnistuihan se jotenkin, mutta äänten syttymisissä oli suuria vaikeuksia ja se rajoitti taipuisaa soittoa.
 
Sama 'vika' seurasi minua kun siirryin barytoniin. Soitin aivan liian kireillä huulilla. Myös ylärekisteri oli minun ulottumattomissa, mutta siihen lienee syynä muutkin tekijät. Tuo on myös sen vuoksi ristiriitaista, ettei paksuhuuliset mustat trumpetistit voi samaa ideaa käyttää ja silti homma toimii.

Trumpetheraldissa on menossa ketju kielen asennosta.
 
http://www.trumpetherald.com/forum/viewtopic.php?t=88025
 
Siellä on yritetty pitää koko hommaa epäilevät hiljaisina, mutta ei ihan onnistuneesti. Sellainen ajatus näyttää tunkevan esiin, että nopean intervallihyppyyn legatossa tarvitaan kielen liike, mutta ei välttämättä itse korkeaan ääneen. Ja että kielen liikkeellä itse asiassa liikutetaan leukaa, joka liikuttaa huulien rakoa. Ei ole kaukana omasta perstuntumastani tämä ajatus. Vai kaivoinko sen vain kaikkien postien joukosta, koska se vahvistaa aiempaa käsitystäni?
 
Itselleni outo ajatus tuossa ketjussa sen sijaan on, että korkeisiin ääniin päästään kielen kärjen nostolla, ei keski- ja takaosalla. Se voi olla tutkimisen arvoinen.

kuismat: Trumpetheraldissa on menossa ketju kielen asennosta.
http://www.trumpetherald.com/forum/viewtopic.php?t=88025
 
Pitääpä alkaa huomenna (tänään) lueskelemaan. Minulla kielen nosto oli tiedostamaton toiminto. Mitä enemmän ponnistin sitä kovempaa puristin kielen kantaa kitalakea vasten. Ajattelin, ettei se voi olla oikein ja opettelin pitämään kieltä aina alhaalla ja aina rentona nopeaa kielitystä varten. Äänen voi nostaa kolmella muullakin tavalla tai niiden yhdistelmillä; huulien asentoa muuttamalla, pallean avulla ja suukappaletta puristamalla lujempaa...ja sit vielä se leuan nosto.
 
Tapaa perustellaan sillä, että siten ilmavirran nopeus saadaan suuremmaksi huulien kohdalla. Tuohon en usko. Ilman nopeutta voi kasvattaa puhaltamalla lujempaa. Olen myös sitä mieltä, että kielen nosto tekee jonkun muun toiminnon samalla joka voidaan opetella kielestä välittämättä.
 
Mutta kuten myös monella sivulla opetetaan "jos homma toimii, älä muuta mitään":

Tietokilpailu: kuka kuuluisa trumpetisti?
http://www.35plus.fi/solo.mp3

Baryton-B: Tietokilpailu: kuka kuuluisa trumpetisti?
http://www.35plus.fi/solo.mp3
 
Olenpa kuullut aiemminkin, olisikohan tämä ollut kuitenkin eri versio kuin se toinen?
 
Siis, jotainko tekemistä EWI'n kanssa, vaiko täyssynteettinen solo/säestys?
 
P.S. En ole vielä ehtinyt paneutua ansatsini kuvaukseen, mutta enköhän sitt' joskus, kohta ...
 
P.P.S. Kielipoliisi täällä, taitaa allekirjoituksessasi ollakin yksi a liikaa ...

Baryton-B: Kyllä se on ihan aito trumpetin soittaja ja aito säestys. Huonoa taltiointia yritetty hieman parantaa.
 
Mitä, häh?

Pete V.: Mitä, häh?
 
Juu aitoa tavaraa on.
 
Ja Wyntonilla jännä trumpetti, värähtelyjä vaimennettu? Näppäinten liikerata lyhyt (näkyy paremmin saman sarjan muissa videoissa) ja mielenkiintoinen orkesteri kaksinkamppailu.
http://www.youtube.com/watch?v=Yvs3J1cmnWQ&feature=related

Baryton-B: Olen opetellut sitä "kurtistamisansatsia". Käytätkö sinä sitä vai jotain sen muunnosta?
 
No, tähän lyhyehkö tarina ...
 
Niinkuin jossain kohdassa aiemmin totesin, soitin ens. 18 v. ens. ansatsillani, joka tuli vaan jollain tavoin johonkin kohtaan suuta, kiemuraisen etuhammasrivin sallimaan kohtaan, tarkemmin sanoen hieman viistosti vasemmalle 1./2. hampaiden kohdalle, aukko sopivasti juuri siihen kohtaan missä amorin kaari kaartuu ja huuli on ohuimmillaan ja ilma tulee helposti läpi ... Tämä muistutti tavallaan sitä ansatsia, jossa huulia rullataan aavistus sisään, mutta en tarkoituksella tehnyt mitään rullausta, valkoinen iho oli luonnostaan hyvin lähellä aukkoa. Tästä johtuen ehkä tuli ylärekisteri suht. helpolla, mutta kestävyys ei ollut ihan kummoinen, saattoipa tässä olla vielä hymyansatsin piirteitäkin.
 
Kun sitten olin joskus lukenut siitä huulien voiman suuntaamisesta kohti suukappaleen/aukon keskiötä jäi se askarruttamaan minua varmaan ainakin 10 vuodeksi. Kun erään "raskaan" BB levytyssession päätteeksi piti vielä puristaa Bb:n E3 pitkäksi loppuääneksi, niin kyllä oli jo vaikeata, ja päätin silloin kokeilla ansatsin totaalista muutosta, suukappale keskelle suuta ja huuliotetta ko. keskittämistyyliin. Aloin tiiviin harjoittelun ansatsiharjoituskirjojen kanssa, ja soittelin keikoilla kevyempiä stemmoja ja kappaleita ja ehkä sitten reilun vuoden kuluttua taas olin jossain suht. entisessä soittokunnossani.
 
Näin jälkeenpäin, reilun parinkymmenen vuoden kuluttua olen hyvinkin tyytyväinen ansatsini tilanteeseen, joskin askarruttaa edelleen teinkö/teenkö kaikki mahd. "oikein" ja olisiko vielä joku "jekku" voinut tuottaa paremman lopputuloksen ... nykyansatsini on ehkä liian voimallinen herkkyyden kustannuksella ...
 
Mutta vastauksena kysymykseesi, en edes oikein tiedä miten tuo "kurtistaminen" minulla tänä päivänä hoituu, kai jotenkin kun kestävyyttä kerran on kohtuullisesti, mutta ei loputtomiin ...
 
Sellaisen havainnon olen kyllä tehnyt, että ansatsini lienee Phil Farkas tyyppiä ja ylähuulen "paksu" amor-osa on suukappaleen sisällä ehkä juuri hieman yli 50% osuudella, ja nyt sitten hampaista johtuen, suukappale on 1./1./2. hampaiden kohdalla ja torvi osoittaa hiukan oikealle. Edelleen, minulla on "mielenkiintoinen" erikoisuus, n. 2mm aukko 1./1. hampaiden välissä mistä johtuen ilmavirta tulee tästä aukosta "pystysuunnassa" huulten takapinnalle eli värähtelyaukko onkin pikemminkin jotenkin hieman pystysuuntainen ja ilmavirta mahd. kierteinen(?) ...
Tiedoksi, Jon Faddis'illa on myös samantapainen erikoishammasjuttu, muistaakseni vasen 1. on mennyt aikanaan nuorena puoliksi poikki koripallopelissä seinään törmätessä, eikä sitä ole sitten koskaan korjattu, siis parempi ilmavirtaus suoraan huulien takapinnalle ...
 
Olisikohan tässä tälle kerralle, palailen ehkä aiheeseen.

Baryton-B: Kyllä se on ihan aito trumpetin soittaja ja aito säestys. Huonoa taltiointia yritetty hieman parantaa.
 
Pete V.: Mitä, häh?
 
Olen nauhoittanut kappaleen n. >35 -vuotta sitten c-kasetille radiosta. Ja ehkä kopioinut siitä vielä toiseen kertaan järjestääkseni niitä. Nauhoite oli aika tumma ja siksi vaimensin matalia ja nostin korkeita ääniä. Nyt vasta huomasin, että keskivälin jälkeen ääni meni rikki ja korjasin sen. Kappaleen nimeä en tiedä, mutta soittaja on Rafael Mendez.

Baryton-B: Olen nauhoittanut kappaleen n. >35 -vuotta sitten c-kasetille radiosta. Ja ehkä kopioinut siitä vielä toiseen kertaan järjestääkseni niitä. Nauhoite oli aika tumma ja siksi vaimensin matalia ja nostin korkeita ääniä. Nyt vasta huomasin, että keskivälin jälkeen ääni meni rikki ja korjasin sen. Kappaleen nimeä en tiedä, mutta soittaja on Rafael Mendez.
 
Oh-hoh, sanoisin!
 
Kappalehan on Dance Of The Comedians Bedrich Smetanan oopp. "Myyty Morsian".
 
Sama kappalehan on EWI'n sivuilla Nyle Styner'in esittämänä, ja siksi luulinkin tätä ko. versioksi tai joksikin sen rinnakkaisversioksi!
 
Ettäpä, eläväkin soittaja oikealla trumpetilla on pystynyt tällaiseen ... pitää uudelleen tutkailla vanhoista levytyksistä tätä.

Kokeilin EWI'ä, erään saksofonituttavani luona, ja kylläpä tuntui oikein tosi vaikealta sen äänenmuodostus/hengitys ja sormitekniikka, eikä fonistikaan selvinnyt tavanomaisistakaan sormituksista, jotain hassua siinä oli ...
 
Ei taida olla minua varten, mutta ehkä joskus tulee kokeiltua uudelleen trp "mensuurilla".

Baryton-B: ...soittaja on Rafael Mendez.
 
Jälkikäteen turha kommentoida mutta kuunneltuani eilen tuon nauhoitteesi veikkasin samaa miestä.
 
Hienosti tulee mm. tämä Kimalaisen lento (Flight of the bumble-bee) http://www.youtube.com/watch?v=gUij8FCg0z8
 
samassa on myös Meksikolainen hattutanssi.

Pete V.:Sama kappalehan on EWI'n sivuilla Nyle Styner'in esittämänä, ja siksi luulinkin tätä ko. versioksi tai joksikin sen rinnakkaisversioksi!
 
Se on totta, olisihan minun pitänyt se nimikin siitä muistaa. Kappale on nimittäin minun EWI -sivuilla. En ole kuullut noin aitoa trumpetin ääntä ko. soittimilla. Mutta jälkikäteen muokkaamalla kylläkin.
http://www.patchmanmusic.com/Steiner_Audio/DanceOfTheComedians.mp3
 
Kokeilitko EWI:ä trumpetin sormituksilla? Onhan se toki outo, mutta aika nopeaan siihen oppii. Pitää vain puhaltaa ohitse suupielistä ja viritellä näppäinviiveet ym. kohdalleen. Minä harjoittelin soittamalla pari kansakoulun laulukirjaa lävitse. Kun trumpetin ponnistus tulee ylivoimaiseksi, niin silloin EWI on ihan hyvä vaihtoehto.

Tuolla kerrotaan, ettei Mendezilläkään helppoa ole ollut:
http://abel.hive.no/trumpet/tpin/great_teachers_Mendez.html